Näytä koko versio sivusta : Keskustelua Kaisan blogista
Täällä voitas sitten keskustella ja antaa Kaisalla palautetta hänen ihanasta blogistaan :)
Ehdottomasti haluan kiittää Kaisaa, siitä ihanasta energiasta ja hyvästä tuulesta sekä treenitietoudesta, joka blogista huokuu.
Olen saanut blogista hyviä ideoita ruuanlaittoon sekä treenien muuttamiseen ja ehkä se alkaa se positiivinen asennekin sieltä tarttumaan :)
Kaisa!
Kerroit käyneesi InBodyssä syötyäsi ja juotuasi päivän aikana. Kuulostaa omituiselta, koska minulle ainakin on vannotettu, että jos haluaa yhtään vertailukelpoisia tai paikkaansapitäviä tuloksia, tulisi mittaus suorittaa aina aamupaastossa. Onko sulle tullut vastaan samaisia ohjeita?
Voe, kiitos kivasta palautteesta. :) Mukava saada tällainen systeemi pystyyn, niin pääsen paljon helpommin vastailemaan kysymyksiin. Ja nyt vastauksista voi hyötyä muutkin kuin ainoastaan kysyjä. Tuo kysymys&vastauspalstan päivittäminen kun tuppaa välillä olemaan muka liian monimutkaista - en kykene vastaamaan sinne lyhyesti. ;)
Kävin ekan kerran Inbodyssa huhtikuussa. Silloin meillä oli koko päivän kestäneet kuvaukset takana enkä siis päässyt sinne niin, että olisin ollut koko päivän syömättä. Sen vuoksi tälläkin kertaa söin aamupalan, jotta tulokset olisivat edes jollain tavalla vertailukelpoisia. Olettaisin, että jos olosuhteet on aina suunnilleen samat, niin silloin tuloksia voisi verrata?
Mittaaja tosin sanoi, että kerran olivat testanneet niin että testihenkilö kävi Inbodyssa, joi litran vettä ja kävi uudelleen. Tulos: +1kg rasvamassaan. :D
Mittaaja tosin sanoi, että kerran olivat testanneet niin että testihenkilö kävi Inbodyssa, joi litran vettä ja kävi uudelleen. Tulos: +1kg rasvamassaan. :D
Tarkka mittari! ;)
Hei!
Piti ihan rekisteröityä sitä varten, että pääsee hehkuttamaan Kaisan blogia :)
Seuraan päivittäin mitä uutta löytyy ja kyllähän sieltä todellakin tietoa, taitoa ja innostusta löytyy. Itsekin olen tämän blogin perusteella muuttanut ruokatottumuksiani, innostunut kuntosalista ja painoista sekä liikunnasta enemmän. Pääsin tavoitepainooni ja elän täyttä elämää! :) Suuri kiitos siis Kaisalle!
Hei!
Piti ihan rekisteröityä sitä varten, että pääsee hehkuttamaan Kaisan blogia :)
Seuraan päivittäin mitä uutta löytyy ja kyllähän sieltä todellakin tietoa, taitoa ja innostusta löytyy. Itsekin olen tämän blogin perusteella muuttanut ruokatottumuksiani, innostunut kuntosalista ja painoista sekä liikunnasta enemmän. Pääsin tavoitepainooni ja elän täyttä elämää! :) Suuri kiitos siis Kaisalle!
Vautsi, upeaa! :thumbs: Mulla tuli oikein kylmät väreet tuosta.
Jos muuten täällä palstalla ja blogissa vierailevilla on toivomuksia, mitä asioita haluaisitte mun käyvän blogissa tarkemmin läpi, niin kertokaa ihmeessä. Sen ajatuksen olen pyrkinyt pitämään mielessä, että kirjoitan sellaista blogia mitä itse olisin halunnut lukea harrastuksen alkuvaiheessa ja lukisin edelleen. Sitä helposti aina ajautuu kirjoittamaan vain sitä perussettiä: treeniä, treeniä, treeniä... vaikka se nyt treenipäivis onkin, niin tekstiä helposti kyllä syntyisi aiheesta kuin aiheesta. Tästä on kyllä tullutkin palautetta, että kiinnostavimpia ovat ihan muut kirjoitukset (kaikenmaailman pohdinnat lajista yms.) kuin ne pelkät treeniselostukset. Enkä kyllä ainakaan itse jaksa lukea sellaista päiviksiä ollenkaan, missä ei mainita muuta kuin liikkeet ja treenipainot - tylsää! Makuasioita, tietty.
Ex-Tavis
13.09.2007, 13:35
Ei voi muuta kuin yhtyä muiden sanoihin: Kaisan blogi on kyllä todella mielenkiintoinen seurata.
Ottaisitko joskus vielä videoita nykyisistä loikka- ja sprinttitreenistäsi? Yleensäkin toivoisin vaan lisää mitä tahansa videoita (niin paljon kuin jaksat pyytää muita kuvaamaan!) :thumbs: !
Voin hyvin kuvitella, että sinusta on saanut todella moni tyttö motivaatiota tavoitteidensa toteuttamiseen. Juuri sinunlaisia energiapakkauksia tämä laji kaipaakin!
Teen usein noita loikkia ja vetoja yksin, joten niitä on vähän hankala kuvata. Salilla voisi kuvata useamminkin, ainakin silloin kun on mukana joku joka malttaa kuvata enemmän kuin sen yhden toiston (Joni on hiton kärsimätön ;)). Pitää yrittää kyllä ryhdistäytyä noiden videoiden kanssa, niitä ei usein tule otettua siksi koska videoiden muokkaus ja uppaaminen on niin hiton työlästä ja aikaavievää. ;) Mä kun yleensä haluan saada ne heti nettiin enkä vasta seuraavalla viikolla, hehe.
Ensi viikolla pääsen erittäin pätevään oppiin näiden juttujen kanssa, kun Veikko opettaa mua juoksemaan ja ehkäpä loikkimaankin(?). Sen jälkeen noita videoita voisi hyvinkin kuvata useammin.
Mites etukyykyn tekniikan opettelu sujuu?
Teen tällä hetkellä jalkatreenien tilalla vain loikkia ja vetoja, eli (etu)kyykyn harjoittelu on nyt taas vaihteeksi jäissä. Sinänsä harmi, koska olin henkisesti valmistautunut opettelemaan sitä sisulla. ;) Menee varmaan tuonne keväälle... kaikkea ei voi saada kerralla.
Menee varmaan tuonne keväälle... kaikkea ei voi saada kerralla.
Onhan siinnä talvi välissä. ;) Hienoa työtä olet kyllä tehnyt ja soisi että kaikki tulevat kilpailijat myös ottavat lajin samalla omistautumisella kuin sinä! ;)
Ex-Tavis
19.09.2007, 08:27
Kiitos loistavasta vinkistä, jonka kerroit 4.9 blogissasi: Tampereen Mokkamestareiden sokerittomat siirapit!
Koska pääsin viime perjantaina pistäytymään Tampereella, päätin hakea yhden vaniljasiirappi pullon itselleni. Mikä löytö! :rock:
Sitten vinkkinä turkulaisille: Samaa merkkiä tulee kuulema myyntiin myös Turkuun Robert's Cafeeseen, joten tulevaisuudessa sokeritonta siirappia saa myös Turusta.
Hehe, Emmakin oli käynyt noita hakemassa ja Mokkamestareilla oli ihmetelty, että miten noita menee nyt niin paljon... ihmiset kuulemma soittelee niistä varauksia?! En kyllä voi uskoa, että yksi blogiteksti voisi niin paljon vaikuttaa, mutta hauska yhteensattuma silti. Ilmeisesti kysyntä on aika kova, joten jos niitä joku vielä haluaa niin kannattaa rientää juoksujalkaa hakemaan. :)
Ehkä maailman paras puuro (ihka oikean voisilmäpuuron + maidon jälkeen):
-iso saavillinen hyvin haudutettua puuroa
-mansikoita
-raejuustoa tai koosteproteiinijauhetta (vanilja sopii parhaiten)
-loraus sokeritonta vaniljasiirappia puuroon sekoitettuna
-soijamaitoa
-mantelilastuja puuron päälle ripoteltuna
:rock:(miks täällä ei ole sydänhymiötä, Hulkkiiiiiii..... tytöt tykkäis!)
Mitäs noi sokerittomat siirapit ovat syöneet? Valmistusaineista siis olisin kiinnostunut. Onko paljonkin "myrkkyjä"? ;)
Ex-Tavis
19.09.2007, 10:20
Mitäs noi sokerittomat siirapit ovat syöneet? Valmistusaineista siis olisin kiinnostunut. Onko paljonkin "myrkkyjä"? ;)
Itsekin ihmettelin sitä, mitä sokeriton siirappi voi oikein olla. Tässä alkuperäiskielellään:
Ingredients: Purified water, vanilla extract with other natural flavors, potassium sorbate and sodium benzoate (to preserve freshness), citric acid, xanthan gum, sucralose (SPLENDA Brand) and acesulfame potassium.
Kirjoitan nyt tähän vielä ravintoarvot pullon kyljestä:
Nutrional facts/Serving 1 oz (30 ml):
Calories 0
Total Fat 0g
Sodium 15 mg
Total Carbohydrate 0g
Sugars 0g
Protein 0g
Oukei, thx Ex-Tavis :). Taidan kuitenkin pysyä luomuhunajassa ;)
Äh mitään luomuja, säilyy vaan pidempään fressinä (potassium sorbate and sodium benzoate (to preserve freshness)) kun käyttää tuota ja ylipäätään kaikkea E-alkuisia :D . Tuossa vaniljasiirapissa on vain yks pieni miinus - tuleepi heti vaniljakossu mieleen :rolleyes: ...
