Näytä koko versio sivusta : Onko vain englanninkielinen materiaali toimivaa tavaraa?
Miksi kaikki linkkivinkit ja treeniohjeet menee aina englanninkielisille sivuille? Tmusclet ja Tnationit on kai sitten parhaat tietolähteet eikä Pudmediäkään ei saa unohtaa, kun sieltä löytyy "tieteellinen fakta kehon toimintaan". Luulisi, että Suomessakin on materiaalia, jota voisi käyttää treenien suunnittelussa. Ainakin se olisi ymmärrettävässä muodossa. Vai onko kotimaassa materiaalia, jota voisi käyttää? Voiko tietoa hankkia muuten kuin ulkomailta?
Toinen erikoinen seikka on se, miksi että poditreeniin haetaan ohjeita ja vinkkejä urheilun puolelta? Varsinkin naisilla tämä näkyy, kun jalat yritetään treenata kuin juoksijat, kädet vedetään EDT:llä ja leukoja vedellään kumilla kevennettynä. Kuinka monen naisen kohdalla treenipainot on parantunut viimeisen vuoden aikana? Entä kahden? Entä kolmen? Treenit on aikamoista sekometelisoppaa, joissa rautaa ei liiku eikä kehitystäkään tapahdu ainakaan voimatasoissa.
Miksi kaikki linkkivinkit ja treeniohjeet menee aina englanninkielisille sivuille? Tmusclet ja Tnationit on kai sitten parhaat tietolähteet eikä Pudmediäkään ei saa unohtaa, kun sieltä löytyy "tieteellinen fakta kehon toimintaan". Luulisi, että Suomessakin on materiaalia, jota voisi käyttää treenien suunnittelussa. Ainakin se olisi ymmärrettävässä muodossa. Vai onko kotimaassa materiaalia, jota voisi käyttää? Voiko tietoa hankkia muuten kuin ulkomailta?
Miksi porukka kuuntelee pääasiassa englanninkielistä musiikkia? Koska tarjonta on paljon laajempaa. Ei se kuitenkaan automaattisesti tee suomalaisesta musiikista huonoa. Helmiä löytyy sieltäkin, joskin ei ehkä yhtä helposti. Ymmärrettävyys nyt riippuu täysin käyttäjästä. Ei varmasti kannata yrittää soveltaa englanninkielistä materiaalia, jos ei ymmärrä lukemaansa.
Kotimaisista laadukkaista tietolähteistä ensimmäisenä tulevat mieleen vaikkapa Jto:n Q&A-palsta pakkiksella sekä Massaa!Voimaa!-kirja, joka on erinomaisen hyvä ja selkeä treeniopus. Noita molempia on tullut itse hyödynnettyä siinä missä ulkomaisiakin lähteitä.
Pubmed nyt onkin melko turhanpäiväinen työkalu muille, kuin tutkijoille.
Toinen erikoinen seikka on se, miksi että poditreeniin haetaan ohjeita ja vinkkejä urheilun puolelta?
No miksi ei haettaisi? Monissa muissakin lajeissa haetaan uutta näkökulmaa harjoitteluun oman lajin ulkopuolelta. Soveltamiskyvystä se on sitten enemmän kiinni, saadaanko uusista metodeista mitään irti.
Miksi kaikki linkkivinkit ja treeniohjeet menee aina englanninkielisille sivuille? Tmusclet ja Tnationit on kai sitten parhaat tietolähteet eikä Pudmediäkään ei saa unohtaa, kun sieltä löytyy "tieteellinen fakta kehon toimintaan". Luulisi, että Suomessakin on materiaalia, jota voisi käyttää treenien suunnittelussa. Ainakin se olisi ymmärrettävässä muodossa. Vai onko kotimaassa materiaalia, jota voisi käyttää? Voiko tietoa hankkia muuten kuin ulkomailta?
Onko yleensäkään olemassa treenimateriaalia, jota voi soveltaa hirveän hyvin boditreeneihin? Tuo jatkosi ilmeisesti viittaakin sitten tähän? Tosin nimimerkistä päätellen me olemme ehkä joskus käynneet tätä keskustelua muuallakin;)
Toinen erikoinen seikka on se, miksi että poditreeniin haetaan ohjeita ja vinkkejä urheilun puolelta? Varsinkin naisilla tämä näkyy, kun jalat yritetään treenata kuin juoksijat, kädet vedetään EDT:llä ja leukoja vedellään kumilla kevennettynä. Kuinka monen naisen kohdalla treenipainot on parantunut viimeisen vuoden aikana? Entä kahden? Entä kolmen? Treenit on aikamoista sekometelisoppaa, joissa rautaa ei liiku eikä kehitystäkään tapahdu ainakaan voimatasoissa.
Tuota naisten hommaa olen itsekin ihmetellyt. Pahimmillaan joillakin touhu on mennyt siihen, että jalkoja ei treenata kuin juoksemalla sprinttejä, koska juoksijoilla on isot jalat. Moni sprintteri muuten tekee 4-12 tuntia raskasta aerobista viikossa? Hiukan huvittaa välillä katsella tuota menoa ja sitä kun aletaan sotkemaan kehonrakennusta, voimanostoa, kahvakuulatreenejä, yleisurheilua, uintia ja kestävyysharjoittelua, kaikki tämä sitten kruunataan vielä jollain helvetin ihmeviljoilla, superfoodeilla, 17 aminohapolla, 12 muulla lisärävinteella ja muutamalla salaisella jutulla mitkä teki asteekeista mahtavia, unohtamatta tietenkään kaikkea muuta mitä se sen hetkinen trendikäs guru käskee syömään. Kyllä sitä sitten vähän miettii katsellessa sitä, kun minun 13-vuotias pikkusisko penkkaa stopista 50-60 kiloa (haitari tuollainen, koska 50 kilon nostoa edelsi sarjat: 30*20kg, 40*25kg, 2*25*25g, 5*30kg, 5*35kg ja 1*40kg, 1*45kg ja neljä ensimmäistä sarjaa tehtiin superina etuheilautusten kanssa (4*12*3min). Uskoisin noiden vaikuttavan vähän tuohon maksimiin), ilman mitään kikkailuja, että miten paljon tuo nostaisikaan, jos se tekisi myös nuo kaikki muut jutut eikä kuuntelisi minun tyhmiä höpinöitä.
Rautateemu
09.02.2010, 21:48
ilman mitään kikkailuja, että miten paljon tuo nostaisikaan, jos se tekisi myös nuo kaikki muut jutut eikä kuuntelisi minun tyhmiä höpinöitä.
Tai podaavat naiset tai miehet lukisi mitään turhaa netin hömpötyksiä, ja vain bodaisivat. Maailma olisi jo vähän parempi paikka, ja lihas kasvaisi :)
Alkuperäiseen kysymykseen: kuka bodaava (BF luetaan boditouhuun) nainen on tehnyt tuollaista, mitä Teemu S kirjoittaa? Mitäs jos vetokumileuat menevtä paremmin selälle kuin ylätalja? Mitäs jos tekee molempia, onko se sitten hifistelyä? Mitäs jos kahvakuula onkin niin kivan värinen? Mitäs jos treenipainot ei nouse, mutta lihas kasvaa? Mitäs jos Teemu S postaisi suomenkielistä bodimateriaalia tänne? Mitäs jos Teemu S onkin osittain oikeassa? Miten pitäsi sitten treenata?
Ymmärrettävyys nyt riippuu täysin käyttäjästä. Ei varmasti kannata yrittää soveltaa materiaalia, jos ei ymmärrä lukemaansa.
Muuttuuko tilanne tässä tapauksessa? Miten?
No miksi ei haettaisi? Monissa muissakin lajeissa haetaan uutta näkökulmaa harjoitteluun oman lajin ulkopuolelta. Soveltamiskyvystä se on sitten enemmän kiinni, saadaanko uusista metodeista mitään irti.
Millä tavalla poditreeniä pystytään kehittämään näistä lajeista saadun tiedon perusteella:
- jääkiekko
- pikajuoksu
- pituushyppy
- hiihto?
Onko yleensäkään olemassa treenimateriaalia, jota voi soveltaa hirveän hyvin boditreeneihin?
Mistä on hyvä poditreeni tehty? T-Nationin artikkeleista, Pubmedin tutkimustuloksista ja Q&A:sta. Siitä on hyvä poditreeni tehty... :kuola:
Hiukan huvittaa välillä katsella tuota menoa ja sitä kun aletaan sotkemaan kehonrakennusta, voimanostoa, kahvakuulatreenejä, yleisurheilua, uintia ja kestävyysharjoittelua, kaikki tämä sitten kruunataan vielä jollain helvetin ihmeviljoilla, superfoodeilla, 17 aminohapolla, 12 muulla lisärävinteella ja muutamalla salaisella jutulla mitkä teki asteekeista mahtavia, unohtamatta tietenkään kaikkea muuta mitä se sen hetkinen trendikäs guru käskee syömään.
Tämä onkin oiva silta perimmäisen kysymyksen äärellä: milloin mikrotason asiat ajoivat makrotason asioiden edelle?
kuka bodaava (BF luetaan boditouhuun) nainen on tehnyt tuollaista...?
Kuinka monella on ohjelmassaan:
- intervalliharjoittelua?
- lihaskuntoharjoittelua?
- pitkäkestoista liikuntaa?
- voimaharjoituksia?
- hypertrofiaharjoituksia
- juoksuharjoituksia?
- loikkaharjoituksia?
Mitäs jos treenipainot ei nouse, mutta lihas kasvaa?
Kuinka kauan lihas kasvaa samalla painolla, kun suoritustekniikka vakioidaan?
