Näytä koko versio sivusta : Eri sokereiden sietämisestä (fruktoosi, laktoosi jne)
Miten menetellä kun maha ei kestä hedelmäsokeria?
Tämä on tullut eteen valmennettavienkin kohdalla, mutta myös itsellä on tuo ongelma. Kyllähän se elimistö tottuu ja sivuoireet vähenevät mutta eivät jää pois. itsellä maha kestää maitosokeriakin paljon paremmin.
Nyt tuli eteen sellainen tapaus kun henkilö oli syönyt koko elämänsä hedelmiä päivittäin ja kärsinyt vatsaoireista. Testattiin erikoisruokavaliota johon ei kuulunut hedelmiä ja palaute oli ettei ole koskaan voinut paremmin ja ei halua palata syömään hedelmiä, kasviksia kuitenkin menee se reilu puoli kiloa päivässä. Mikä on se ylivoimainen hyöty suhteessa vitamiinipillereihin jonka saa hedelmistä että kannattaisi kärsiä mahaoireista. Väitänkin että sillä on suurempi merkitys terveyteen että olo on hyvä kuin että söisi hedelmiä ja olo olisi koko ajan jotain muuta.
Tiedän kyllä hedelmien hyödyt ja ihmisten yleiset perustelut miksi niitä pitäisi syödä, alentaa kolesterolia ja verenpainette ja ei ole vielä edes löydetty kaikkia suojaaineita mitä ne sisältää ym. mutta tutkimuksissa missä hedelmien on havaittu alentavan verenpainetta ja kolesterolia ei ole otettu huomioon että kyllähän se pitkällä aikavälillä alentaa jos hedelmillä korvataan jotain muuta enemmän energiaa sisältävää. Saisiko saman efektin kun vain söisi terveellisemmin ja vähemmän, onko tehty tutkimusta missä verrataan olisiko tulos sama kuin jos vähennettäisiin vain saman verran kaloreita mitä ne vähenevät kun hedelmillä korvataan epäterveellisempää?. Tuskin olisi sama tulos jos niitä vain syötäisiin kaiken lisäksi eikä muutettaisi mitenkään muuten korkeaa verenpainetta potevan henkilon ravinto-ohjelmaa. Välillinen vaikutus minun mielestä.
Kyllä kuitenkin neuvon ihmisiä syömään hedelmiä niiden alhaisen energian vuoksi ja onhan ne hyvä karkkien korvike, mutta en kuitenkaan jos siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä niinkuin minun tapauksessani.
Itse otan vitamiinit purkista ja rasvat kalaöljykapseleista. En ole sairastanut flunssaa tai mitään muutakaan vuosiin. Minun kohdalla ainakin hedelmien syönnin hyötysuhde on niin pieni etten sen takia viitsi potea päivittäisiä vatsaoireita.
Kukas sanoo että hedelmiä on pakko syödä? Kyllä ainakin itse ajattelen, että riittää kun syö kasviksia sen puoli kiloa, jos huolena on siis vitamiineien ja kivennäisisten saanti. Esim. parsakaalissa on todellisuudessa enemmän c-vitamiinia kuin appelsiinissa 100 grammaa kohti.
<table x:str="" style="border-collapse: collapse; width: 280pt;" border="0" cellpadding="0" cellspacing="0" width="373"><col style="width: 162pt;" width="216"> <col style="width: 62pt;" width="82"> <col style="width: 56pt;" width="75"> <tbody><tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td class="xl23" style="height: 12.75pt; width: 162pt;" height="17" width="216">Kivennäis- ja hivenaineet</td> <td class="xl23" style="width: 62pt;" width="82">
Parsakaali</td> <td class="xl23" style="width: 56pt;" width="75">
Appelsiini</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">natrium</td> <td class="xl22">6.9mg</td> <td class="xl22">1.6mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">suola</td> <td class="xl22">17.6mg</td> <td class="xl22">4.1mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">kalium</td> <td>400.0mg</td> <td>150.0mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">magnesium</td> <td>24.0mg</td> <td>13.0mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">kalsium</td> <td>48.0mg</td> <td>54.0mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">fosfori</td> <td>90.0mg</td> <td>23.0mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">rauta</td> <td class="xl22">1.1mg</td> <td>0.2mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">sinkki</td> <td>0.1mg</td> <td>0.1mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">jodidi (jodi)</td> <td>1.0µg</td> <td>0.5µg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">seleeni</td> <td>0.4µg</td> <td>< 0.1µg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td class="xl23" style="height: 12.75pt;" height="17">Vitamiinit</td> <td>