Emmah, oot ottanu kuppia liikaa jos tommoset tulee mieleen. Mä en edes tiedä miltä vaniljakossu maistuu. :D Oiskohan aika lähtee käymään joskus vähän tuolla yöelämässä... (ennenkuin mulla kasvaa juuret sohvaan, käyn leikkauttamassa kynityn vaimotukan ja hankin uuden bestiksen suklaakeksipaketista)? :jahas:
Onneksi Manse-skabat tulee, sinnehän on pakko lähteä. Jos vaikka yllättäis miehenkin ja pistäis päälle muuta kuin ne ainaiset farkut ja tukan jotenki muuten ku sille ainaiselle ponnarille. ;)
Just olikin pari päivää sitten salilla juttua, kuinka ihmisruumiit alkavat olla ongelmajätettä ja "elävältä palsamoituja". Eipä tässä vaiheessa taida enää olla niin väliä tuolla "fressinä säilymisellä"; roikkuu jo! :D
Hmmm... mä en edes tiennyt vaniljakossua olevan olemassakaan :o . Kossusta olen kyllä joskus kuullut. Öh.. olen jopa joskus maistanutkin :D
Nyt tulee tämän palstan turhin posti, mutta olen niin happy: kiitos Mikolle kun päivitit tiimikuvani! Lähti se kierosilmä menemään, tuo nykyinenhän on jopa ihan freesi. :D
Anteeksi, perjantaiväsymystä. :lol:
Toivotaan, ettei Hulkki ota vihreää hernettä nenäänsä (:evil:) kun tulee jo toinen turha viesti:
"Oleppa hyvä vain, työtänihän minä vain teen" :thumbs:
Nyt kaikki katsomaan Fastin sivuilta treenipäiväkirjoja. (http://www.fast.fi/index.php?mid=1) Lähiaikoina sinne on tulossa jotain uutta...
Hei Kaitsu. Vaikka sie hääritkin nyt ruudussa tuolla Fast Channelilla, niin olisi kiva, jos pistelisit taas sillon tällöin videopätkää tuohon blogiisi. Etenkin ne sun loikkasysteemit oli sillon ylikivoja. :rock:
Lähiaikoina sinne on tulossa jotain uutta...
Hmh, mie oon kytännyt ja varttonut, eikä mitään.... http://forum.body.se/images/smilies/wacko.gif
No tänäänkin oli taas kamera salilla, mutta ei yhtään edes etäisesti tuttua jolta ois voinu pyytää kuvausapua :( Hö. Koitan saada ens viikolla videoita. Ja yksi loikkavideo mulla ois varmaan koneella muuten tallessa...
Eksyinpä tänne, kun päätin pitää lepoillan salilta kera isohkon puurolautasellisen :p Kaisan blogihan rokkaa, kun se jaksaa aina positiivata mälsiäkin asioita jotenkin niin ehanasti, että elo aina voittaa vaikka joskus bodielämän vaatimukset rassaa. Niinhän ne tekee. Ihku Kaisa, kun huollat tätä lava-apinaa viikon päästä. C U :Pus:
Toivottavasti paranet pian ja maltat lepäillä! :)
Blogiasi on kiva lukea, käyn lähes päivittäin lukemassa kuulumiset ja saan taas uutta puhtia ja vinkkejä omaan treeniin!
Kiitos :D
Voi, Satukin käynyt täällä, hih! Piristipäs potilaan päivää kun täällä sohvanpohjalla makailen. Ja Versus myös - kiva aina kuulla että joku saa omiin treeneihinsä puhtia. Varsinkin silloin kun oma kunto on tämä että toiseen käteen on integroitu teemuki ja toiseen nenäliinapaketti. :lol: Plaah, flunssa on tylsää!! Keksikääs jotain hyviä threadeja tänne, niin voin kirjoitella päivät pitkät...
On tullut tässä sairastellessa pohdittua taas syntyjä syviä... kovasti mietityttää tällä hetkellä seuraavan kisan ajankohta. Olen kovin epävarma ensi syksystä. Tuntuu, että vaatimukset lavakunnolle nousee koko ajan ja itse junnaa vain paikallaan. Tympeää, kun laput lähtee silmiltä ja tajuaa miten hemmetin kaukana on vielä siitä mitä tavoittelee. Vaikka niinhän sen pitäis olla, että matka on tärkein... ei päämäärä.
No, syksyn SM:ien jälkeen aletaan kuitenkin vaparivalmentajan kanssa pistämään vihdoin ohjelmaa kokoon, joten eiköhän näitä ehdi sitten miettiä. Kuten ihana ystäväiseni Anne sanoikin - ei ne lavat sieltä mihinkään häviä. Katsellaan ajan kanssa... hätäilemällä tuskin tulee hyvä. Ja stressaamalla vielä vähemmän. Onneksi olen nuori, lukemattomia treenivuosia vielä edessä. :)
Lokakuun alku on muuten sitten aikas mahtavaa aikaa, tulossa siisti ylläri. Pidän teitä lukijoita vielä jännityksessä. :D
Blogia lukiessa tulee mieleen, että mitä mehua tämän kirjoittaja oikeen ryystää. Energiaa tuntuu olevan kolmen ihmisen tarpeiksi. Kyllä oma masennus katoaa :thumbs: . Niin ja omenoista kirjoittaminen sai minut ottamaan kaupasta mukaan kunnon pussillisen omenoita, ja olivat kyllä hyviä! (ovat vaan tänä vuonna valitettavan kalliita)
Nyt on videota selkätreenistä Ex-Tavikselle ja Annelle. ;) Näyttääpä muuten kevyeltä tuo ensimmäinen sarja... no, se olikin koko treenin ensimmäinen sarja. Nuo isommat toistomäärät on kyllä aika syvältä. Ehkä eivät myöskään parasta videokamaa - pitää ensi kerralla filmata jotain lyhyiden sarjojen jumppatuokiota. Ilmeisesti oli riittävän kova treeni että kroppa päätti antaa pöpölle periksi.
Kaisan blogista on kyllä IHANAA käydä imemässä virtaa ja innostusta...Vaikkakin vain kirjoitettuja sanoja niin silti akut täyttyy aika helposti!
Tykkään erityisesti niistä pohdinnoista; elämästä, urheiluista ja kaikesta... Tai vaikka vaan omenoista. Mutta ompahan aikasta kivaa seurata myös treenejen edistymistä. :thumbs:
Salipoliisi
26.09.2007, 12:50
Siinä ei videolla paljon lapaluita ehditty yhteen puristaa konsentrisen vaiheen lopussa, näytti olevan sen verran kiire tehdä liikettä ja alaselän tekevän suuren osan työstä etenkin alataljassa. Tai voihan se olla, että on yleisesti heikosti aktivoituvat lapaluiden lähentäjälihakset, kuten trapetsiuksen keskiosa, sen verran hyvässä kunnossa ettei niihin tarvitse liikettä juurikaan kohdistaa. Tuo lapaluiden yhteen puristaminenhan on tärkeää, jotta saadaan pidettyä yläkropan lihas- ja voimatasapaino balanssissa. Harvemmin näkee kuitenkaan alataljassa tai kulmasoudussa treenaajien puristavan lapoja 1-2 sekunnin ajan yhteen, sillä tuolloin joudutaan painoja karsimaan ja ego kärsii. No, kukin treenaa tyylillään;).
On tullut tässä sairastellessa pohdittua taas syntyjä syviä... kovasti mietityttää tällä hetkellä seuraavan kisan ajankohta. Olen kovin epävarma ensi syksystä. Tuntuu, että vaatimukset lavakunnolle nousee koko ajan ja itse junnaa vain paikallaan. Tympeää, kun laput lähtee silmiltä ja tajuaa miten hemmetin kaukana on vielä siitä mitä tavoittelee. Vaikka niinhän sen pitäis olla, että matka on tärkein... ei päämäärä.
Hyvää matkaa kohti seuraavia kisoja, oli ne sitten ensi syksynä tai sitä seuraavana! Parane pian Faidra. :)
Mä oon sitä mieltä, että jos liikaa jää miettimään noita nykyvaatimuksia niin silloinhan sinne lavalle ei tuu noustua enää koskaan...? Kuten sanoit niin matka on tärkein, ei päämäärä. Tietysti kilpailupäätöskin täytyy tehdä harkitusti, ei hätiköiden. Kilpailut on yksi keino nähdä onko sitä kehitystä tapahtunut vai ei ja sinunkin kohdallasi sitä on tapahtunut VARMASTI... eli isosti tsemppiä talven koviin treeneihin ja keväällä kisadieetille niinkuin olit suunnitellutkin eiks nii :thumbs:
Ex-Tavis
26.09.2007, 14:45
Nyt on videota selkätreenistä Ex-Tavikselle ja Annelle. ;) Näyttääpä muuten kevyeltä tuo ensimmäinen sarja... no, se olikin koko treenin ensimmäinen sarja. Nuo isommat toistomäärät on kyllä aika syvältä. Ehkä eivät myöskään parasta videokamaa - pitää ensi kerralla filmata jotain lyhyiden sarjojen jumppatuokiota. Ilmeisesti oli riittävän kova treeni että kroppa päätti antaa pöpölle periksi.