Lopuksi "haaste":
- valitse yksi liike
- katso harjoitus, jossa viimeksi olet kyseisen liikkeen tehnyt
- katso harjoitus, jossa olet kyseisen liikkeen tehnyt vuosi sitten
- katso harjoitus, jossa olet kyseisen liikkeen tehnyt kaksi vuotta sitten.
Kun olet katsonut treenit läpi, käy mielessäsi läpi seuraavat asiat:
montako sarjaa tein?
montako toistoa tein?
millä painolla harjoituksen tein?
kuinka monta englanninkielistä termiä löysit harjoituspäiväkirjan selailun aikana?
Muuttuuko tilanne tässä tapauksessa? Miten?
Muuttuu, koska tekstin alkuperäiskieli ei enää silloin ole merkityksellinen asia, ainoastaan sisältö. Tällöin päästään ketjun otsikon kysymyksestä oleellisempaan kysymykseen:"Mikä on toimivaa tavaraa?"
Millä tavalla poditreeniä pystytään kehittämään näistä lajeista saadun tiedon perusteella:
- jääkiekko
- pikajuoksu
- pituushyppy
- hiihto?
En tiedä. En ole valmentaja. Ihan vain keskustelun kannalta, luultavasti asiaa lähestyttäisiin niin, että pohditaan onko noiden lajien harrastajilla ryhmänä joitain sellaisia ominaisuuksia, joita bodylajeissa tavoitellaan ja olisivatko nuo ominaisuudet tulosta bodylajeista poikkeavista harjoitusmetodeista?
Muuttuu, koska tekstin alkuperäiskieli ei enää silloin ole merkityksellinen asia, ainoastaan sisältö.
Mikä funktio on kielellä? "Three sets ten reps" on "kolme kertaa kymppi" kielestä riippumatta.
En tiedä. En ole valmentaja.
Kuka tekee sulle treenit?
Ihan vain keskustelun kannalta, luultavasti asiaa lähestyttäisiin niin, että pohditaan onko noiden lajien harrastajilla ryhmänä joitain sellaisia ominaisuuksia, joita bodylajeissa tavoitellaan ja olisivatko nuo ominaisuudet tulosta bodylajeista poikkeavista harjoitusmetodeista?
Onko niissä sellaisia ominaisuuksia, joita podilajeissa tavoitellaan? Jos kyllä, mikä? Tietysti kannattaa muistaa lähtökohta: mikä on podilajin tavoite?
Nyt on niin paljon kysymyksiä ilmassa, että vastaamisella ei taida olla edes mitään merkitystä.
Mikä funktio on kielellä? "Three sets ten reps" on "kolme kertaa kymppi" kielestä riippumatta.
Otsikkos on kuraa.
Itse toki ymmärrän, että jos tavoite on olla iso ja vahva niin mikä estää suo juoksemasta mäkiä tai tekemästä lihaskuntoa? Mukavaa vaihtelua ja pysyy hyvässä kunnossa muutenkin kuin voimatasot.
Jos taas on bodari tai bodyfitness -kilapilija niin en ymmärrä mitään hyppy- tai loikkatreenejä. Ellei kyse ole puhtaasta ajan kuluttamisesta.
Nyt on niin paljon kysymyksiä ilmassa, että vastaamisella ei taida olla edes mitään merkitystä.
Ole rohkea ja anna palaa vaan.
Vähän ohi aiheen, mutta kun on puhe näistä BF-tyttösten varsin kirjavista treeneistä, niin mua on tässä jo jonkin aikaa huvittanut valtaisasti joidenkin (ei yleistystä) BF-sakkiin kuuluvien neitosten mitä erikoisemmat raajojen heiluttelutreenit, joissa yhdistyvät lähes kaikki F1-sessioista keilailuun, ja joiden tarkoituksena kai pitäisi olla lihaskasvu.. ei ne treenit vielä mitään, mutta se mihin se perustuu - monien figureammattilaisten nykyhetken touhuihin. Ei sekään vielä mitään, mutta nämä BF-neidit eivät ehkä ole tiedostaneet motivaatio ja inspiraatiohuumissaan, että useilla figureammattilaisilla on ollut viime aikoina prosessina "size down, more streamlined look" ( ei siis lihaskasvu ja kehitys tavoitteena niinkuin näillä meidän bf-tytöillä) ja tähän tarkoitukseen he ovat korvanneet esims. jalkatreenejä yms erinäköisillä nalle puh-jumpilla.
Esimerkiksi Larissa Reis nimiselle kilpailijalle kerrottiin, että pitää menettää PALJON kokoa jalkaosastosta ja muutenkin tulla pehmeämpänä. Tähän tarkoituksen Larissa alkoi muovaamaan treenejään sen mukaiseksi.
Ja muutos näillä ei-raskailla-salitreeni- jumpilla oli kahden vuoden aikana TÄSTÄ (http://www.musculardevelopment.com/photos/transferred/20080801_00077_web.jpg) TÄHÄN (http://www.musculardevelopment.com/photos/transferred/_H4X1229_FCPMDPUBNF.jpg). 99.9%:lla suomalaisia BF-kilpailijoita liian lihaksikkaat ja kireät jalat tuskin ovat ongelma, tai muutenkaan liiallinen lihasmassa/liiallinen kireys, joten siksi trendiksi tulleiden höpöhöpöjumppien kopioiminen figureammattilaisilta ei ole ehkä kaikista valokkain idea. Haettu ja toivottu transformaatio kun on aikalailla erilainen...
Muuten, ketjuun on vastannut seitsemän eri kirjoittajaa, joista kahdella on sigu käytössä. Lukijakisa: mistä sigussa oleva lainaus on peräisin? Nopein saa palkinnoksi henkilökohtaisen harjoitussession myöhemmin kerrottavassa paikassa myöhemmin kerrottavaan aikaan. :rock: :rolleyes:
Vaikka tässä, Teemu S, kritisoi loikka/juoksu treenejä ns. massanhakuisessa harjoittelussa, voisi kuitenkin vähän erotella tehdäänkö niitä dieetillä vai offilla. Moni varmasti tekee aerobisena noita, kun ei hotsita "ajella" jollakin crossarilla tai juosta matolla. Tekeekö joku (suomalainen bf kisaaja) oikeasti pelkästään loikkatreenejä "massakaudella"??
Ja mitä tulee EDT-käsitreeneihin ja muihin viritelmiin, niin se on varmasti pelkkää pitkäjänteisyyden puutetta, "toimiskohan tuo paremmin ja nopeammin ÄÄK?" Mutta toisaalta, tässä ei monellakaan ole mitään menetettävää, esimerkiksi allekirjoittaneella :p Eikä varsinkaan viestiketjun aloittajalla jos BF ja classicci tytöt vääntää EDT:tä ;) , ja tuollainen joku "erikoisohjelma" voi olla monelle oikeasti hyvä keino saada ne treenitehot kohdalleen.
Ps. Parempi 0 leukaa, kuin muutama hassu vetokumilla? :rolleyes:
En tiedä. En ole valmentaja. Ihan vain keskustelun kannalta, luultavasti asiaa lähestyttäisiin niin, että pohditaan onko noiden lajien harrastajilla ryhmänä joitain sellaisia ominaisuuksia, joita bodylajeissa tavoitellaan ja olisivatko nuo ominaisuudet tulosta bodylajeista poikkeavista harjoitusmetodeista?
Onko jonkun muun lajin harrastajilla enemmän lihasmassaa kuin kehonrakentajilla?
Muuten, ketjuun on vastannut seitsemän eri kirjoittajaa, joista kahdella on sigu käytössä. Lukijakisa: mistä sigussa oleva lainaus on peräisin? Nopein saa palkinnoksi henkilökohtaisen harjoitussession myöhemmin kerrottavassa paikassa myöhemmin kerrottavaan aikaan. :rock: :rolleyes:
T-nation!?!
Tekeekö joku (suomalainen bf kisaaja) oikeasti pelkästään loikkatreenejä "massakaudella"??
Varmasti tekee. Esimerkiksi jokunen vuosi sitten eräs naisten lajien SM-voittaja (ei voittanut tällä kertaa) ei treenannut ollenkaan painoilla kisadieetillä (ja kyse ei ole Marjo Krishistä). Erään entisen kilpailijan "muiden lajien" parissa toimivat valmentajat, jotka myös ovat opettajina eräässä varsin kovamaineisessa koulussa, pistivät valmennettavan tekemään keppijumppaa koko dieetin ajan ja höystivät touhua vielä muissa lajeissa hyväksi havaitsemilla liikkeillä. Tuloksena hyvästä kunnosta lähtenyt lahjakas kilpailija menetti lihasmassaa ja oli dieetin lopuksi pienempi sekä pehmeämpi kuin dieetin alussa. Samat tyypit vielä tykkäävät nauraa idiootti-bodareille ja heidän tyhmille jutuilleen, joilla ei ole mitään tutkimusnäyttöä tai funktionaalista arvoa. Pari vuotta sitten kysyin tämän porukan pääjehulta, että miksi minun käsi oli kasvanut viimeisen 6-7 vuoden aikana +20 senttiä ja hänen käsi on ihan yhtä pieni kuin aina ennenkin, vaikka hän tekee kaiken oikein ja minä taas kaiken päin vittua, kun tämä tuli taas kerran kertomaan siitä miten teen kaiken väärin. En saanut vastausta:D
ja tuollainen joku "erikoisohjelma" voi olla monelle oikeasti hyvä keino saada ne treenitehot kohdalleen.
Treenitehot pitää olla kohdillaan ennen "erikoisohjelmia", ei päinvastoin. Muuten mennään aika pahasti perse edellä puuhun.
"Three sets ten reps" on "kolme kertaa kymppi" kielestä riippumatta.
Niin on. Emmekös me nyt ole tästä ihan samaa mieltä?
Kuka tekee sulle treenit?
Gandalf tietysti.