</td> <td>
</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">A-vitamiini RAE</td> <td>85.9µg</td> <td class="xl22">7.4.µg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">D-vitamiini</td> <td>0µg</td> <td>0µg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">E-vitamiini alfatokoferoli</td> <td>0.7mg</td> <td>0.4mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">K-vitamiini</td> <td>110.00µg</td> <td>0.10µg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">C-vitamiini</td> <td>120.0mg</td> <td>51.0mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">folaatti (HPLC)</td> <td>113.1µg</td> <td class="xl22">26.5µg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">niasiiniekvivalentti NE</td> <td class="xl22">1.6mg</td> <td>0.4mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">riboflaviini (B2)</td> <td>0.20mg</td> <td>0.04mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">tiamiini (B1)</td> <td>0.10mg</td> <td>0.09mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">B12-vitamiini (kobalamiini)</td> <td>0µg</td> <td>0µg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">pyridoksiini vitameerit (vetykloridi)</td> <td>0.11mg</td> <td>0.09mg</td> </tr> <tr style="height: 12.75pt;" height="17"> <td style="height: 12.75pt;" height="17">karotenoidit</td> <td>2858.2µg</td> <td>166.8µg</td> </tr> </tbody></table>
Ainakin mulla saattaa mennä pitkiäkin aikoja, etten syö yhtäkään hedelmää vaan pelkkiä kasviksia ja marjoistakin pelkkiä vadelmia. Tämä silloin kun rajoitan hiilareita tiukemmin. Omalla kohdallani hedelmien syöntiä rajoittava tekijä on allergiat - kun pelkät sitrukset, banaani, säilykehedelmät ja kotimaiset omenat sopivat, käy valikoima hiukan tylsäksi. Syksy ja alkutalvi on ihanaa hedelmäaikaa, kun voi syödä kotimaisia omppuja ja alkutalven mandariineja (jotka muuten ovat saapuneet kauppoihin NYT!).
Ymmärtääkseni tässä keskustelussa nyt viitattiin siihen, kun Marin blogikeskustelussa (http://www.musclemarket.fi/forum/showthread.php?p=2251) puhuimme kasvisten, marjojen ja hedelmien sisällyttämisestä ruokavalioon. Mitä mieltä muut on asiasta? Millaisena hiilarinlähteenä pidätte hedelmiä ja kuinka paljon muilla tulee syötyä? Mitä sokereita mielestänne ruokavaliossa tulisi pitää ensisijaisena ja miksi? Jos vilja ei sovi, niin onko haittaa jos hiilarinlähteinä toimivat pääasiassa vain kasvikset, marjat ja hedelmät?
Entäs maitotuotteet - millaisissa määrissä laktoosi on paha juttu? Muistan joskus jonkun sanoneen, että ennemmin tärkkelyksiä kuin maitosokeria. Onkohan tälle jotain perustelua? Usein tärkkelyksiä kuitenkin syödään huomattavasti suurempia määriä kerralla kuin maitosokeria, jolloin tuota väittämää ei kyllä voida perustella silläkään että esim. glykeeminen kuorma olisi pienempi tmv.
Jos vilja ei sovi, niin onko haittaa jos hiilarinlähteinä toimivat pääasiassa vain kasvikset, marjat ja hedelmät?
Pelkillä kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä on vaikea saada kuitua riittävästi (suositus (http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf) on 25-35 grammaa per vuorokausi).
Kuitupitoisuuksia per 100g:
Jäävuorisalaatti 1,2g
Kiinankaali 0,9g
Kurkku 0,7g
Paprika 1,9g
Porkkana 2,5g
Tomaatti 1,4g
Mansikka 1,9g
Mustikka 3,3g
Vadelma 3,7g
Appelsiini 2,1g
Banaani 1,8g
Omena 1,8g
Viinirypäle 0,9g
Ruisleipä 11g
Kaurahiutale 10g
-> Kasviksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi syödä yli kilo päivittäin että päästään edes kuitusuosituksen alarajalle. Joten ainakaan huvin vuoksi ei kannata jättää puuroa, ruisleipää ja muita terveellisiä viljaherkkuja pois ruokavaliosta, eri asia tietysti on jos on keliakia tms., minkä vuoksi viljaa ei ihan oikeasti voi syödä.