Kiitos kaunis! Tuli sieltä todellakin ihan kiva pätkä. :)
Oon samaa mieltä kuin säkin siitä, että kulmasoutu näytti todella kevyeltä- sanoisin jopa että liian kevyeltä! Tuohon voit varmasti lisätä painoja ja silti jaksat ihan varmasti.
Tulevaisuutta ajatellen: Maastaveto- ja kyykkytreenit muuten ovat kaikkein kivoimpia katsottavia, joten ehkäpä voisit ottaa seuraavalla kerralla niitä kuvauksen kohteeksi! :thumbs: Parane pian, jotta saadaan taas pian uutta materiaalia nähtäväksi. :)
Mie toivon videoita vaparitreenistä! Mieluummin niitä, joissa harjoittelet Jen-mäistä liikehdintää:thumbs: Ok, käy myös Adelamainen tai Tanjimainen hyppely. :lol: Ne olis oikeesti ylikivoja, kun tuota vaparikansaa ei tosiaan ole enää niin paljoa tarjolla, eikä siten siihen liittyvää materiaaliakaan.
Siinä ei videolla paljon lapaluita ehditty yhteen puristaa konsentrisen vaiheen lopussa, näytti olevan sen verran kiire tehdä liikettä ja alaselän tekevän suuren osan työstä etenkin alataljassa. Tai voihan se olla, että on yleisesti heikosti aktivoituvat lapaluiden lähentäjälihakset, kuten trapetsiuksen keskiosa, sen verran hyvässä kunnossa ettei niihin tarvitse liikettä juurikaan kohdistaa. Tuo lapaluiden yhteen puristaminenhan on tärkeää, jotta saadaan pidettyä yläkropan lihas- ja voimatasapaino balanssissa. Harvemmin näkee kuitenkaan alataljassa tai kulmasoudussa treenaajien puristavan lapoja 1-2 sekunnin ajan yhteen, sillä tuolloin joudutaan painoja karsimaan ja ego kärsii. No, kukin treenaa tyylillään;).
Tuskin mulla nyt mikään lihas on niin hyvässä kunnossa, ettei tarvitse sinne liikettä kohdistaa. :lol: Eiköhän se ole enemmän tekniikan puutetta, jos liikkeet näyttää joltain muulta kuin pitäisi. Mulle on noista selkätreeneistä aina opetettu, että liikkeen pitäisi olla jatkuvaa, soutumaista. Eli selkätreenissä ei ole järkevää tehdä mitään pitoja - ainakaan niiden ihmisten mukaan, joiden opissa tähän mennessä olen ollut. Tuskinpa vaihtelu tosin ainakaan pahasta on, eipä silti!
Jos treenaisin egopainoilla, niin mitäs veikkaat, kuinka paljon tolla kulmasoudun 30 kilolla pääsee egoilemaan...? :cool: Hihi... niin ja Ex-Tavis, vedin kulmasoudussa kasin 60 kilolla jokunen treenikerta sitten, joten emmä niitä isompia painoja pelkää. Ajattelin vaan kerrankin aloittaa kevyen viikon jälkeen edes pikkuisen kevyemmin ja nostaa painoja viikko viikolta oikein Hulkin tyyliin. :D Onko se sitten fiksua vai ei, en tiedä! Enkä ole prosentteja laskenut, vaan ihan fiilispohjalta touhuan edelleen. Eh, melekonen tuuriurheilija.
Tekniikkavinkkejä otetaan vastaan, ihan oikesti. Enpä usko että kukaan meistä on niin paljon toisten yläpuolella, etteikö voisi hyväntahtoisesta avusta hyötyä. :)
edit: Anne, otetaan niitä vaparivideoita sitten siinä vaiheessa kun ne alkaa edes etäisesti näyttää Adelamaisilta. Tuo oli jo suoranaista v*ttuilua.... :hmm:
Ex-Tavis
26.09.2007, 18:36
En vähääkään epäillyt, ettetkö pystyisi kulmasoudussa tekemään 60kg:lla - tai isommillakaan painoilla. Mä henkilökohtaisesti vain yleensä kannustaisin kaikkia naisia mieluummin "egopainoiluun" (tosin kuitenkin niin, ettei itseä rikota) kuin liian puhtaaseen liikerataan pienillä painoilla (ja pitkillä sarjoilla). Sun kohdalla ei kuitenkaan sellaseen ole tarvetta. Eh, ei tosiaankaan.
Tuo jaksotus painoissa on varmasti hyvä juttu. Ihan mielenkiinnosta kyselen, että millaista jaksotusta esim. kulmasoutuun olet suunnitellut tekeväsi? On aika suuri ero, kun saat tehtyä kulmasoutua 60kg:lla ja nyt siis otit 30kg:lla 12 toiston sarjoja. Tosin sähän sanoitkin ottaneesi ekalla viikolla kevyesti. Joka tapauksessa jos jaksat, niin laittaisitko sen jaksotussuunnitelmasi esille? :)
Minkä jaksotussuunnitelman :lol: Ei mulla ole sellaista!
Salille mennessäni tiedän aina ainoastaan liikkeet ja suunnilleen toistomäärät jotka tulen tekemään. Sarjamäärät saatan päättää vasta lennosta: jos joku liike kulkee hyvin niin teen sitä enemmän, jos joku kulkee huonosti niin sitä teen sitten vähemmän. Sen verran mulla on treeniohjelman pohjaa nyt paperilla, että työntäville ja vetäville on kaksi erilaista treeniä suunniteltuna. Toisessa toistomäärät siellä 5-7 kieppeillä per sarja ja toisessa 10-15. Testaan nyt ihan fiilispohjalta tällaista ratkaisua... tähän nykyiseen treenisysteemiin olen hakenut inspiraatiota eri paikoista ja artikkeleista ja lopulta sitten rakennellut itselleni sopivalta tuntuvan systeemin. Yksi hyvä, naisten perustreeniä painottava artikkeli on Olesya Novikin Developing the "X-shaped" body (http://www.musclewithattitude.com/readTopicMwa.do?id=1621976). Itse en vaan ihan samalla systeemillä ainakaan toistaiseksi voisi treenejäni edes toteuttaa, kun tuo alakerran jumppailu on nyt vähän eri tyylistä. Mutta kunhan tästä tervehdyn, niin sitten lähdetään vihdoin punttijumpalle opettelemaan syväkyykkyä. :) Vitsi, miten mä olenkin odottanut noita ihan oikeita jalkatreenejä... ne on yhtä aikaa ihan hirveitä ja hirveän ihania.
Niin tosiaan, siitä jaksotuksesta vielä. Ei ole suunnitelmaa enkä tiedä teenkö edes sellaista. En halua tehdä treenaamisestani mitään liian tieteellistä, luotan ennemmin fiilikseen ja uskon että tässä vaiheessa kehityn mainiosti ilman mitään lisäkikkailuja. Mulle on tärkeää, että treenaaminen on hauskaa. Tämä on kuitenkin harrastus eikä ammatti. Niin kauan kun pyrin ylittämään treeneissä aina itseni, nostamaan isompia painoja ja pysyn pääasiassa niissä isoissa perusliikkeissä, uskon olevani ihan oikealla tiellä... vaikka se ei sitten niin tieteellistä touhua olisikaan.
Viime kerralla tein tarkoituksella tuon kulmasoudun noin pienillä painoilla, koska halusin testata miten erilaiselta se tuntuisi jos selän pitää noin suorassa ja keskittyy vain lapojen liikutukseen. En tiedä näkyykö se videolla, mutta ainakin tuntui kyllä. Kuten kirjoitin, niin aiemmin olen tehnyt sitä pystymmässä ja paljon ronskimmalla tekniikalla. Ei sillä, että se välttämättä sen huonompi olisi. Jos olisin tehnyt samalla tekniikalla kuin normaalisti, olisin käyttänyt isompia painoja ja tehnyt käytännössä niin monta kuin tulee. Olen tosi huono jättämään sarjoja kesken, eli edelleenkin teen melkein aina liikkeet siihen pisteeseen, että seuraava toisto on jo joko tosi ruma tai tulee tooooooodella hitaasti ja jää kesken. Viimeksi yritin vähän niinkuin opetella tekemään toisin ja ainakin lopputulos oli se, että mihinkään paikkaan ei ainakaan koske (mutta eihän se kipu ollut kasvun tae...). :jahas:
Varmaan tuo sunnuntain jumppailu tuntui senkin vuoksi raskaalta kun samana iltana olin jo tämän flunssapöpön kourissa. Ja alla oli tosiaan se täysillä vedetty bodycombat-tunti. Järkevää...kö? Ainakin hiton hyviä selityksiä mulla on. :D
edit: Eikun hei, onhan mulla jaksotussuunnitelma. Se on tällanen:
1. vk: Valitse summassa jotkut sillä hetkellä sopivilta tuntuvat painot.
2. vk: Tsekkaa edellisen viikon painot ja ota käyttöön niitä isommat.
3. vk: ks. edellinen, ja mahdollisesti tee niin isoilla että jossain välissä jäät niiden alle.
4. vk: Pidä "kevyt viikko" eli parantele haavojasi, nolostele kotona kun penkissä tuli vain puolikas eli ykköselläkin jäit sen egopuuskassa painoilla lastatun tangon alle.