Onko niissä sellaisia ominaisuuksia, joita podilajeissa tavoitellaan? Jos kyllä, mikä? Tietysti kannattaa muistaa lähtökohta: mikä on podilajin tavoite?
Fysiikkaan liittyviä ominaisuuksia varmaan tässä haetaan. Bodylajien tavoitteiksi riittänevät ne perinteiset lihasmassa, symmetria ja kireys. Ainakin mitä kilpailuun tulee.
Jos katsotaan pikajuoksijoita, niin siinä porukassa tahtoo pakara-takareisiosaston lihasmassa ja muoto olla erinomaisen hyvin kehittynyt. Ei välttämättä yhtä hyvin, kuin BF-huipuilla, mutta harjoittelussa on silti jotain sellaista, joka kehittää hyvin kyseistä aluetta. Pikajuoksijat toki harjoittelevat ahkerasti puntilla, mikä selittää suurelta osin lihasmassan kehityksen. Sama juttu suurimmassa osassa kovia fysiikoita tuottavia lajeja.
Silti, voisiko itse juokseminen tehostaa punttitreenin vaikutuksia ja voidaanko juoksemista mahdollisesti soveltaa joissain tilanteissa myös bodyharjoitteluun? Jos treenataankin pakarat ja takareidet kerran viikossa puntilla ja toisen kerran 60m-vedoilla? Juoksutreeni ei olisi yhtä kova rasite palautumiskapasiteetille, jolloin varsinainen salitreeni voitaisiin tehdä hyvinkin kovaa ja silti treenata kyseinen alue kahdesti viikossa. Juoksuharjoitus olisi luonteeltaan erittäin räjähtävä, mikä voisi parantaa alueen hermotusta ja tehostaa vastusharjoittelun vaikutuksia. Lisäksi intervallityyppinen juoksuharjoitus tehostaisi aineenvaihduntaa tavallista vastusharjoittelua tehokkaammin. Entä millainen on riski/tuotto-suhde? Juokseminen, varsinkin pika-sellainen, on erittäin vamma-altista puuhaa ja vaatii paljon panostusta lämmittelyihin ja lihashuoltoihin. Moniko valmennettava olisi oikeasti valmis siihen?
Mutta kuten jos sanottua, minä en tiedä. Enkä juokse. Ellei sitten Welho käske:evil:
Onko jonkun muun lajin harrastajilla enemmän lihasmassaa kuin kehonrakentajilla?
Ei. Mutta sillä ei ole väliä. Esimerkiksi suomalaiseen jääkiekkovalmennukseen on viime vuosina haettu luistelutekniikan osalta paljon ideoita pika- ja taitoluistelusta. Tämä siitä huolimatta, että valmentajat varmasti tietävät taitoluistelijoiden olevan hyvin huonoja jääkiekkoilijoita.
Treenitehot pitää olla kohdillaan ennen "erikoisohjelmia", ei päinvastoin. Muuten mennään aika pahasti perse edellä puuhun.
Aivan samaa mieltä. Tai no lähinnä sitä mieltä, että riittävät treenitehot yksinään ratkaisevat hyvin suurelta osin sen, saadaanko salitreenistä mitään koskaan irti.
...kritisoi loikka/juoksu treenejä ns. massanhakuisessa harjoittelussa, voisi kuitenkin vähän erotella tehdäänkö niitä dieetillä vai offilla. Moni varmasti tekee aerobisena noita, kun ei hotsita "ajella" jollakin crossarilla tai juosta matolla.
Ennen kuin lähdetään miettimään, sopiiko loikka- ja juoksutreeni lihakaudelle vai laihdutuskaudelle, pitää loikka- ja juoksutreeni erottaa toisistaan. Sen jälkeen pitäis miettiä, mikä tarkoitus niillä on.
Loikkatreeni aerobisena harjoituksena tuntuisi hieman vieraalta. Tai sitten loikkatreeni käsitetään eri tavalla. Jos loikkatreeni tarkoittaa kyykkyhyppyjen tekemistä, voisi sen laajakatseisesti nähdä aerobisena harjoituksena.
Juoksutreenit sopisivat aerobiseen harjoitteluun kohtuullisen hyvin, kun ne tehdään "oikein". Juoksujen käyttö intervallityyppisessä harjoittelussa on kohtuullisen helppoa. Helposta käyttötavasta johtuen niiden tekeminen kovaa on helppoa. Kun juoksuharjoitus on kova, tulisi se taas huomioida muussa harjoittelussa. Jos juoksuharjoituksia haluaa käyttää aerobisena harjoituksena, olisi ne allekirjoittaneen mielestä hyvä aloittaa ennen laihdutuskautta. Tämä taas siirtyy suoraan siihen, että tällöin juoksuharjoitteluun käytetty aika on suoraan pois muusta harjoittelusta.
...ja tuollainen joku "erikoisohjelma" voi olla monelle oikeasti hyvä keino saada ne treenitehot kohdalleen.
Tällaisessa tapauksessa ongelma on kyllä aivan jossain muualla kuin treenitehoissa. EDIT: Kas K.A. ehtikin jo.
Onko jonkun muun lajin harrastajilla enemmän lihasmassaa kuin kehonrakentajilla?
Niin, onko? Ilmeisesti Harri Ollin kielituplamousti on tehnyt sellaisen vaikutuksen, että hyppyharjoitukset kuuluvat jokaisen itseään arvostavan fysiikkatreenarin liikevalikoimaan. No nytkö tämä sitten meni pelleilyksi...
T-nation!?!
Millon ja missä? Vaikuttamaan et pysty, mutta toivomuksia saat esittää.
Niin on. Emmekös me nyt ole tästä ihan samaa mieltä?
Ollaan! :rock:
Gandalf tietysti.
En tunne tätä valmentajaa. Voinet kuitenkin kysyä häneltä, miten, esimerkiksi mainittujen lajien puolelta, voisi ottaa oppia muiden kokemuksista.
Fysiikkaan liittyviä ominaisuuksia varmaan tässä haetaan. Bodylajien tavoitteiksi riittänevät ne perinteiset lihasmassa, symmetria ja kireys. Ainakin mitä kilpailuun tulee.
K.A.:ta lainaten: "Onko jonkun muun lajin harrastajilla enemmän lihasmassaa kuin kehonrakentajilla?"
Jos katsotaan pikajuoksijoita, niin siinä porukassa tahtoo pakara-takareisiosaston lihasmassa ja muoto olla erinomaisen hyvin kehittynyt. Ei välttämättä yhtä hyvin, kuin BF-huipuilla, mutta harjoittelussa on silti jotain sellaista, joka kehittää hyvin kyseistä aluetta. Pikajuoksijat toki harjoittelevat ahkerasti puntilla, mikä selittää suurelta osin lihasmassan kehityksen. Sama juttu suurimmassa osassa kovia fysiikoita tuottavia lajeja.
Rasvaprosentti. Kärjistäen BF-"urheilijat" ovat dieetin loppuvaiheessa sellaisessa kunnossa kuin pikajuoksijat ovat ympäri vuoden. Lihas näkyy ja näyttää hyvin kehittyneeltä, kun sitä ei ole kuorrutettu vaniljapullilla ja myslipatukoilla. Pikajuoksijan ja hyppääjän punttitreeni ei ole kovin ihmeellistä.
Silti, voisiko itse juokseminen tehostaa punttitreenin vaikutuksia ja voidaanko juoksemista mahdollisesti soveltaa joissain tilanteissa myös bodyharjoitteluun?
1. Tuskin suoranaisesti tehostaa ellei oteta huomioon sitä, että niitä toimettomia lihassoluja laitetaan tekemään jotain.
2. No, ei ne jalat suoranaisesti juoksemalla kasva.
Jos treenataankin pakarat ja takareidet kerran viikossa puntilla ja toisen kerran 60m-vedoilla?
Kuinka kauan tuommoiseen 60 metrin vetoon mahtaa mennä aikaa? Kuinka lujaa tuo matka pitäis juosta; täysiä, puoliteholla, rennosti rullaten tms.?
Juoksutreeni ei olisi yhtä kova rasite palautumiskapasiteetille, jolloin varsinainen salitreeni voitaisiin tehdä hyvinkin kovaa ja silti treenata kyseinen alue kahdesti viikossa.
Millä perusteella juoksutreeni ei ole yhtä kova rasite kuin salitreeni? Miten juoksutreeni otetaan huomioon palautumisessa?
Juoksuharjoitus olisi luonteeltaan erittäin räjähtävä, mikä voisi parantaa alueen hermotusta ja tehostaa vastusharjoittelun vaikutuksia.
Eli räjähtävä tarkoittaisi mitä? Samaa kysytty kyllä jo edelläkin... :hmm:
Lisäksi intervallityyppinen juoksuharjoitus tehostaisi aineenvaihduntaa tavallista vastusharjoittelua tehokkaammin.
Se pitää kyllä paikkansa, että "HIIT:nä" juoksu vois ollaki käyttökelpoista tavaraa.
Entä millainen on riski/tuotto-suhde?
Juokseminen, varsinkin pika-sellainen, on erittäin vamma-altista puuhaa ja vaatii paljon panostusta lämmittelyihin ja lihashuoltoihin. Moniko valmennettava olisi oikeasti valmis siihen?
Ja sitten pitäis viä osata juostakin.
Mutta kuten jos sanottua, minä en tiedä. Enkä juokse. Ellei sitten Welho käske:evil:
Hyvä. Äläkä aloita. Vielä.
Muuten, ketjuun on vastannut seitsemän eri kirjoittajaa, joista kahdella on sigu käytössä. Lukijakisa: [I]mistä sigussa oleva lainaus on peräisin?