Voihan muilla kuitulisillä, kuten fibrexillä, pellavansiemenrouheella, vehnääleseellä ym. täydentää kuidunsaantia. Tässä esim. päivä viime syksyn kisadieetiltäni (olin ketodieetillä), jossa ei ole viljoja, mutta kuitua silti runsaasti:
Klo 7.30 Aamupala: Rasvaton raejuusto 200g, oliiviöljy 15g, vadelma 50g, <o></o>
Klo 11.00 Ateria1: Parsakaali 200g, kalkkunafilee 150g, rasvaton raejuusto 70g, oliiviöljy 10g<o></o>
Klo 14.00 Välipala: 4 valkuaista vaahdotettuna, maitorahka 50g, maapähkinä 15g, sokeriton kaakaojauhe 5g, vadelma 50g<o></o>
Klo 16:00 Ateria2: Kasvissosekeitto (itse tehty) 150g, kalkkunaleike 100g<o></o>
Klo 19.00 Ateria3: Naudan lehtipihvi 150g, kurkku 300g, sokeriton ketsuppi<o></o>
Klo 22:00 Iltapala: Maitorahka 150g, hasselpähkinärouhe 20g, vadelma 50g, fibrex-sokerijuurikaskuitu 20g<o></o>
<!--[if !supportEmptyParas]--> <!--[endif]--><o></o>
1526kcal, 196g proteiinia, 49g hiilihydraattia, 64g rasvaa, 36g kuitua.<o></o>
Olin just kirjottamassa tuota vastauspalstalleni, sattui vaan niin sopivasti tuo kirjoituksesi aiheeseen. ;) Halusin vaan antaa esimerkin, kuinka terveellistä ruokaa kasviksia, marjoja hiilarilähteinä painottava ruokavalio voi kokonaisuudessaan olla - ja että siitäkin voi tosiaan saada riittävästi sekä hiilareita, että kuituja. Tuohon kun lisäisi vielä aamupalalle, lounaalle ja päivälliselle vaikka hedelmän ja aamupalalle, välipalalle ja iltapalalle lisää marjoja, niin hiilarimäärätkin nousisivat jo reilusti korkeammalle. En siis missään nimessä silti sano, että näin PITÄISI elää!! Tottakai täysjyväviljoja kannattaa suosia, ovathan ne nyt loistavaa evästä jo muutenkin energianlähteenä, ei pelkkien kuitujen takia. :)
Voimaharjoittelijalle on parempi saada hiilarit tärkkelyksestä koska fruktoosi ei varastoudu lihakseen glykogeeninä niin kuin tärkkelys. Fruktoosi varastoituu maksan glykogeenivarastoihin.
Minkähän vuoksi muuten Berardi suosittelee ainakin Precision Nutrition (http://www.precisionnutrition.com) -opuksessaan tuota kasvisten, marjojen ja hedelmien suosimista hiilarilähteinä? PN:ssa muut hiilarit ovat sallittuja vain treenin jälkeen. PN tähtää ns. body recompositioniin, eli läsää pois ja lihasta tilalle tai sitten ihan vaan hottis-bodyn :D ts. tiukan kunnon ylläpitoon. Hiilarit eivät missään nimessä jää tuolla ruokavaliolla silti erityisen alas, vaan niitä tulee 150-> joka päivä jos syö "sääntöjen" mukaan. Tässä nuo säännöt:
The Seven Habits:
Eat every 2-3 hours, no matter what. You should eat between 5-8 meals per day.
Eat complete (containing all the essential amino acids), lean protein with each meal.
Eat fruits and/or vegetables with each food meal.
Ensure that your carbohydrate intake comes from fruits and vegetables. Exception: workout and post-workout drinks and meals.
Ensure that 25-35% of your energy intake comes from fat, with your fat intake split equally between saturates (e.g. animal fat), monounsaturates (e.g., olive oil), and polyunsaturates (e.g. flax oil, salmon oil).
Drink only non-calorie containing beverages, the best choices being water and green tea.
Eat mostly whole foods (except workout and post-workout drinks). Lähde (http://www.bodybuilding.com/fun/berardi17.htm)
Yksi peruste ainakin runsaalle kasvisten ym. syömiselle on niiden alkaalisuus. Tärkkelykset happamoittavat kehoa, kun taas erityisesti kasvikset ja ainakin osa marjoista ja hedelmistä kääntävät happo-emästasapainoa emäksiseen suuntaan.
mulle o aivan sama kuin hapan mä oon kuhan ite viihtyy:p
Kyllähän se pitää nyt ainakin aamiaisella saada täytettyä niitä lihasten varastoja ett jaksaa vetää treenit, oli ne sitten mihin aikaan tahansa. Voihan sitä kokeilla ensin että vetää vaan hedelmiä ym. ennen treenejä viikon ajan ja sitten kokeilee niin että syö oikein/kunnolla aamulla ja vaikka 2-3 tuntia ennen treenejä. Kyllä huomaa eron.