Kelpaako? ;)
Itse olen tehnyt loppujen lopuksi aika vähän alataljasoutua. Syynä vuosia sitten ko. liikkeessä kipuillut olkapää, joka kaiketi jätti jonkinlaisen alitajuisen kammon liikettä kohtaan. Mutta mutta, olen tässä vähitellen opetellut kammosta eroon ja tänäänkin tuli alataljasoutuja veivattua :)
Käytän pääsääntöisesti "Scott Abelin tekniikkaa" eli nojaan koko liikkeen ajan hiukan eteen ja pidän kyynärpäät koukussa. Alaselkä pysyy suht` stabiilina. Tosin "väsyneisiin toistoihin" tulee myös alaselkä jonkin verran vaivihkaa mukaan. Oikein vai väärin? How the hell could I know and couldn`t care less, mutta menee tasan tarkkaan sinne, missä itseltäni löytynee selän suurin heikkous eli latsien "sisäosaan". Eikä aiheuta kipua. Mitään megapainoja ei tällä tekniikalla väännetä. Painoja jouduin vähentämään 70-80 %:iin pystymmässä/takakenoisemmassa asennossa tehtyihin soutuihin verrattuna (joissa myöskin alaselkä stabiili). Varsinaisia pysäytyksiä en tavallisesti soudussa harrasta, mutta käytän 1-2-3-4 -laskutekniikkaa, kuten monissa muissakin liikkeissä eli ykkösellä konsentrinen vaihe ja kaks-kolme-neljä eksentrinen. Vähän kuin nelijakoista valssia pistäisi menemään :D
Ehkäpä kannattaa kokeilla vähän erilaisia soututekniikoita ja valita sitten itselleen mieleisin/sopivin.
Viimeksi kävin treeniopissa juuri ennen viime joulua. Silloisen opastajan suositus tekniikasta oli aika lailla juuri tuo Hermiksen kuvailema. Mä en ole ikinä tehnyt negatiivisia mitenkään ylikorostetun hitaasti - ehkä pitäisi opetella sekin? Olen vaan apinoinut salilla muilta tytöiltä jotka on isoja ja muhkuja. :D
Tässä muuten itse asiassa on toisaalta myös se syy, miksi on kauheasti perusta noista videoista: aina jollain on sanomista tekniikoihin ja joku muu tekisi kaiken paremmin. :) Toki on hyvä saada neuvoja ja niistä on usein paljon apua, mutta monesti ne myös vaan sekoittavat kun juttuja alkaa pohtimaan ihan liikaa. Ehkä parempi, että tekee nyt vaan ja miettii vasta sitten...
Mä en ole ikinä tehnyt negatiivisia mitenkään ylikorostetun hitaasti
No ei noi munkaan negat mitenkään YLIKOROSTETUN hitaita ole, mutta hitaampia kuin positiiviset. Neljäänkin voi laskea nopsaan tai vähemmän nopsaan :D . Mutta konsentrinen ykkönen on yleensä räjähtävä ja loput numerot samaan tahtiin. Tää on taas näitä asioita, joita on niin hemmetin helppo selittää - NOT! Video kertoo miljoona sanaa ;)
Mä oon sitä mieltä, että jos liikaa jää miettimään noita nykyvaatimuksia niin silloinhan sinne lavalle ei tuu noustua enää koskaan...? Kuten sanoit niin matka on tärkein, ei päämäärä. Tietysti kilpailupäätöskin täytyy tehdä harkitusti, ei hätiköiden. Kilpailut on yksi keino nähdä onko sitä kehitystä tapahtunut vai ei ja sinunkin kohdallasi sitä on tapahtunut VARMASTI... eli isosti tsemppiä talven koviin treeneihin ja keväällä kisadieetille niinkuin olit suunnitellutkin eiks nii :thumbs:
Pitääpäs vastata tähänkin viestiin, vaikka pommitankin nyt melkein yksinäni tätä threadiani. Kerrankin ei tarvii säästellä sanoja kuten blogissa... en kyllä tiedä voiko sieltä tuota huomata, mutta usein joudun pyyhkimään puolet kirjoitetusta tekstistä pois ennenkuin lopulta julkaisen sen. :lol:
Olet Sandy varmasti ihan oikeassa tuossa asiassa. Kun eka kertaa kisasin, ajattelin just noin - jostain pitää aloittaa, eikä sinne lavalle koskaan ole kuitenkaan valmis. Kriittisyys kuitenkin kasvaa koko ajan ja sitä huomaa miten monta osa-aluetta vielä on, joita haluaisi parantaa ennen seuraavaa kisaa. SM:issä viime syksynä olin yksi koko lineupin pienimmistä (lihasmassaltani, siis, ja se jolla oli mitättömimmät jalat), enkä toista kertaa ehkä enää haluaisi todeta kisan jälkeen että pärjäsin vain ison tukan, ison hymyn ja hyvän mallin vuoksi. :hmm: Toki olen hirmu tyytyväinen sijoitukseeni, mutta nyt vasta näen miten raakile olin molemmissa viime vuoden kisoissa. Ja tajuan myös sen, miten kauan kisoista toipumiseen meni... yli puoli vuotta. Ehkä silloin, jos olisin malttanut odottaa vähän pidempään, koko prosessi olisi ollut helpompi. Mutta ainahan sitä voi kaikkea jossitella, nyt pitää tietty olla vaan tyytyväinen että hyllyssä on SM-pokaali ja uskalsin sinne lavalle nousta. :)
Näitä dieettijaksotuksia aion kyllä tehdä nyt joka tapauksessa ja mun tavoitteeni on olla n. 10kg kevyempi ensi vuoden alkukesään mennessä. Silloin on hyvä paikka pysähtyä ja tsekata, missä mennään ja mihin kannattaa jatkaa. Ja jos nyt vaparikin siihen mennessä olisi paketissa, niin sehän olisi loistojuttu. Silloin voi ottaa silmän käteen, katsoa onko lihasta yhtään enemmän kuin fitnessmallilla ja myös katsoa onko musta oikeasti fitness-puolen kilpailijaksi vai olenko kenties hukannut tässä parisen vuotta hyvää lihaksenkasvatusaikaa pelkkään haaveiluun. Hehe, ei vaan, pakkohan se nyt on kerran edes mennä rimpuilemaan lavalle sen vapaaohjelman kanssa, kun olen siitä mesonut niin kauan ja nähnyt vaaleanpunaisia päiväunia. :D Siitä jos jatkaa kisadieetille, niin pudotettavaa on n. 5-8kg. Ja aikaa syksyn SM:iin n. 18-20vk.
Tämän kaiken sarkasmin tarkoituksena on siis vain se, että nyt vasta hoksaan miten paljon enemmän työtä se OIKEA fitness-kroppa vaatii. Nimenomaan sellainen, joka näyttää lavalla ja kisatiukkuudessa todellakin joltain ja jolla voidaan jo ajatella kolkuttelevan SM-mitalisijoja. Ei se riitä, että salilla tai bikineissä näyttää hyvältä. Siihen menee aloituspisteestä noin 8-10 vuotta, jos tekee kovaa töitä. Lihasmassan määrä, lihaskovuus jne. on tuolloin jo aivan eri luokkaa. Tosin, tärkeimpänä asiana mun täytyy tietysti pitää edelleen sitä, että joka kerta kun kilpailen, tuon lavalle kehittyneemmän kokonaispaketin. Tässä vaiheessa on aika turha lähteä kisaamaan vain sillä asenteella, että pelkät mitalisijat kelpaavat. ;)
Kuva-arvoitus: etsi kaksi porkkanaa. Vinkki: löytyy läheltä punaisia bikinejä. :rolleyes:
http://www.faidra.1g.fi/kuvat/fitness/SM2006/abj.jpg/full
Sinussa taitaakin Faidra olla aimo annos itsevähättelyä. :warning:
Totta, että lihasmassaltasi et ollut kärkijoukon tasolla, mutta kokonaisuutena kroppasi näyttää yhdeltä parhaimmalta tuossa kuvassa. Jaloissa ja olkapäissä voisi ehkä olla lihasta enemmän, mutta kenelläpä ei näin voisi olla. Selkä taas leviää isona kuin ladon ovi (tai seinä tjs... :o) ja vyötärö on kapeaakin kapeampi. Sinulla on juuri ihanteellinen vartalomalli ja lihaksiakin erittäin kiitettävästi ottaen huomioon lyhyen treenitaustasi. Yritä nyt itsekin katsoa tuota lineup-kuvaa mahdollisimman objektiivisesti ja kiinnitä huomiota omiin vahvuuksisi niiden pienten vajavaisuuksien sijasta.
Selkeästikin tiedät omat heikommat osa-alueesi ja teet työtä niiden eteen, mutta muista myös välillä ihailla niitä omia vahvuuksiasi. Sinulla niitä löytyy paljon. Pelkästään tuon yhden kuvan perusteella luot lisämotivaatiota varmasti monelle ihmiselle (minut mukaanlukien). Voi jos joskus omasta peilistä näkyisi noin kauniin ja treenatun näköinen nainen, niin olisin loppuelämäni tyytyväinen. :)
edit: Eikun hei, onhan mulla jaksotussuunnitelma. Se on tällanen:
1. vk: Valitse summassa jotkut sillä hetkellä sopivilta tuntuvat painot.
2. vk: Tsekkaa edellisen viikon painot ja ota käyttöön niitä isommat.
3. vk: ks. edellinen, ja mahdollisesti tee niin isoilla että jossain välissä jäät niiden alle.
4. vk: Pidä "kevyt viikko" eli parantele haavojasi, nolostele kotona kun penkissä tuli vain puolikas eli ykköselläkin jäit sen egopuuskassa painoilla lastatun tangon alle.