Vaikka haet T-Nationia vastaukseksi ei se ainoa oikea vastaus ole. Ensinäkin Teemun teksti on kotoisin haastattelusta mikä taidettiin julkaista EliteFTS:n sivuilla ekana ja kirjoittaja sattui olemaan kaveri joka tekee artikkelei T-Nationille ja haastateltavat Eliten omistajat. (jos oikeen muistan lainauksen mitä lähin kommentoimaan)
No mutta itse asiaan. Englanniksi löytyy huomattavasti helpommin ja enemän materiaalia varsinkin netistä, jolloin toisten kysymyksiin on helppo antaa englanninkielinen vastaus. Myös suomeksi asia voisi löytyä mutta itseäni ei ainakaan kiinnosta etsiä päivä tolkulla vieraalle ihmiselle suomeksi apuja kun englanniksi ne saa 5min käsiin (enkä myös käännä muille artikkeleita, koska englanninkieli pitäisi olla nykymaailmassa hallussa edes jollain tasolla. Ainakin kaikilla on siihen mahdollisuus annettu).
Toisekseen suomeksi on hyviä sivustoja. Esim voimaharjoittelu.fi on hyvin asiantunteva ja omaa hyviä artikkeleita (ei bodaukseen tosin). Mutta Suomalaiset pärjäävät voimanostossa eri tasolla maailmalla kun bodauksessa niin siitä on helpompi ammattimaisia ohjeita myös löytää. Suomeks harva ammattilainen kirjottaa bodauksesta esim, koska täällä ei esim IFBB pro kavereita taida olla (ja vielä vähemmän heidän valmentajia)? Tosin voima puolella asia on toisin ja tieto myös liikkuu ihan kotimaan kielellä.
Toinen asia miksi englanniksi asiat esitetään usein on, että kaikki puhuu sitä. Myöskin usein venäläisten ja muiden maalaisten touhu käännetään englanniksi. En usko että heilläkään helppoa on löytää oman kielisiä neuvoja aiheesta kun aiheesta. Ja juurikin T-Nation, EliteFTS sun muut on sponsoroituja sivustoja tuottamaan artikkeleita kyseisistä aiheista... suomessa ei samanlaista satsausta aiheeseen tiettäkseni ole?
Jos poistut puolestaan netistä niin lähes joka alalle löytyy ammattilainen, jos palkkaat valmentajan joka sinulle suomeksi asiat selittää. Ammattitaitoa kun suomessa on (kuten myös aiheesta hyvää kirjallisuutta). Kukaan vaan ei suomessa sponsoroi ketään siihen, että he jakavat ilmaiseksi tietoa. Kyse on siis pelkästään vaivautumisesta. Jos tahtoo tietoa kielellä mitä puhuu 6miljoonaa ihmistä koko maailmassa on sitä myös vaikeampi löytää ja voi tulla kalliimmaksi.
Ps. Älä vastaa postiini kysymällä miljoonaa eri asiaa kuten tähän asti oot tehny. Ota asioista selvää ja kysy vain asioita mitä et voi muuten kun mun pääkopan kautta ratkaista.
Millä perusteella juoksutreeni ei ole yhtä kova rasite kuin salitreeni? Miten juoksutreeni otetaan huomioon palautumisessa?
Negatiivinen vaihe puuttuu. Käsittääkseni tämän takia ei tule DOMSseja eli lihas ei kipeydy.
Sama homma kelkkaa vetäessä.
Ei. Mutta sillä ei ole väliä. Esimerkiksi suomalaiseen jääkiekkovalmennukseen on viime vuosina haettu luistelutekniikan osalta paljon ideoita pika- ja taitoluistelusta. Tämä siitä huolimatta, että valmentajat varmasti tietävät taitoluistelijoiden olevan hyvin huonoja jääkiekkoilijoita.
Kyllä sillä vaan on ihan helvetisti väliä. Kaikki noista haluaa luistella paremmin, ei nuo jääkiekkoilijat mailan käsittelyyn hae vinkkejä taitoluistelijoilta, vaan nimenomaan luisteluun. Vertaus kohtaisi jos bodari hakisi vinkkejä juoksuun juoksijalta.
Tuli muuten mieleen nyt kun selailin tota "haetaan vinkkei muualta" kinaa, että voisko Teemu S sanoo mikä ON kehonrakennus reeniä ja mikä siihen lainattua ja lisättyä? Onko esim kyykky lainattu painonnostajilta tai voimanostajilta (mistä ainakin painonnosto vanhempi laji kun kehonrakennus) vai onko se kehonrakennuksen oma liike koska se vaan sopii siihen? Tai onko kaikki liikkeet mihin käytetään laitteilla lainattu kuntoutuspuolen loukkaantuneille tarkotetuista ohjelmista? Tuohonhan voi sanoa, että "muttakun keharit käyttää niitä eri tarkoituksiin".. No eikös myös juoksiat käytä juoksuharjoittelua nopeuden/tekniikan parantamiseen ja keharit ja fitness mallit kropan muokkaukseen? Sama "liike" eri tarkoitus harjoituksella.
Että kiinnostais vaan kun kinaat niin miksi mitäkin lainataan, että mitä itse kehonrakennus sisältää ja miksi se ei olisi lainannut reeni metodejaan alunperinkin muista lajeista vain soveltaakseen niitä omaan tarkoitukseen? Lähes kaikki liikuntamuodot kun on ollut olemassa ennen kilpa kehonrakennusta. Joten kaikki on pakko ollut lainata..
Loppuu viimeeks millään lajillahan ei ole omaa "treeni tyyliä". Treeni metodit eri lajeissa usein vaihtuu aikakausien mukaan ja kaikki lajit käyttävät kaikkea mistä kuvittelevat saavansa hyötyä.
K.A.:ta lainaten: "Onko jonkun muun lajin harrastajilla enemmän lihasmassaa kuin kehonrakentajilla?"
Vastasin tähän jo K.A:lle
Rasvaprosentti. Kärjistäen BF-"urheilijat" ovat dieetin loppuvaiheessa sellaisessa kunnossa kuin pikajuoksijat ovat ympäri vuoden. Lihas näkyy ja näyttää hyvin kehittyneeltä, kun sitä ei ole kuorrutettu vaniljapullilla ja myslipatukoilla. Pikajuoksijan ja hyppääjän punttitreeni ei ole kovin ihmeellistä.
Kyllä, ovat vähissä rasvoissa. Ehkei nyt ihan BF-rasvoissa, mutta hyvin liinissä kunnossa. (Tuossahan olisi heti toinen havainto, eli ympärivuotinen hyvä kunto ilman diettaamista ja tuntikausien tasasykkeisiä aerobisia.) Silti väittäisin sprinttereiden takaosaston olevan kropan paras osa-alue. Sitähän siinä juoksussa eniten tarvitaan?
1. Tuskin suoranaisesti tehostaa ellei oteta huomioon sitä, että niitä toimettomia lihassoluja laitetaan tekemään jotain.
2. No, ei ne jalat suoranaisesti juoksemalla kasva.
1.Laitetaan tekemään jotain, kuten muodostamaan uusia hermokytköksiä? Sehän on tiedossa, että monipuolisen ja pitkän urheilutaustan omaavat saavat lihasta yleensä helpommin, kuin kylmiltään aloittaneet, mikä todennäköisesti johtuu osaltaan lihasten hyvin kehittyneestä hermotuksesta. Voitaisiinko joissain tapauksissa juoksemalla parantaa vaikkapa takareisien hermotusta, jotta ne vastaisivat paremmin salitreeniin?
2.Samaa mieltä.
Kuinka kauan tuommoiseen 60 metrin vetoon mahtaa mennä aikaa? Kuinka lujaa tuo matka pitäis juosta; täysiä, puoliteholla, rennosti rullaten tms.?
Jaa-a, riippuu juoksijasta. Mutta jos nyt lähdetään vaikka siitä, että otetaan alle muutama puolitehoinen veto, sitten viisi tasaisesti kiihdyttäen täyteen vauhtiin ja pari jäähdyttelyä.
Millä perusteella juoksutreeni ei ole yhtä kova rasite kuin salitreeni? Miten juoksutreeni otetaan huomioon palautumisessa?
Ei ulkoista vastusta, ei eksentristä rasitusta, lihasta ei treenata lähellekään failurea. Tuossa nyt muutama. Palautumisen kannalta rinnastunee kevyeen jalkatreeniin salilla?
Eli räjähtävä tarkoittaisi mitä? Samaa kysytty kyllä jo edelläkin... :hmm:
Räjähtävä on tässä kyllä harhaanjohtava termi. Nopeustreeni kuvaavampi?
Kyllä sillä vaan on ihan helvetisti väliä. Kaikki noista haluaa luistella paremmin, ei nuo jääkiekkoilijat mailan käsittelyyn hae vinkkejä taitoluistelijoilta, vaan nimenomaan luisteluun. Vertaus kohtaisi jos bodari hakisi vinkkejä juoksuun juoksijalta.
Hyvä luistelu jääkiekossa ei ole sama asia, kuin hyvä luistelu noissa kahdessa muussa. Taitoluistelumetodien täydellinen kopiointi tuskin tuottaa kovin hyvin luistelevia jääkiekkoilijoita. Eikä sillä nyt oikeastaan ole väliä tässä asiassa, kun pointtina oli se, että bodaajien muita urhjeilijoita suurempi lihasmassa(mitä kukaan ei kai ole koskaan kiistänyt) ei mielestäni tarkoita, etteikö muiden urheilulajien metodeja voisi menestyksellä soveltaa myös kehonrakennuksessa.
Ja ettei tulisi väärinkäsityksiä, niin mielestäni "bodaustreeni" toki on suurimmaksi osaksi "oikeassa". Se tarkoittaa, että mahdollisten lajin ulkoisten sovellusten rooli harjoittelussa ei voi koskaan olla kovin hallitseva, eikä niitä läheskään kaikissa tapauksissa edes tarvita.