Turha kai näistä ja muiden neuvoista on keskustella koska jokainenhan voi sanoa mitä itse uskoo. Paras kun testaa itse.
Aloittelijalle toi voi toimia mutta ei pidempään treenanneelle. Aina kun puhutaan samassa yhteydessä rasvanpoltosta ja lihasten kasvattamisesta, on se suunnattu aloittelijoille.
En sanonut että niin pitäisi syödä. Toin vaan erilaisen pointin esiin. Syön kyllä itsekin puuroa 1-2 kertaa päivässä. :) Se on vaan niin NAM. Ja jaksaa treenata!
Yksi peruste ainakin runsaalle kasvisten ym. syömiselle on niiden alkaalisuus. Tärkkelykset happamoittavat kehoa, kun taas erityisesti kasvikset ja ainakin osa marjoista ja hedelmistä kääntävät happo-emästasapainoa emäksiseen suuntaan.
Terveellä ihmisellä normaalioloissa elimistö säätelee itse pH-arvoaan sen verran tehokkaasti, että siihen ei ruokavaliolla juuri pysty vaikuttamaan. Elimistöllä on useita puskurijärjestelmiä happo-emästasapainon säätelyyn:
- Munuaisten tuottama bikarbonaatti estää pH:n laskua
- Hengitys: alhainen pH stimuloi keuhkotuuletusta ja tehostaa hiilidioksidin poistumista
- Munuaiset poistavat ylimääräiset hapot ja emäkset
Kasvisten syönnillä ei näitä puskurijärjestelmiä siis pysty huijaamaan ja jos kehon happo-emästasapaino merkittävästi muuttuu on kyseessä häiriötila/sairaus.
(lähde: Bjålie, Haug, Sand, Sjaastad, Toverud: Ihminen Fysiologia ja anatomia)
Voimaharjoittelijalle on parempi saada hiilarit tärkkelyksestä koska fruktoosi ei varastoudu lihakseen glykogeeninä niin kuin tärkkelys. Fruktoosi varastoituu maksan glykogeenivarastoihin.
Tärkkelys on polysakkaridi ja ennen kuin se voi imeytyä ja varastoitua, se pilkkoutuu ruoansulatuksessa (http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/04_hiilarit_ruoansulatus.shtml) imeytyvään muotoon, glukoosiksi. Kaikki hiilihydraatit imeytyvät pääasiassa glukoosina (siis sekä fruktoosista että tärkkelyksestä muodostuu ruoansulatuksessa lopulta glukoosia, kuten muistakin hiilihydraateista). Glukoosista muodostuu sitten energiaa tai se varastoituu maksaan ja lihaksiin glykogeenina (http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/04_hiilarit_tehtavat.shtml). Elimistö ei siis varastoi fruktoosia ja tärkkelystä eri elimiin.
Hardcore
16.10.2007, 15:55
Viljatuotteet ei ole milään tapaa välttämättömiä ihmisen ruokavaliossa.
Tärkkelys on polysakkaridi ja ennen kuin se voi imeytyä ja varastoitua, se pilkkoutuu ruoansulatuksessa (http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/04_hiilarit_ruoansulatus.shtml) imeytyvään muotoon, glukoosiksi. Kaikki hiilihydraatit imeytyvät pääasiassa glukoosina (siis sekä fruktoosista että tärkkelyksestä muodostuu ruoansulatuksessa lopulta glukoosia, kuten muistakin hiilihydraateista). Glukoosista muodostuu sitten energiaa tai se varastoituu maksaan ja lihaksiin glykogeenina (http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/04_hiilarit_tehtavat.shtml). Elimistö ei siis varastoi fruktoosia ja tärkkelystä eri elimiin.
Eiköhän tämä ole ihan yleisessä tiedossa. Enpä nähnyt syytä päteä noin. kyllähän kaikki hiilarit menee maksan kautta mutta hedelmäsokerista ja maitosokerista muodostunut glukoosi vapautuu verenkiertoon huomattavasti hitaammin kuin tärkkelyksestä, joka on näin välittömämpi energianlähde ja parempi voimaharjoittelijoille.
Poika nimeltä hanna, miten käsitit että tarkoitin niiden varastoituvan siinä muodossa kun kuitenkin puhuin glykogeenivarastoista?.
Minun pätemiseni loppuu tähän viestiin, jään taustalle:piis:.
vBulletin® v3.8.4, Copyright ©2000-2012, Jelsoft Enterprises Ltd.