Toihan kuulostaa ihan mun nykyiseltä jaksotukselta:D
E: Ja vähän keskustelun aiheeseen. Mä ainakin käy päivittäin lukemassa sun blogia. Sulla on kiva tapa kirjoittaa, paljon kuvia ja käsittelet monipuolisesti eri aiheita.
Ex-Tavis
27.09.2007, 05:35
edit: Eikun hei, onhan mulla jaksotussuunnitelma. Se on tällanen:
1. vk: Valitse summassa jotkut sillä hetkellä sopivilta tuntuvat painot.
2. vk: Tsekkaa edellisen viikon painot ja ota käyttöön niitä isommat.
3. vk: ks. edellinen, ja mahdollisesti tee niin isoilla että jossain välissä jäät niiden alle.
4. vk: Pidä "kevyt viikko" eli parantele haavojasi, nolostele kotona kun penkissä tuli vain puolikas eli ykköselläkin jäit sen egopuuskassa painoilla lastatun tangon alle.
Kelpaako? ;)
:lol: Kelpaa kelpaa, kun sehän on sun jaksotussuunnitelmasi. Mulle tuli vaan heti jaksotuksesta lukiessani mieleen ihan kunnon jaksotussysteemi, jossa ei vedetä vikalla viikolla failureen päättynyttä ykkösmaksimikokeilua. Itse kun olen juurikin etsimässä jonkinlaista taulukkoa, mutta en haluaisi hst-taulukkoja käyttää, kun en kuitenkaan sillä systeemillä treenaa. Pitääpä jatkaa etsimistä ja siihen asti nostella painoja "tuntuman mukaan".
No nyt meni todella offtopiciks. Jätänkin tän ketjun taas sun blogista keskustelulle. :D
Ex-Tavis, ei toi mitään offtopiccia ole. Sehän on keskustelua mun olemattomasta jaksotuksestani. ;) Saa tänne lätistä mitä mieleen tulee, kiva vaan kun tytöt tulevat pohdiskelemaan treenijuttuja - liittyivätpä ne sitten minun treenehin tai teidän omiinne! Sinäkin olet varmasti vielä siinä pisteessä, että kehityt pitkään kun vaan käyt nostelemassa sitä rautaa miettimättä sen enempää. Tässä mielessä musta onkin hyvä, jos on valmiiksi tehty ohjelma - sitä vaan menee salille, tekee mitä pitää tehdä niin kovaa kuin osaa, ja porsuttaa eteenpäin. Tietyllä tavalla kaipaan tuota fiilistä. Nyt kyseenalaistan joka kerta olenko tekemässä oikeita asioita ja huomaan olevani paljon epävarmempi treenaamisen suhteen, kun joudunkin ensimmäistä kertaa luottamaan vain omaan itseeni. :) Ehkäpä siitä nämä kaikki mun epävarmuusajatukset johtuvatkin!
Aurora, osuit tietysti ihan oikeaan tuolla sormenheristykselläsi. ;) Toki tiedän realiteetit, ja kuten kirjoitinkin niin tiedän että se lavasäteily on kohdallaan ja samoin malli. Ne riittivät siihen ekaan kisaan, mutta nyt kun mietin seuraavan kisan ajankohtaa niin haluan tuoda sinne lavalle jo jotain muutakin ja osoittaa, että olen urheilija joka kehittyykin kisakausien välillä. Mä en halua yrittää esittää jotain muuta kuin sitä mitä olen. Eli ihan tavallinen nainen, jolla on aika-ajoin normaalin naisen itsetuntokriisit, ei mitään sen ihmeellisempää. Voisin toki olla hiljaakin asiasta, hymistellä itsekseni... mutt a jostain syystä nyt näin en ole tehnyt. En tiedä. Ehkä en halua ajautua liian kauas siitä tavistytöstä joka olen. Jos näyttelisin että kaikki on jeejee-vaaleanpunaista-fitnessunelmaa, niin ei se olisi koko totuus. :)
Ja siis, tottakai tiedän että alkupisteestä olen tullut valtavan loikan eteenpäin. Viimeisen vuoden aikana ei vaan ole tapahtunut kovin paljon ja siksi pohdiskelen näitä kisajuttuja. Treenipainot on käytännössä samassa, lihasmassaa ei ole merkittävästi tullut koska minulla meni niin pitkään, ennenkuin edes pystyin sanomaan että olen palautunut kisoista täysin. Vasta nyt kesällä ja alkusyksystä olen saanu useampia treeniviikkoja tehtyä putkeen joissa tuntuu siltä, että sydän on vihdoin taas hommassa mukana. Toki seuraava vuosi on se, joka sanelee miten tämä homma taas tästä etenee.
Nyt se sydän on onneksi taas täysillä mukana, en malttais odottaa että pääsen taas rankaisemaan rautaa, pomppimaan high kicksejä ja bodycombattiin huitomaan näkymättömiä vastustajia! :evil:
Itse kun olen juurikin etsimässä jonkinlaista taulukkoa
Itsehän ne taulukot tehdään, se on paras osa koko hommaa :D
*kädet syyhyää pelkästä Excel-ajatuksestakin*
Ex-Tavis
27.09.2007, 08:05
Ex-Tavis, ei toi mitään offtopiccia ole. Sehän on keskustelua mun olemattomasta jaksotuksestani. ;) Saa tänne lätistä mitä mieleen tulee, kiva vaan kun tytöt tulevat pohdiskelemaan treenijuttuja - liittyivätpä ne sitten minun treenehin tai teidän omiinne! Sinäkin olet varmasti vielä siinä pisteessä, että kehityt pitkään kun vaan käyt nostelemassa sitä rautaa miettimättä sen enempää. Tässä mielessä musta onkin hyvä, jos on valmiiksi tehty ohjelma - sitä vaan menee salille, tekee mitä pitää tehdä niin kovaa kuin osaa, ja porsuttaa eteenpäin. Tietyllä tavalla kaipaan tuota fiilistä. Nyt kyseenalaistan joka kerta olenko tekemässä oikeita asioita ja huomaan olevani paljon epävarmempi treenaamisen suhteen, kun joudunkin ensimmäistä kertaa luottamaan vain omaan itseeni. :) Ehkäpä siitä nämä kaikki mun epävarmuusajatukset johtuvatkin!
Okei, koska sain synninpäästön, jatkankin heti lätisimisiäni! :D
Tuosta ylläolevasta tekstitsä tuli nimittäin taas yksi asia mieleen: Olen pohtinut, että onko niin, että aloittelija tai vielä oikeasti aloittelijaksi laskettava (esim. itseni, joka on treenannut 4 v. ja vain 2 paremmalla syömisellä) todellakin kehittyy PAREMMIN juuri "tuntuman mukaan" treenatessa vai olisiko taulukointi esim. tiettyjen pääliikkeiden (kyykky, penkki, mave tms) kohdalla se paras, optimaalisin ratkaisu? Jotenkin itse pelkään, että jos teen tietyn tiukan progression jota noudatan treenistä toiseen, pääsisin nopeammin nostamaan painoja ilman ko. taulukkoa. Mun käsitys meneekin näin:
Taulukko:
Kehitys varmempaa, mutta hitaampaa -> Aloittelijan ei välttämättä kannata käyttää sitä tämän takia.
"Tuntuman mukaan" (ks. selitys jäljempänä):
Kehitys ei niin varmaa, mutta parempaa -> aloittelijalle sopiva, jos riskinottokykyä löytyy ja jos kuitenkin pitää myös kevyitä viikkoja jne.
Selitys tästä "tuntuman mukaan" treenaamisesta
Otan esimerkin omasta vinopenkin tahkoamisestani (joka on minulla ikuinen murheenkryyni). Ennen paras vinopenkkitreenini meni suunnilleen näin: 20kgx10, 30kgx10, 35kgx6, 40kgx6 ja 45kgx4 tai 5: Siis vain kaksi kovaa sarjaa.
1 vko
4x5 40kg
2 vko
40kgx5 42,5kgx5 42,5kgx5 40kgx5
3 vko
42kgx5 45kgx5 45kgx5 42kgx5
4vko (ei toteutunut, mutta tavoite)
42kgx5 47,5kgx3-4 47,5kgx3-4 42 tai 45kgx5
5 vko
Kevyt
jne.
Tässä siis tuntuman mukaan parannetaan omaa tulosta. Joka tapauksessa tulos on jo parantunut, koska sarjoja olen tehnyt nyt enemmän,joten volyymi on nyt suurempi.
Itsehän ne taulukot tehdään, se on paras osa koko hommaa :D
*kädet syyhyää pelkästä Excel-ajatuksestakin*
Paras siinäkin nyt vähän apuja jostain on hakea, jos ei ole ennen taulukkoja tehnyt. Logiikka kannattaa kyllä opetella joko muualta tai sitten kokemuksen kautta, mutta koska kokemusta järkevän taulukon tekoon mulla ei ole, joudun apinoimaan taulukkologiikan muualta ja kenties muokkaamaan sitä tarpeiden mukaan.