Leelucky
10.02.2010, 21:44
Mun mielestä keho toimii kokonaisuutena ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lihasten kasvatus tulee tehdä nousujohteisella ja kovalla harjoittelulla salilla oli kyseessä sitten BF, CBB tai BB mutta harjoitteluun voi hakea monipuolisuutta ja mielenkiintoa myös muiden lajien parista ja muutakin voi salitreenin lisäksi harrastaa, hyvänä esimerkkinä Raatikainen Petri BB-puolelta.
En nyt ole varma, mitä tässä ketjussa mainitulla loikkaharjoittelulla täysin tarkoitetaan, mut itse näkisin esim. erilaisten räjähtävästi tehtyjen hyppyharjoitusten lisäävän lihasten elastisuutta ja herättelevän hermostoa + nopeita lihassoluja. Tästä mielestäni on hyötyä sitten salin puolella esimerkiksi parantuneiden kyykyn ja muiden kokonaisvaltaisten jalkaliikkeiden sarjapainojen ja sarjakestävyyden kautta ja paikatkin tuntuisivat pysyvän paremmassa kunnossa kuin mitä aikaisemmin vain puntteja kolistellen nyt kun ei ole enää kovin nuori ja notkea (nivelet, lihaskalvot jne.)
Minusta on pelkästään hyvä, että harjoitteluun etsitään monipuolisuutta mutta lihastenkasvatuksen pitäisi silti aina perustua siihen kovaan salitreeniin ja hieman kriittisesti sitten arvioida kaikista uusista hömpötyksistä mihin mikäkin vaikuttaa ja miten siitä hyötyy itse. Hyväksyttävää on myös se, että joskus saa liikkua tai harjoitella jollain ihan uudella tavalla ja ihan vain siitä syystä, että se tapa tuntuu mukavalta vaihtelulta vaikkei sillä olisi suoranaisesti mitään tekemistä suurten lihasten kasvatuksen kanssa.
Kesän tullen meinasin itse käydä tyrkkäämässä hieman kuulaa, heittämässä keihästä ja koskessakin meinasin meloa mutta jos jossain vaiheessa tänne postaan treenipäiväkirjaa ja harjoitukset koostuu pelkästään noista edellämainituista niin herätelkää pliis joku mua vähän, et eihän tuolla tavalla lihasta kasvateta :)
Rautateemu
11.02.2010, 11:40
Kuinka monella on ohjelmassaan:
- intervalliharjoittelua?
- lihaskuntoharjoittelua?
- pitkäkestoista liikuntaa?
- voimaharjoituksia?
- hypertrofiaharjoituksia
- juoksuharjoituksia?
- loikkaharjoituksia?
En tiedä onko kellään noita kaikkia... sillä jolla on, on ainakin aikaa :rock::lol:
Kuinka kauan lihas kasvaa samalla painolla, kun suoritustekniikka vakioidaan? Suoritustekniikkaa voi myös muuttaa. Mulla on lihas kasvanu, vaikka olen myös pudottanut treenipainoja. Bodaus on bodausta, ei voimailua. Riittää, että lihas kasvaa. Treenipainoja pitää toki ainakin joskus nostaa, mutta pelkkä treenipainojen nostaminen ei tuo välttämättä ainakaan haluttua lihaskasvua. Treenitekniikat ja viilis lihaksessa myös merkitsevät. Ja sen sinäkin taidat tietää ;)
Lopuksi "haaste":
- valitse yksi liike
- katso harjoitus, jossa viimeksi olet kyseisen liikkeen tehnyt
- katso harjoitus, jossa olet kyseisen liikkeen tehnyt vuosi sitten
- katso harjoitus, jossa olet kyseisen liikkeen tehnyt kaksi vuotta sitten.
Kun olet katsonut treenit läpi, käy mielessäsi läpi seuraavat asiat:
montako sarjaa tein?
montako toistoa tein?
millä painolla harjoituksen tein?
kuinka monta englanninkielistä termiä löysit harjoituspäiväkirjan selailun aikana?
Mulla ainakin on osassa liikkeistä pienemmät treenipainot. Lähinnä joissain punnerrusliikkeissä... olkapäävaivat estäneet joissain käyttämästä isompia painoja. Olkapäät ovat kasvaneet paremmin itseasiassa vähän pienemmillä treenipainoilla.
Ulkomaata en ole monestakaan liikkeestä käyttänyt. Joku GHR on lyhempi versio, kuin suomenkielen versio takareisi-pakaranosto. Miltei kaikki ollut tutummalla kotimaisella.
Mites Teemu, onko isommat treenipainot? Entä oma paino? haetut tulokset saavutettu? Puhuttu riittävästi englantia? Siviiliasiat hyvin? Kuukautisaika? Ja ennen kaikkea, milloin mennään hampparille, koska lupasin sen sulle jo syksyllä?
Alkuperäiseen otsikkoon: miksi jengi puhuu englantia ulkomailla? Siksi varmaan, että se on puhutuin kieli. Sama pätee noihin artikkeleihin ja tietolähteisiin. Suomenkielistä bodausmateriaalia on aika vähän. Jos sitä löytyy, niin laittakaa ihmeessä. Jenkkilä on bodauksen mekka, sieltä löytyy myös hyödyllistä tietoa. Liikaa varmasti luetaan kieli pitkällä t-nationia ja muuta, ja sitten lätkäistään suoraan sieltä joku ohjelma käyttöön... vaikka ei olisi suoraan edes bodailuun tehty. Jatkumo omalle treeniuralle ja kokemus pitäisi myös merkitä. Ainakin meillä jo muutaman vuoden bodanneilla. Suodatin päälle täällä ja muualla kiitos.
Mitä tulee kisoihin valmistautuviin bodilajien treenaajiin, niin mun mielestä valmentajilla pitäisi olla omakohtaista kokemusta bodilajeieta tai boditreenistä pitkältä ajalta. Lajia ei voi ymmärtää, jos ei sitä sisäistä jotenkin. Lihasmassa kasvatetaan ja ylläpidetään parhaiten lajityypillisellä treenillä, eli bodaustreenillä salilla. Muuta liikuntaa voisi JÄRKEVISSÄ MÄÄRIN ottaa mukaan ainakin dieetillä. Eihän pikajuoksijakaan vain treenaa juoksuvetoja? Tai jääkiekkoilija nosta puntteja jäällä. Kunhan bodaava perustaa treeninsä raskaaseen painovastusharjoitteluun. Jotain on pielessä, jos suurin osa on funktionaalista hifitreeniä, tai kisadieetillä käydään 2-3x viikossa salilla vähän kuin pakosta, ja aerobista tehdään sitten monta kertaa enemmän.
Perkele, miten asiallista tekstiä Teukalta!
…mikä ON kehonrakennusreeniä…
Jokaisessa urheilulajissa on omat uniikit elementtinsä. Kilpailusuorituksen tekeminen, siinä onnistuminen ja siinä onnistuminen menestyksekkäästi edellyttää tiettyjä ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä. Harjoittelulla pyritään kehittämään kilpailusuorituksen kannalta olennaisia palikoita. Tätä kautta jokaisessa lajissa on oma tapansa harjoitella. Harjoittelussa erotellaan lajiharjoittelu ja oheisharjoittelu/tukiharjoittelu. Lajikohtainen harjoittelu on sitä, millä kehitetään niitä ominaisuuksia, joita lajissa tarvitaan. Oheisharjoittelu/tukiharjoittelu on sitä, millä kehitetään sitä pohjaa, jonka päälle lajiharjoittelua tehdään.
Kehonrakennuksessa yksi elementti on lihasmassa. Toinen on kireys. Unohdan varmasti jonkun, koska en ole tuomari. Kuitenkin nämä kaksi ominaisuutta ovat niitä, joihin urheilija voi vaikuttaa omalla lajiharjoittelullaan ja oheisharjoittelullaan. Lihasmassa kasvaa (raskaalla) voimaharjoittelulla.
Negatiivinen vaihe puuttuu. Käsittääkseni tämän takia ei tule DOMSseja eli lihas ei kipeydy.
Lihakset kipeytyvät kaikesta harjoittelusta. Kaikki väsymys ei ilmene lihaskipuna. Juoksuharjoituksessa voidaan käyttää erilaisia tehoja samalla tavalla kuin voimaharjoittelussakin. Tätä kautta voidaan rasittaa tiettyjä ominaisuuksia, joiden kautta rasitetaan kehoa eri tavalla. Juoksuharjoittelun maksiminopeutta kehittävä harjoitus on perusperiaatteeltaan samanlainen maksimiharjoitus kuin maksimikyykky: se rasittaa hermostoa. Siksi juoksuharjoittelun tekeminen pitää ottaa huomioon voimaharjoittelun suunnittelussa ja toisin päin. Ne pitää jaksottaa. Maksimipuntti ja maksimijuoksu vaativat palautumisaikaa. Sen lisäksi ne ovat erilaisia ominaisuuksia ja erilaisten ominaisuuksien kehittäminen yhtä aikaa on erittäin hankalaa, ehkä mahdotonta. Tästä kehitys-ylläpito-asiasta on kirjoittanut muun muassa Pevelius.
Kehonrakennukseen voisi vetää yksinkertaistetun yhtymäkohdan sitä kautta, että lihakaudella kehitetään lihasmassaa ja ylläpidetään rasvanpolttokykyä, kun taas laihdutuskaudella pyritään ylläpitämään lihasmassaa ja poltetaan rasvaa.
Kyllä, ovat vähissä rasvoissa. Ehkei nyt ihan BF-rasvoissa, mutta hyvin liinissä kunnossa. (Tuossahan olisi heti toinen havainto, eli ympärivuotinen hyvä kunto ilman diettaamista ja tuntikausien tasasykkeisiä aerobisia.)
Pikajuoksijoilla harjoittelu on kausipainoista. Kausiharjoitteluun ei kuitenkaan kuulu ylensyönti ja laihdutus. Voimaharjoittelu on oheisharjoittelua ja sen määrä vaihtelee. Viikoittainen harjoitusmäärä on 2-3, erikoisvoimaosioita 1-2 siihen päälle. Muu harjoittelu on muuta harjoittelua. Pikajuoksijat eivät ole missään vaiheessa BF-huippukilpailijoiden rasvoissa, mutta perusrasvaprosentti on sellainen ”värit pintaan ja lavalle”.
Käytetään esimerkkinä erästä hyppääjää, joka vuonna 2006 hämmästytti treenimäärällään. Kansallisen tason urheilija, joka oli tekemässä voimaharjoitusta jonkun juoksuharjoituksen päälle lauantaiaamuna. Me ”voimailijat” teimme omaa harjoitteluamme ja keskustelimme erilaisista asioista valittaen raskasta elämää ja treenimäärää. Hyppääjä kertoi tekevänsä treenin loppuun ja menevänsä kotiin syömään. Illalla olisi vuorossa vielä toinen harjoitus, joka oli sen viikon harjoitus numero 11. Tämä määrä (11 harjoitusta kuuteen päivään) antanee vähän suuntaa siitä, millaista harjoitusmäärää tämäkin hyppääjä teki.
1. Voitaisiinko joissain tapauksissa juoksemalla parantaa vaikkapa takareisien hermotusta, jotta ne vastaisivat paremmin salitreeniin?
Uskallan epäillä tätä vahvasti. Jotta osaa juosta oikein, pitää opetella juoksemaan. Se vie jonkin verran aikaa. Juoksutekniikkaa näyttävät juoksijat harjoittelevan kokoajan, joten sen hallitseminen vaatisi paljon panostamista. Kun juostaan väärin, juostaan etureidellä. Etureisipainotteinen juokseminen taas vaikuttaa suoraan siihen, miten etureisin voimaharjoittelun tekeminen onnistuu. Kun veto on liian pitkä, nousee maitohappotaso. Kun palautusaika on liian lyhyt, nousee maitohappotaso. Kun juoksuharjoittelu kerää maitohappoa, kestää palautuminen pidemmän aikaa. Kun harjoittelussa on maitohappo mukana, maksimivoiman kehittyminen on heikompaa.
Jos mietitään juoksuharjoittelua kehonrakennusharjoittelun oheisharjoitteluna esimerkiksi dieetillä, pitäisi miettiä sitä, miten tämä juoksuharjoittelu sopii yhteen punttitreenin kanssa ja miten palautuminen onnistuu miinuskaloreilla, kun liikkuvia palikoita on a) punttitreeni ja b) juoksutreeni.
Juoksutreenin funktio on kulutuksen lisääminen ”jälkipolton” kautta. Punttitreenissä funktio lienee samanlainen. Kun kehon aineenvaihdunnallista puolta rasitetaan useaan otteeseen, mennäänkö helposti ns. yli? Syökö juoksuharjoittelun teho pois punttiharjoittelun tehoa ja onko lihaksen säilyttäminen vaikeampaa kuin esimerkiksi jaksottamalla lyhytkestoinen HIIT-juoksutreeni ja pitkäkestoinen peruskestävyysaerobinen dieetin eri vaiheisiin? Pitäisikö tässä kohtaa jaksottaa punttitreeni samalla tavalla: kiertoharjoittelu, vuorosarjat ja suora lihasryhmäkohtainen treeni? Miten saadaan rakennettua kokonaisuus, jossa samoja ominaisuuksia rasittavat harjoitusmuodot saadaan tehokkaasti limitettyä tukemaan laihdutuskautta? Nämä ovat kysymyksiä, joita voisi miettiä. Vastauksensa voi kirjoittaa tähän ketjuun, jos haluaa mielipiteensä muiden kanssa jakaa. Yksi vaihtoehdoista on tietysti se, että asiaa ei tarvitse miettiä, vaan lähtee suoraan juoksemaan. Mielummin mäkeen. Mitä jyrkempi, sen parempi.
Jaa-a, riippuu juoksijasta. Mutta jos nyt lähdetään vaikka siitä, että otetaan alle muutama puolitehoinen veto, sitten viisi tasaisesti kiihdyttäen täyteen vauhtiin ja pari jäähdyttelyä.
No toki se riippuu juoksijasta. Jokaisella on kuitenkin oma maksimi, jolla matka saa juostua. Puolitehoinen on hyvä alkuverkan jälkeen tehtävä ”avaava” harjoitus. Vedoissa muotoja taas on erilaisia, koska tehotasot ja palautumisajat olisi hyvä ottaa huomioon. Jäähdyttelyt on hyvä huomio, sillä ne usein jääkin tekemättä. Hyvä alkuverkka ja loppujäähy voidaan rinnastaa aerobiseen harjoitteluun, joten ne kannattaa aina tehdä. Se on sellainen kokonaisuus, jonka voisi tuoda poditreeniinkin mukaan.
Ei ulkoista vastusta, ei eksentristä rasitusta, lihasta ei treenata lähellekään failurea. Tuossa nyt muutama. Palautumisen kannalta rinnastunee kevyeen jalkatreeniin salilla?
Ulkoinen vastus – ilma/tuuli/mäki. Eksentrinen rasitus – pinnapenkissä ei ole eksentristä vaihetta, kun tanko päästetään vapaassa pudotuksessa takaisin pinnoihin. Failure - lihaksen voi treenata loppuun asti, samoin hermoston. Rinnastus kevyeen jalkatreeniin on riippuvainen siitä, miten kovaa on juostu, miten kauan on juostu, millaisilla palautuksilla on juostu ja miten paljon on juostu. Yksi vaihtoehdoista on tietysti se, että asiaa ei tarvitse miettiä, vaan lähtee suoraan juoksemaan. Mielummin mäkeen. Mitä jyrkempi, sen parempi.
Räjähtävä on tässä kyllä harhaanjohtava termi. Nopeustreeni kuvaavampi?
Maksiminopeus vs. nopeuskestävyys – tapoja riittää…
Suoritustekniikkaa voi myös muuttaa.
Kyllä voi, MUTTA suoritustekniikan muuttaminen muuttaa aina myös harjoituksen. Kun suoritustekniikka on vakioitu, lihas adaptoituu jossain vaiheessa ja sen kyky ottaa ärsyke vastaan muuttuu, heikkenee tai loppuu. Sama muiden ominaisuuksien kohdalla. Siksi kyse oli nimenomaan suoritustekniikan vakioinnista, josta johdantona on se, että vaste ei riitä tuomaan kehitystä tietystä pisteestä eteenpäin, josta taas päästään siihen, että vastuksen muutos muuttaa ärsykettä ja voi antaa uuden kehitysaskeleen.
Liikaa varmasti luetaan kieli pitkällä t-nationia ja muuta, ja sitten lätkäistään suoraan sieltä joku ohjelma käyttöön... vaikka ei olisi suoraan edes bodailuun tehty.
Aloituksessa oli kaksi pointtia:
1. Lainattu kohta, josta on useita esimerkkejä, joka välittyy ohjelmiin liiankin helposti.
2. Esimerkki harjoittelusta, jossa kolmella palasella pyritään tekemään seuraavat asiat:
- treenaamaan pikajuoksijan treenillä tyylikkäät ja lihaksikkaat jalat
- treenaamaan kehonrakentajan tehotekniikalla tyylikkäät ja lihaksikkaat kädet
- treenaamaan funktionaalisella menetelmällä tyylikäs ja lihaksikas selkä.
Harjoittelu on rakennettu siten, että otetaan ohjeet ja vaikutteet niistä lokeroista, mistä visuaalisen analyysin perusteella uskotaan oikean treenimetodin löytyvän, vaikka oma suorituskyky ei pysty vastaamaan tällaisiin harjoituselementteihin. Jos elastisuus ja hyppytaito on luokkaa miestenkuula, loikkaharjoituksen tekeminen on haastavaa puuhaa. Tietysti harjoitus opettaa, mutta olisiko se harjoittelun suunnittelu järkevämpää aloittaa palikoista, jotka pystyy hallitsemaan?
Muuta liikuntaa voisi JÄRKEVISSÄ MÄÄRIN ottaa mukaan ainakin dieetillä.
Hyvä, sillä tämä on se yksi ajatus, mikä harjoittelun suunnittelussa pitää ottaa huomioon: harjoituskauden tarkoitus, harjoituskauden pituus ja harjoituskauden tavoite. Se, millä tavalla lihakauden harjoittelu rakentuu, on eri palikka kuin laihdutuskauden palikka. Se, miten palikan sisällä edetään, on oma asiansa. Lajissa kuin lajissa. Miksi dieetillä ei voisi pelata vaikkapa tennistä?
Oliskos Tuukalla jotain ajatuksia keskusteluun, kun aktiivisesti tätä seuraat?
Oliskos Tuukalla jotain ajatuksia keskusteluun, kun aktiivisesti tätä seuraat?
Olis, mut ei jotenki nyt täällä jaksa.
Jokaisessa urheilulajissa on omat uniikit elementtinsä. Kilpailusuorituksen tekeminen, siinä onnistuminen ja siinä onnistuminen menestyksekkäästi edellyttää tiettyjä ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä. Harjoittelulla pyritään kehittämään kilpailusuorituksen kannalta olennaisia palikoita. Tätä kautta jokaisessa lajissa on oma tapansa harjoitella. Harjoittelussa erotellaan lajiharjoittelu ja oheisharjoittelu/tukiharjoittelu. Lajikohtainen harjoittelu on sitä, millä kehitetään niitä ominaisuuksia, joita lajissa tarvitaan. Oheisharjoittelu/tukiharjoittelu on sitä, millä kehitetään sitä pohjaa, jonka päälle lajiharjoittelua tehdään.