Joo, erona kyllä meillä on se, että mulla ei nuo kädet ala syyhytä Excel-taulukoista. Paremminkin päinvastoin! :lol:
Jonsteri
27.09.2007, 11:38
Siinä ei videolla paljon lapaluita ehditty yhteen puristaa konsentrisen vaiheen lopussa, näytti olevan sen verran kiire tehdä liikettä ja alaselän tekevän suuren osan työstä etenkin alataljassa. Tai voihan se olla, että on yleisesti heikosti aktivoituvat lapaluiden lähentäjälihakset, kuten trapetsiuksen keskiosa, sen verran hyvässä kunnossa ettei niihin tarvitse liikettä juurikaan kohdistaa. Tuo lapaluiden yhteen puristaminenhan on tärkeää, jotta saadaan pidettyä yläkropan lihas- ja voimatasapaino balanssissa. Harvemmin näkee kuitenkaan alataljassa tai kulmasoudussa treenaajien puristavan lapoja 1-2 sekunnin ajan yhteen, sillä tuolloin joudutaan painoja karsimaan ja ego kärsii. No, kukin treenaa tyylillään;).
Itse vetelen taljoja (ylä ja ala) kohtuu puhtaalla tekniikalla, jolloin pystyn käyttämään kohtuu isoja painoja. Eri tyylejä kokeiltuani mielummin tingin hieman (niille jotka lukevat tätä tekstiä kuin piru raamattua niin lukekaa tuo "hieman" sana vaikkapa kolmeen kertaan :)) tekniikan puhtaudesta ja tuntumasta, jotta voin käyttää isompia painoja. Jos taljoissa olisi tarkoitus pitää tuollainen 1-2 sekunnin pito niin 6-10 toiston sarjoissa joutuisi painoja pudottamaan huomattavasti.
Kysymykset Salipoliisille kuuluvatkin:
1) Miksi ei kuvailemallani tyylillä "saada pidettyä yläkropan lihas- ja voimatasapainoa balanssissa"?
2) Moni on kirjoittanut ja itsekin olen huomannut, että kun taljaliikkeissä aletaan tekemään pitoja niin ison osan työstä tekevät hauikset, oletko samaa mieltä?
3) Ilmeisesti olet enemmän tuntumaa, pumppi ja poltetta korostavaa koulukuntaa. Oletko sitä mieltä, että vaikka joutuisin pudottamaan treenipainoja varsin paljon saadakseni lievästi puhtaamman tekniikan, niin kehitykseni voimien ja lihasmassan suhteen olisi parempaa? Jos kyllä, niin perustelisitko.
Salipoliisi
27.09.2007, 12:38
Kysymykset Salipoliisille kuuluvatkin:
1) Miksi ei kuvailemallani tyylillä "saada pidettyä yläkropan lihas- ja voimatasapainoa balanssissa"?
Jos tehdään paljon penkkiä, leukoja, ylätaljaa ja niiden variaatioita, lapaluita erikseen työntävät lihakset vahvistuvat ja kääntävät olkapäitä eteenpäin. Tämä saattaa johtaa olkapäävaivoihin tai ainakin huonoon lihastasapainoon. Soudut taas vetävät olkapäitä taaksepäin, ja mm. tuo puristus lisää lapaluiden lähentäjien aktivaatiota.
Lisää asiasta: http://www.t-nation.com/readArticle.do;jsessionid=2D85F49457EC7A333A76D4C1 D2D70CDD.hydra?id=505125&cr=
2) Moni on kirjoittanut ja itsekin olen huomannut, että kun taljaliikkeissä aletaan tekemään pitoja niin ison osan työstä tekevät hauikset, oletko samaa mieltä?
Pitää jossakin määrin paikkansa, mutta edelleen haluan korostaa lapaluiden lähentäjien aktivaation lisääntymistä. Toki remmeillä saadaan kohdistettua liike enemmän selälle, mutta niitä varmasti käytätkin.
3) Ilmeisesti olet enemmän tuntumaa, pumppi ja poltetta korostavaa koulukuntaa. Oletko sitä mieltä, että vaikka joutuisin pudottamaan treenipainoja varsin paljon saadakseni lievästi puhtaamman tekniikan, niin kehitykseni voimien ja lihasmassan suhteen olisi parempaa? Jos kyllä, niin perustelisitko.
Ehkä provosoin hiukan aiemmassa viestissä, sillä halusin herättää keskustelua nopeasta temmosta ja painojen liikuttamisesta alaselällä alataljassa. Pieni "body english" ei varmasti pahitteeksi ole. Ehkä paras ratkaisu olisi molempien tekniikoiden käyttö. Tuohon lapaluiden yhteenpuristamiseen voisi esim. keskittyä leveässä alataljassa ja tehdä pääliikkeen, esim. kulmasoutu, ilman tuota pitoa ja hieman epäpuhtaammalla tekniikalla.
Jonsteri
27.09.2007, 14:13
Jos tehdään paljon penkkiä, leukoja, ylätaljaa ja niiden variaatioita, lapaluita erikseen työntävät lihakset vahvistuvat ja kääntävät olkapäitä eteenpäin. Tämä saattaa johtaa olkapäävaivoihin tai ainakin huonoon lihastasapainoon. Soudut taas vetävät olkapäitä taaksepäin, ja mm. tuo puristus lisää lapaluiden lähentäjien aktivaatiota.
Lisää asiasta: http://www.t-nation.com/readArticle.do;jsessionid=2D85F49457EC7A333A76D4C1 D2D70CDD.hydra?id=505125&cr=
Hetkonen? Nyt et vastannut kysymykseeni ollenkaan.
Kysymys kuului koskien noita treenityylejä ja tapoja, ei liikkeitä. Olen tätä ala- ja ylätalja-asiaa puinut muutaman alan asiantuntijan kanssa ja lukenut jokusen artikkelin asiasta. Esimerkiksi T. Takamaalla ja kahdella Mikalla, Siren & Nyyssölä, on selkää vaikka muille jakaa, enkä muista heidän ainakaan vannoneen 1-2 sekunnin pidon nimeen. Enkä myöskään Hulkin.
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=41811
Lisäksi en jotenkin ymmärrä miten tämä 1-2 sekunnin pito mullistaisi lihastasapainoni? Kuten mainitsin, kuvailemillasi pidoilla joudun käyttämään vedoissa huomattavasti pienempiä painoja kuin esim. suhteessa työntävissä liikkeissä. Eikös tällöin lihastasapainoni mene juuri huonompaan suuntaan? (Huom: edustan sitä koulukuntaa, joka vannoo progressiivisen sarjapainojen kasvattamisen nimeen kun kasvatetaan lihasta :))
Kaivoin myös esiin Tomi "kuplavolkkarinkonepeltiselkä" Takamaan erittäin kuuluisan ja kehutun selkätreeniartikkelin.
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=18893&highlight=selk%E4%2A
Siellä mainitaan mm. näin:
4. Kun vedät kahvaa kohti mahaasi, muista työntää rintaa korostetusti ulos. Nyt jatkat painopakan liikuttamista, etkä vieläkään tee käsilläsi mitään. Itse asiassa, älä tee käsilläsi muutenkaan mitään, vaan liikuta sitä pakkaa lapojesi voimalla. Rutista joka kerralla lavat yhteen, mutta vielä kerran: ÄLÄ TEE "PITOA", koska se vie jännitystä selältä käsille. (Tämä ei ole hyvä asia.) Rutistus, ungh, ja sen jälkeen rauhallisesti takaisin. EDIT: HUOM! Vedä se tanko/kahva/täytetty pesukarhu kuitenkin sinne alavatsaan asti! Liikkeen tulee olla muuten siis "normaali", mutta lapojen yhteen viemiseen kiinnitetään tässä vaan enemmän huomiota!
Edit: laitetaan tuohon vielä kylkeen tuo Takamaan selkäkehitys (7/2003 vs. 1/2004). Harmi kun ei ole kuvaa edestä, jotta pääsisi toteamaan tämän ilman pitoa suoritetun soutamisen aiheuttamaa epätasapainoa lihaksistossa ;)
Salipoliisi
27.09.2007, 14:34
Koulukuntia on monenlaisia. Tuossa T-Nationin artikkelissahan oli kyse enemmän yläkropan lihastasapainon tärkeydestä paljon penkkiä tekevillä. Kyllähän tuolla Mike Robertsonilla on paljon koulutusta/kokemusta etenkin vammojen ehkäisyyn liittyen. En väittänyt tuon tekniikan olevan ylivertainen lihaskasvun suhteen. Vielä lainaus kyseisestä artikkelista: " 3) Squeeze at the midpoint. This is another critical point. You want to make sure you're using muscular strength and not momentum to perform the reps. If you can’t pause with the weight at the midpoint of the movement, you're using too much weight!"
Olen tätä ala- ja ylätalja-asiaa puinut muutaman alan asiantuntijan kanssa ja lukenut jokusen artikkelin asiasta. Esimerkiksi T. Takamaalla ja kahdella Mikalla, Siren & Nyyssölä, on selkää vaikka muille jakaa, enkä muista heidän ainakaan vannoneen 1-2 sekunnin pidon nimeen. Enkä myöskään Hulkin.Nyt menee kyllä pieleen, sillä jos selkää pitäisi kunnolla treenata, tekisin aina pysäytyksen huippusupistusasennossa sillä tällä tavalla kehitin alunperin selkämassani kun sitä vielä tosissani treenasin.
Muutenkin hieman ihmettelen mitä suoraa tekemistä tavallisen naturaalitreenaajan kanssa on sillä, että joku vähemmän naturaali henkilö on kehittänyt lihasryhmää X treenitavalla Y? Kannattaa ymmärtää, että varsinkin hyvin lahjakkaat (ja toisaalta hyvin lääkityt) treenaajat kehittyvät usein siitä huolimatta, miten treenaavat - ei sen takia, miten treenaavat. Itse en tuohon lääkittyyn kategoriaan onneksi kuulu, mutta selkä on meikäläisellä kehittynyt aina lähes treenitavasta riippumatta. Ei siis välttämättä kannata laittaa kauheasti painoarvoa meikäläisenkään selkätreenijutuille.