Kehonrakennuksessa yksi elementti on lihasmassa. Toinen on kireys. Unohdan varmasti jonkun, koska en ole tuomari. Kuitenkin nämä kaksi ominaisuutta ovat niitä, joihin urheilija voi vaikuttaa omalla lajiharjoittelullaan ja oheisharjoittelullaan. Lihasmassa kasvaa (raskaalla) voimaharjoittelulla.
Tuo vastaus nyt ei muuttanut mitään sen suhteen miksei kehari vois esim tehä mäkijuoksuja tai muuta "ei niin normaalia" reeniä. Eikä myöskään kerro miksi kyykky ei ole "lainattu" muista lajeista, mutta mäkijuoksut ovat. Molemmilla voi kehittää kehonrakennuksissa vaadittavia ominaisuuksia.
Lopuksi muistutan ettei ole identtistä reeni systeemiä eri lajeille. Jos vertaat esim lätkänpelaajia NHL tasolla niin heidän harjoitusmenetelmät vaihtelevat todella paljon. Samoin vaihtelee varmasti IFBB pro tason kehareitten. Ja tämähän johtuu siitä, että ohjelma luodaan yksilön tarpeiden mukaan..
Onko vain englanninkielinen materiaali toimivaa tavaraa?
-Paljon paskaa on kirjoitettu englanninkielelläkin, ameriikka on niin hieno
paikka että täällä kylmässä pohjolassakin mieltä lämmittää kun ollaan niin
kansainvälisiä. HOLLYWOOD.
Miksi kaikki linkkivinkit ja treeniohjeet menee aina englanninkielisille sivuille?
-Muissakin maissa kuin Suomessa ollaan yhtä säälittäviä perässähiihtäjiä.
Tmusclet ja Tnationit on kai sitten parhaat tietolähteet...
-Kuulostaa niin hormooni bodareitten sponsorifirmoilta että oikein vituttaa, vaikken noille sivuille oo koskaan eksynytkään.
...jota voisi käyttää treenien suunnittelussa...
-Pitäiskö suunnitella vähemmän ja treenata enemmän, kyllä se totuus
valkenee itse kullekkin aikanaan, perusliikkeet kunniaan ja ruokaa koneeseen.
...poditreeniin haetaan ohjeita ja vinkkejä urheilun puolelta?...
Luonnollisin keinoin kun hankitaan massaa tosissaan, vältetään aerobista
ja ahmitaan kaloreita, ei vihtitä venytellä ja huoltaa lihaksia tarpeeks,
saadaan kyllä rakennettua hyvinkin suuret lihakset, ne vaan ei toimi!
Eli jos joku on niin hullu että häiritsee lihaskasvuaan OIKEIDEN urheilijoiden
treenimetodeilla, ei hätää, kasvu voi olla hitaampaa mutta siinä sivussa
voi tulla ominaisuuksia joista on hyötyä myöhemmin treeneissä tai vaikka aivan
oikeassa elämässä.
Onko vain englanninkielinen materiaali toimivaa tavaraa?
-Paljon paskaa on kirjoitettu englanninkielelläkin, ameriikka on niin hieno
paikka että täällä kylmässä pohjolassakin mieltä lämmittää kun ollaan niin
kansainvälisiä. HOLLYWOOD.
Miksi kaikki linkkivinkit ja treeniohjeet menee aina englanninkielisille sivuille?
-Muissakin maissa kuin Suomessa ollaan yhtä säälittäviä perässähiihtäjiä.
IMO ei ole mitään "perässähiihtämistä" jos lukee bodaus/voimanostoaiheisia artikkeleita sieltä mistä niitä on ylivoimaisesti helpoiten saatavilla. Jotenkin tämän ketjun viesteistä saa sellaisen kuvan, että osa uskoo jonkun satunnaisen artikkelin lukemisen automaattisesti tarkoittavan sitä, että sitä artikkelin treenimatskua on samantien pakko änkeä omaan treeniohjelmaan.
Toki Suomessakin bodijuttuja voi lukea parista lehdestä, mutta itseäni ei nappaa minkään alan lehden tilaaminen kun netissä on laadukasta matskua saatavilla ilmaiseksi. Raha kun ei ainakaan meikäläisellä kasva puissa. Suomenkielisiin bodausartikkeleihin ei ole tullut sitten törmättyä netissä.
Tmusclet ja Tnationit on kai sitten parhaat tietolähteet...
-Kuulostaa niin hormooni bodareitten sponsorifirmoilta että oikein vituttaa, vaikken noille sivuille oo koskaan eksynytkään.
Ennenkuin laukoo tuollaisia väläyksiä, voisi olla ihan suotavaa, että kävisit vilkaisemassa ko. sivustoa. Saatat jopa yllättyä.
...jota voisi käyttää treenien suunnittelussa...
-Pitäiskö suunnitella vähemmän ja treenata enemmän, kyllä se totuus
valkenee itse kullekkin aikanaan, perusliikkeet kunniaan ja ruokaa koneeseen.
...poditreeniin haetaan ohjeita ja vinkkejä urheilun puolelta?...
Luonnollisin keinoin kun hankitaan massaa tosissaan, vältetään aerobista
ja ahmitaan kaloreita, ei vihtitä venytellä ja huoltaa lihaksia tarpeeks,
saadaan kyllä rakennettua hyvinkin suuret lihakset, ne vaan ei toimi!
Eli jos joku on niin hullu että häiritsee lihaskasvuaan OIKEIDEN urheilijoiden
treenimetodeilla, ei hätää, kasvu voi olla hitaampaa mutta siinä sivussa
voi tulla ominaisuuksia joista on hyötyä myöhemmin treeneissä tai vaikka aivan
oikeassa elämässä.
Samaa mieltä tästä kohdasta.
PS. Tuolta pahamaineiselta TMUSCLE -sivustolta bongasin toistaiseksi itselleni parhaita tuloksia tuottaneen treeniohjelman eli Wendler's 5/3/1. Ohjelmahan sisältää raskasta voimaharjoittelua (ei siis loikkia). Yli puoli vuotta olen tuota käyttänyt ja vaihto ei ole suunnitelmissa. Tähän voi sitten halutessaan vetää liian nuori ikä/lyhyt treenitausta -kortin.
Rautateemu
12.02.2010, 00:04
Kehonrakennukseen voisi vetää yksinkertaistetun yhtymäkohdan sitä kautta, että lihakaudella kehitetään lihasmassaa ja ylläpidetään rasvanpolttokykyä, kun taas laihdutuskaudella pyritään ylläpitämään lihasmassaa ja poltetaan rasvaa.
Hyvä pointti, kaikessa yksinkertaisuudessaan treenaaminen kisoihin on tätä. Susta tulee hyvä podivalmentaja vielä joskus.
Pikajuoksijat eivät ole missään vaiheessa BF-huippukilpailijoiden rasvoissa, mutta perusrasvaprosentti on sellainen ”värit pintaan ja lavalle”. Naisjuoksijoiden rasvat Suomessa on lähempänä 20%, muutamaa kisaajaa lukuunottamatta ei ainakaan 14-15% alle, eli BF-kisaajalle hyvät treenikauden rasvat.
Kun veto on liian pitkä, nousee maitohappotaso. Kun palautusaika on liian lyhyt, nousee maitohappotaso. Kun juoksuharjoittelu kerää maitohappoa, kestää palautuminen pidemmän aikaa. Kun harjoittelussa on maitohappo mukana, maksimivoiman kehittyminen on heikompaa.
Jos mietitään juoksuharjoittelua kehonrakennusharjoittelun oheisharjoitteluna esimerkiksi dieetillä, pitäisi miettiä sitä, miten tämä juoksuharjoittelu sopii yhteen punttitreenin kanssa ja miten palautuminen onnistuu miinuskaloreilla, kun liikkuvia palikoita on a) punttitreeni ja b) juoksutreeni.
Totta. Kisadieetillä ei tarvitse miettiä aivan niin tuota maksimaalista voimantuottoa, ja maitohappo sopivissa määrissä on kaveri. Tällöin joku hiekkamäki/ tasainen pehmeä alusta sopii hyvin. Miksei kovakin alusta, mutta 90-100kg bodarille voi olla parempi ettei rasita jalkojaan liikaa kovalla alustalla. Itselläni ei ollut mitään ongelmia palautua 2 jalkapuntista ja 1-2 mäkivedosta viikossa kisadieetillä. Siihen tietysti tottelin pikku hiljaa. Hermostolle maitohapolliset pitkät vedot ei ole niin raskaita kuin kovavauhtiset lyhyet, mutta lihaksisto tietysti vaatii palautumisajan. Muistuttaa bodarin jalkatreeniä siltä osin, että on maitohapollista ja hengityselimistöä rasittavaa.
Juoksutreenin funktio on kulutuksen lisääminen ”jälkipolton” kautta. Punttitreenissä funktio lienee samanlainen. Kun kehon aineenvaihdunnallista puolta rasitetaan useaan otteeseen, mennäänkö helposti ns. yli? Syökö juoksuharjoittelun teho pois punttiharjoittelun tehoa ja onko lihaksen säilyttäminen vaikeampaa kuin esimerkiksi jaksottamalla lyhytkestoinen HIIT-juoksutreeni ja pitkäkestoinen peruskestävyysaerobinen dieetin eri vaiheisiin? .......