Tämän sanottuani pesen kuitenkin käteni hommasta disclaimerilla: en ylläolevasta huomautuksestani huolimatta ole tehnyt mitään väittämiä siitä, kuinka fiksua nimeltä mainitsemiesi esimerkkihenkilöiden selkätreenaus on. :piis::D
Kunhan huomautin, että jos näytät esim. Markus Ruhlin kuvia 15-vuotiaana ja 20-vuotiaana, ei noiden kuvien välillä tapahtunut kehitys automaattisesti kerro yhtään mitään Markuksen treenitapojen tuloksekkuudesta tavalliselle naturaalitreenaajalle, saati sitten naispuoliselle sellaiselle.
Hehe, loistavaa keskustelua :D Laitetaanko riita poikki, V-kahva väliin ja mä lupaan että seuraavassa treenissä koitan ihan mielenkiinnosta huippusupistuksia. :) Itse asiassa, kun tuossa pohdiskelin selkätreenejäni koko tältä massiivisen pitkältä ;) reilun kolmen vuoden treeniuraltani, niin tuli kyllä muistikatkoksessa valehdeltua tuolla ensimmäisessä aihetta koskevassa postissani. Nimittäni silloin kun Emma-Hoon kanssa aloiteltiin yhteisiä treenejä TTY:n kellarisalissa vuonna 2004, niin kylläpäs me aika paljon itse asiassa tehtiin noita huippusupistuksia. Silloin tuo liittyi varmaan enemmän siihen, että yritin opetella kovasti sitä oikeanlaista lapojen liikutusta ja sen vuoksi supistukseen keskityttiin erityisen tarkasti. Ja tarkemmin ottaen, silloin mun pikkuruiseen lättänäselkään alkoi tulla näkyvää kehitystä. Joten joudun kyllä syömään sanojani noiden tekniikka-asioiden suhteen ja myöntämään, että ehkä mun pitää sittenkin ottaa pari askelta taaksepäin ja tsekata uudelleen myös noiden huippusupistuksien toimivuus...
Kuinkahan usein sitä pitäisi muuten tehdä sellainen perinpohjainen treenitekniikoiden hajotus ja uudelleenrakennus? Kirjoittelin tästä blogiini joulukuussa ja Hulkkikin kirjoitti omaansa samasta asiasta tuossa joku kuukausi takaperin. Mihinkähän treenikouluun sitä seuraavaksi menisi. :)
Kuten mainitsin, kuvailemillasi pidoilla joudun käyttämään vedoissa huomattavasti pienempiä painoja kuin esim. suhteessa työntävissä liikkeissä. Eikös tällöin lihastasapainoni mene juuri huonompaan suuntaan? (Huom: edustan sitä koulukuntaa, joka vannoo progressiivisen sarjapainojen kasvattamisen nimeen kun kasvatetaan lihasta :))
Itse en ole noita pitoja harrastanut, mutta egopainoja kylläkin. Todennäköisesti se ei tekisi lihastasapainolle kuin hyvää jos pienentäisit painoja sellaisiksi, että pystyt kohdistamaan rasituksen oikeaan paikkaan. Itse olen mm. kulmasoutanut Yates tyylillä 50kg isommilla painoilla kuin nykyään ja voin sanoa, ettei selkä tuolloin ollut isompi. Selkä on lihasryhmänä erittäin vaikea treenata lahjakkuuksia lukuunottamatta. Rasitus siirtyy yläselän liikkeissä helposti väärään paikkaan. Tässä on Scott Abelin hyvä selkätreeniä koskeva artikkeli "Best of the Best of the Back". (http://www.t-nation.com/readArticle.do?id=1710469&cr=)
On muuten hyvä pitää mieltä, ettei kuormia pidä kasvattaa proggressiivisesti tekniikan kustannuksella, vaikka edustaisi mitä koulukuntaa. Siinä luodaan vaan illuusioita vahvistumisesta. HUOM. en tarkoita tällä huijaustekniikoita, jotka IMO pitää käsittää erikseen kuin normaali proggressiivinen treeni.
Salipoliisi
27.09.2007, 15:10
Lisäksi en jotenkin ymmärrä miten tämä 1-2 sekunnin pito mullistaisi lihastasapainoni? Kuten mainitsin, kuvailemillasi pidoilla joudun käyttämään vedoissa huomattavasti pienempiä painoja kuin esim. suhteessa työntävissä liikkeissä. Eikös tällöin lihastasapainoni mene juuri huonompaan suuntaan? (Huom: edustan sitä koulukuntaa, joka vannoo progressiivisen sarjapainojen kasvattamisen nimeen kun kasvatetaan lihasta :))
;)
Lihastasapaino paranisi sillä sekä keski-trapsit että rhomboidit vahvistuisivat/tekisivät suuremman osan työstä ja latsit tekisivät vähemmän työtä suhteessa. Joidenkin voimavalmentajien mielestä muuten horisontaalisen vedon (puhdas kulmasoutu selkä vaakatasossa) ja horisontaalisen työnnön (penkki) pitäisi olla yhtä vahvoja optimaalisen lihastasapainon kannalta. En kyllä tiedä kenellä tuo toteutuisi...:confused:
Jep, eiköhän tämä juupas-eipäs keskustelu jo riitä...
Pacifique
27.09.2007, 15:55
Edit: laitetaan tuohon vielä kylkeen tuo Takamaan selkäkehitys (7/2003 vs. 1/2004).
Takamaha on kasvattanut selkänsä jumppa liikkeillä ;) Eli toisin sanoen, ylä/alataljalla. Maastavetoa tai leuanvetoja/soutuja ei ole käytetty, eli raskaimmat liikkeet on unohdettu tyystin. :eek: Mutta lääkkeillä pystyy korjata kaiken. :rolleyes: No rispect! :warning:
Pitäisi aina kysyä neuvoa sellaisilta kellä on ollut huono lihasryhmä ja on pystynyt parantamaan sitä, natuna. Toisaalta se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi itsellä. Poislukien perusliikkeet, jotka toimivat johonkin asti, vaikka lahjoja ei olisikaan.
Kulmasoudussa aina liian puhdas tekniikka (pidolla) voi johtaa tai yleensä monilla johtaakin painoilla junnaamiseen, siksi lukemattomat tekevät myös välillä noita repivämpiä treenejä hiukan raskaammilla painoilla, tuon jälkeen päästään taas eteenpäin hommassa. Käyttäisin molempia tekniikoita souduissa kehityksen ja sarjapainojen nostamiseksi. Mutta suurin osa ehdottomasti sekunnin pidolla, tuntumakin on selkälihoissa aivan erilainen.
Big Evil
28.09.2007, 00:07
Kauheata paskaa jotkut kirjoittaa. Kyllä ison selän pystyy kasvattamaan useammallakin tavalla. Hulkki ei todellakaan ole oikea henkilö kertomaan selkätekniikoista, siksi että sen selkä oikeasti kasvaa jollain 3 sarjalla viikossa ja näinhän se itse sanoikin. Olisi muuten sen selkä ihan varmana kasvanut sitten millä tahansa treenillä. Mulla ainakin on toiminut Miken ja Mähösen tekniikat, huippusupistusta ei ole ikinä edes tarvinnut kokeilla. Ja on se kumma juttu kun aika vitun monilla kavereillakin on noi toiminut. Sitten taas vastaavasti on jannuja, joiden selkä on oikeasti kasvanut sillä kauhealla riuhtomisella, mutta sitten kulmasoudetaankin jo yli 150:n raudoilla tai tehdään ylätaljaa 170:lla http://www.youtube.com/watch?v=6bkvyczKX9o
Oikeasti, miksi inttää jostain mikä toimii toisella ja toisella ei?
Niin ja Faidra, olisiko se pihvin kasvaminen selkään voinut johtua vaikka siitä, että silloin ylipäänsä opit treenaamaan sitä selkää? Muistan kun muinoin selkätreenikoulussa ihmettelit tosissasi että olit aikaisemmin tehnyt ihan väärin.
Rautateemu
28.09.2007, 02:34
Selkä voi myös hermottua ihan hyvin, mutta se ei vaan levene (kuten mulla, lihaspaksuutta taas piisaa kohtuudella). Vetelin leukoja parhaimmillaan leveällä 40kg:lla, ja kapealla 50kg:lla. Jopa noilla painoilla ja lyhyillä sarjoilla saan tuntuman latseihin. Sen lisäksi teen pidempiä sarjoja, venytteleviä sarjoja, soutuja, ja jopa ylätaljaa (nekin tuntuupi Takamaa-hyvin latseissa:lol:). Luulisin että mulla on sellainen trapseista latseihin lähtevä ikiroutajumi, sekä vaan huonot kiinntykset kehonrakennuksen kannalta. Viime talvena Peter esim. ei jaksanut vetää kuin 8 leukaa omalla painolla suurinpiirtein saman painoisena kuin mä, ja mä jakoin +30kg:lla 8 (siis leveällä). Silti Peterillä oli silloin jo 2x leveämpi selkä. Kyl ne on ne lihaskasvugeenit ja välitykset jotka määrää, ja niitä vastaan on vaan yritettävä parhaan mukaan taistella.