Järkevintä lienee aloittaa kevyemmällä peruskestävyystason aerobisella, ja keveämmillä vedoilla. Kun paino putoaa, ja kunto kasvaa, niin ottaa mukaan tiukempia vetoja tai muuta maitohapollista. Samalla myös boostaa tuota aineenvaihduntaa. Jos dieetin aivan loppuvaiheessa ollaan väsyneitä ja kunto hyvällä mallilla, voidaan siirtyä osin takaisin matalasykkeisempään treeniin. Polttaa sekin kaloreita, ja auttaa tässä tapauksessa palautumista ja mahdollisen ylikunnon välttämistä.
Kyllä voi, MUTTA suoritustekniikan muuttaminen muuttaa aina myös harjoituksen. Kun suoritustekniikka on vakioitu, lihas adaptoituu jossain vaiheessa ja sen kyky ottaa ärsyke vastaan muuttuu, heikkenee tai loppuu. Sama muiden ominaisuuksien kohdalla. Siksi kyse oli nimenomaan suoritustekniikan vakioinnista, josta johdantona on se, että vaste ei riitä tuomaan kehitystä tietystä pisteestä eteenpäin, josta taas päästään siihen, että vastuksen muutos muuttaa ärsykettä ja voi antaa uuden kehitysaskeleen. Nyt meni kyllä vähän pussiin. Juuri tässä sanoit, että suoritustekniikna vakionti adapoittaa lihasta, ja se estää helposti kehityksen. Vastusta voidaan tehdä raskaammaksi lihakselle, vaikka treenipainoja lasketaan. Otetaan vaikka jalkatreeni. Kyykyssä ja prässissä voidaan lätkiä tankoon enemmän rautaa, nostaa vain keskittymällä saamaan painot ylös, ja käyttää apuna liike-energiaa ja tukilihaksia. Sitten liike voidaan tehdä lihakselle kekittyen, vähentää palautusaikaa, muuttaa liikerataa, pitää jatkuvassa jännityksessä, tehdä enemmän toistoja jne.. Osalla jalat kasvaa raskailla kyykyilläkin (vaikkei bodaisi), toisilla taas on pienet jalat suhteessa voimiin. Jälkimmäisellä voi olla, ettei pelkkä treenipainojen nostaminen riitä. Joku tällainen http://www.tmuscle.com/free_online_article/sports_body_training_performance/the_ultimate_legs_program (hahaa, t-nationista kiusallaan :D) saattaa toimia heillä paremmin. Tai se, että keskitytään vain enemmän liikkeeseen ja lihaksen rasituksessa pitämiseen, eikä vain treenipainoihin.
Jos elastisuus ja hyppytaito on luokkaa miestenkuula, loikkaharjoituksen tekeminen on haastavaa puuhaa. Tietysti harjoitus opettaa, mutta olisiko se harjoittelun suunnittelu järkevämpää aloittaa palikoista, jotka pystyy hallitsemaan? Oletko nähnyt kuulantyöntäjien treenejä? Arsi Harju loikki helposti tasajalkaa 3 täyskorkuisen aidan yli. Werner Günthörillä oli järjetön kimmovoima, 2 metrin vauhditoin korkeus ja 11 sekunnin satanenkin. Werneri työnsi kuulaakin "vaatimattomat" 22,75. Huhun mukaan mika Halvari voitti kaikki Suomen maajoukkuepikajuoksijat leirillä 20 metrin juoksussa. Ja nuo työntäjät painoivat tuolla 130-kilon molemmin puolin.
Hyvä, sillä tämä on se yksi ajatus, mikä harjoittelun suunnittelussa pitää ottaa huomioon: harjoituskauden tarkoitus, harjoituskauden pituus ja harjoituskauden tavoite. Se, millä tavalla lihakauden harjoittelu rakentuu, on eri palikka kuin laihdutuskauden palikka. Se, miten palikan sisällä edetään, on oma asiansa. Lajissa kuin lajissa. Miksi dieetillä ei voisi pelata vaikkapa tennistä? No niin, tässähän tuli jo olennanista asiaa. Tenniksessä voi tosin vammatua aivan kuten mäkijuoksussa :D
Oliskos Tuukalla jotain ajatuksia keskusteluun, kun aktiivisesti tätä seuraat? Tuukka ei turhia ajattele, se bodaa.
e:
Kehonrakennuksessa yksi elementti on lihasmassa. Toinen on kireys. Unohdan varmasti jonkun, koska en ole tuomari. Kuitenkin nämä kaksi ominaisuutta ovat niitä, joihin urheilija voi vaikuttaa omalla lajiharjoittelullaan ja oheisharjoittelullaan. Lihasmassa kasvaa (raskaalla) voimaharjoittelulla. Yksi elementti puuttuu, eli lihasten symmetria. Eri lihasten suhteelliseen kokoon ja harmoniaan voi vaikuttaa treenillä, ja niin pitääkin. Eli oikeastaan ei pidä treenata vain tasaisesti kaikkia lihasryhmiä, jotta saadaan mahdollisimman symmetrinen lopputulos. Täytyy myös pyrkiä kehittämään niitä heikommin kehittyviä lihasryhmiä enemmän, kuin helposti kehittyviä lihasryhmiä.
* Taisin olla aivan hakoteillä sori*
” Jos elastisuus ja hyppytaito on luokkaa miestenkuula” tarkoitti kyllä sitä, että se miesten kuula (reilu seitsemän kiloinen rautapallo) ei pahemmin osaa hypätä ja maastakin sen saa pomppaamaan vasta pikkuisen kovemmalla voimalla viskaten…
"Suoritustekniikan vakiointi ja kuorman muuttaminen" ovat eri asia kuin "suoritustekniikan muuttaminen ja kuorman vakiointi". Kysymys oli vain ja ainoastaan siitä, miten kehityksen käy, kun suoritustekniikka vakioidaan. Vakiosuoritus ja vakiokuorma: kehitys loppuu. Tehokeino auttaa, mutta kuinka kauan ja mitä sitten pitää tehdä? Lisätä vastusta. Vastuksen lisääminen vakiotekniikalla on perusasia. Kaikki eivät pysty tekemään itsestään isoa, mutta kaikki pystyvät tekemään itsestään heikon ja hitaan.
Olis, mut ei jotenki nyt täällä jaksa.
No voi harmi. Aattelin, että SM-tason miehellä voisi olla jotain fiksuakin sanottavana. :(
Jaahs, keskustelu taitaa hiljetä, kun kaikki mahdolliset aspektit on käsitelty. Summa summarum:
- poditreeniin halutaan aktiivisesti ottaa elementtejä urheilusta
- kun ei-podilajia harrastava henkilö antaa erilaisen näkökulman, se herättää keskustelua
- suomenkielistä podimatskua ei juuri ole ja jos sitä on, sitä ei saa ilmaiseksi eikä tiedosta haluta maksaa
- ilmaista englanninkielisestä podimatskua on netti täynnä, joten siitä syystä sitä käytetään ja tätä tukee vielä se, että jenkit on parhaita podilajeissa
- erilaisia elementtejä yhdistelemällä saadaan aikaiseksi monipuolinen podilajia tukeva kokonaisuus
- jos ei ole kilpaillut podilajissa, ei ole kompetenssia keskustella erilaista podilajiin liittyvistä asioista.
Palataan jostain toisesta aiheesta toisella kertaa. Siihen asti Podiman, to the T-Nation!!!
Rautateemu
12.02.2010, 13:57
"Suoritustekniikan vakiointi ja kuorman muuttaminen" ovat eri asia kuin "suoritustekniikan muuttaminen ja kuorman vakiointi". Kysymys oli vain ja ainoastaan siitä, miten kehityksen käy, kun suoritustekniikka vakioidaan. Vakiosuoritus ja vakiokuorma: kehitys loppuu. Tehokeino auttaa, mutta kuinka kauan ja mitä sitten pitää tehdä?Onko kyse tehokeinoista, jos lyhennetään palautusaikaa, lisätään volyymia ym? Bodauksessa on muitakin keinoja rasittaa lihasta enemmän kuin pelkkä treenipainojen, eli kuorman nosto. Toki se on ehkä tärkein muuttuja. Onko nyt joku joka kisaaja tai valmentaja, joka ei ole tajunnut sitä, kun niin kovasti kyselet?
Lisätä vastusta. Vastuksen lisääminen vakiotekniikalla on perusasia. Kaikki eivät pysty tekemään itsestään isoa, mutta kaikki pystyvät tekemään itsestään heikon ja hitaan. Tyypillisiä "Teemu-aforismeja". Loistavaa, paikka on teidän :rolleyes:
Jaahs, keskustelu taitaa hiljetä, kun kaikki mahdolliset aspektit on käsitelty. Summa summarum:
Lusikallinen summaa on luiskahtanut housuusi. Älä yleistä, vaan väittele kuin mies :D
Varsinkin naisilla tämä näkyy, kun jalat yritetään treenata kuin juoksijat, kädet vedetään EDT:llä ja leukoja vedellään kumilla kevennettynä. Kuinka monen naisen kohdalla treenipainot on parantunut viimeisen vuoden aikana? Entä kahden? Entä kolmen? Treenit on aikamoista sekometelisoppaa, joissa rautaa ei liiku eikä kehitystäkään tapahdu ainakaan voimatasoissa.
Kyse voi olla niinkin simppelistä kuin treenin mielekkyydestä.
Huono homma tietenkin jos kehitystä ei tapahdu. Jos taas kehittyy mielekkäällä treenillä (loikkia, säntäilyä, kuminauhoja ja jumppapalloja) hieman hitaammin kuin perus salitreenillä (kyykkyvetopenkki), mutta treenaaminen on hauskempaa ja harvemmin jää treeni väliin, niin eikö tämä ole loppupeleissä parempi vaihtoehto?
Tilannehan muuttuu tietenkin tilanteessa jossa on esim. päätetty kisat joihin haluaa mennä ja pärjätä.
vBulletin® v3.8.4, Copyright ©2000-2012, Jelsoft Enterprises Ltd.