Luulisin että toi "pikkurillit pystyssä-ylätalja" ei pelkästään riitä. Raskailla leuoilla ja souduilla saa ainakin paksuutta. Sen lisäks voi yrittää taljoja, erikoistekniikoita ja väsytyksiä, veytyksiä, ja hapotuksia. Nii, ja silti voi olla onnettoman kapea selkä:(
Minen jaksa uskoa, että näissä jutuissa voi oikeasti olla sitä yhtä ja ainoaa oikeaa. Tosi hyviä vinkkejä on tullut monelta kantilta ja olen kyllä valmis kokeilemaan eri metodeja löytääkseni ne mulle parhaiten sopivat treenijutut. Se, mikä ärsyttää eniten, on tuo kun moni tarjoaa omia ajatuksiaan kuin ne olisivat se ainoa toimiva asia. Eiköhän sitä ole kehitytty niin monella eri tavalla, että tuskin kukaan voi suoraan sanoa mikä kenellekin toimii ja mikä ei...
Mulla ainakin tämä treenaaminen on nimenomaan koko tämän vuoden ollut sitä, että yritän tunnustella mitkä jutut tuntuu hyvältä MINULLE. Ehkäpä sen vuoksi treenipäiviksenikin on välillä hyvin sekavaa luettavaa, kun etsiskelen kuukaudesta toiseen. ;) Veikkaisin kuitenkin, että kaikki ovat jossain kohti sitä treeniuraansa saman pisteen edessä. Mulla nyt suurin etsintä on tietty ollut noiden ruoka-asioiden kanssa, treenissä kai ihan perusjuttujen pitäisi kehittää vuodesta toiseen kun jaksaa vaan tehdä töitä. Koen kuitenkin edistyneeni ja olen hirmuisen tyytyväinen siitä, että ensimmäistä kertaa ihan oikeasti haluan oppia ja ymmärtää, enkä vain mennä lampaana paperilappu kädessä ympäri salia miettimättä yhtään miksi teen sitä mitä teen. Ehkä mulla ei aiemmin olisi ollut edes resursseja tähän... parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Edelleen on haku päällä, enkä todellakaan voi sanoa että tuntisin kroppani joka suunnasta saati tietäisin mitkä liikkeet, tekniikat tai metodit mun kehoani parhaiten kehittävät siihen suuntaan mihin sitä pyrin kehittämään.
Paljon on opittavaa... mutta niinhän useimmilla meistä aina, riippumatta iästä. :)
Konsentrinen ykkönen on yleensä räjähtävä ja loput numerot samaan tahtiin. Tää on taas näitä asioita, joita on niin hemmetin helppo selittää - NOT!
Nyt täytyy sanoa, että vaikka takana on jo muutamia treenivuosia, putosin kärryiltä aivan totaalisesti. Voisitko tarkentaa? :confused:
Minen jaksa uskoa, että näissä jutuissa voi oikeasti olla sitä yhtä ja ainoaa oikeaa. Tosi hyviä vinkkejä on tullut monelta kantilta ja olen kyllä valmis kokeilemaan eri metodeja löytääkseni ne mulle parhaiten sopivat treenijutut. Se, mikä ärsyttää eniten, on tuo kun moni tarjoaa omia ajatuksiaan kuin ne olisivat se ainoa toimiva asia. Eiköhän sitä ole kehitytty niin monella eri tavalla, että tuskin kukaan voi suoraan sanoa mikä kenellekin toimii ja mikä ei...
:thumbs:
Nyt täytyy sanoa, että vaikka takana on jo muutamia treenivuosia, putosin kärryiltä aivan totaalisesti. Voisitko tarkentaa? :confused:
Heh, no en yhtään ihmettele, että putosit :lol:. Kuten sanoin, niin tätä juttua ei ole ihan helppo kirjallisesti selittää. Mutta kyseessä on sellainen oma pikku apukikka toistojen rytmitykseen. Eli käytännössä lasken yhden toiston aikana päässäni neljään, jotta saan liikkeen rytmistä kiinni.
1 = konsentrinen
2 = pito / pysäytys tai eksentrisen alkuvaihe liikkeestä riippuen
3 ja 4 = eksentrinen alkuasentoon
Enkä toki tee AINA näin, mutta silloin kun haluan hidasta negaa tai pysäytystä josssain liikkeessä painottaa. Ja tällä tapaa on helppo paikan päällä demonstroida liikerytmiä jollekin asiasta kiinnostuneelle tarkemmin kuin ohjeistamalla vain "räjähtävä supistus, pito ja hidas paluu alkuasentoon".
Selvensikö? Eikä tämä nyt ole taas niitä elämää suurempia juttuja, joihin jo enemmän treenanneen kannattaisi tarttua. Kuten sanoin, niin oma pikku apukikka päästä rytmiin kiinni. Yleensä parin ekan toiston mielessä laskeminen riittää ja sitten rytmi tuleekin jo automaattisesti sen enempää miettimättä.
Musta ainakin tuo 1, 2, 3, 4 on ihan selkeä juttu. Vaikkapa penkkipunnerrus... siinä on helppo laskea päässään ääneen: yksi (räjähtävä nosto), kaksi, kolme, neljä (numerot samaan tahtiin, ei kiirehtien, ja noiden kolmen numeron "ääneen lukemisen" aikana se jarrutettu alaslasku).
Kauheata paskaa jotkut kirjoittaa. Kyllä ison selän pystyy kasvattamaan useammallakin tavalla. Hulkki ei todellakaan ole oikea henkilö kertomaan selkätekniikoista, siksi että sen selkä oikeasti kasvaa jollain 3 sarjalla viikossa ja näinhän se itse sanoikin. Olisi muuten sen selkä ihan varmana kasvanut sitten millä tahansa treenillä. Mulla ainakin on toiminut Miken ja Mähösen tekniikat, huippusupistusta ei ole ikinä edes tarvinnut kokeilla. Ja on se kumma juttu kun aika vitun monilla kavereillakin on noi toiminut. Sitten taas vastaavasti on jannuja, joiden selkä on oikeasti kasvanut sillä kauhealla riuhtomisella, mutta sitten kulmasoudetaankin jo yli 150:n raudoilla tai tehdään ylätaljaa 170:lla http://www.youtube.com/watch?v=6bkvyczKX9o
Oikeasti, miksi inttää jostain mikä toimii toisella ja toisella ei?
Niin ja Faidra, olisiko se pihvin kasvaminen selkään voinut johtua vaikka siitä, että silloin ylipäänsä opit treenaamaan sitä selkää? Muistan kun muinoin selkätreenikoulussa ihmettelit tosissasi että olit aikaisemmin tehnyt ihan väärin.
Yleisesti ottaenhan se juuri noin menee. Jos on lahjakas jonkin lihasryhmän suhteen, niin se kasvaa treenitavasta huolimatta - eikä juuri treenitavan ansiosta. Ja täytyy kyllä sanoa _ilman minkäänlaista loukkaamistarkoitusta_, että mikäli sulla on oma kuva muutamassa avatarissa niin ei kannata omaa selkää esimerkiksi ottaa. Ellei ne sitten ole huonoja kuvia.
Minen jaksa uskoa, että näissä jutuissa voi oikeasti olla sitä yhtä ja ainoaa oikeaa. Tosi hyviä vinkkejä on tullut monelta kantilta ja olen kyllä valmis kokeilemaan eri metodeja löytääkseni ne mulle parhaiten sopivat treenijutut. Se, mikä ärsyttää eniten, on tuo kun moni tarjoaa omia ajatuksiaan kuin ne olisivat se ainoa toimiva asia. Eiköhän sitä ole kehitytty niin monella eri tavalla, että tuskin kukaan voi suoraan sanoa mikä kenellekin toimii ja mikä ei...
Jos minuun viittasit, niin voin kyllä sanoa etten mitään ehdottomia totuuksia ole ladellut enkä niin ole myöskään väittänyt.
Rautateemu
28.09.2007, 12:40
Minen jaksa uskoa, että näissä jutuissa voi oikeasti olla sitä yhtä ja ainoaa oikeaa. Tosi hyviä vinkkejä on tullut monelta kantilta ja olen kyllä valmis kokeilemaan eri metodeja löytääkseni ne mulle parhaiten sopivat treenijutut. Se, mikä ärsyttää eniten, on tuo kun moni tarjoaa omia ajatuksiaan kuin ne olisivat se ainoa toimiva asia. Eiköhän sitä ole kehitytty niin monella eri tavalla, että tuskin kukaan voi suoraan sanoa mikä kenellekin toimii ja mikä ei...
Mulla ainakin tämä treenaaminen on nimenomaan koko tämän vuoden ollut sitä, että yritän tunnustella mitkä jutut tuntuu hyvältä MINULLE. Ehkäpä sen vuoksi treenipäiviksenikin on välillä hyvin sekavaa luettavaa, kun etsiskelen kuukaudesta toiseen. ;) Veikkaisin kuitenkin, että kaikki ovat jossain kohti sitä treeniuraansa saman pisteen edessä. Mulla nyt suurin etsintä on tietty ollut noiden ruoka-asioiden kanssa, treenissä kai ihan perusjuttujen pitäisi kehittää vuodesta toiseen kun jaksaa vaan tehdä töitä. Koen kuitenkin edistyneeni ja olen hirmuisen tyytyväinen siitä, että ensimmäistä kertaa ihan oikeasti haluan oppia ja ymmärtää, enkä vain mennä lampaana paperilappu kädessä ympäri salia miettimättä yhtään miksi teen sitä mitä teen. Ehkä mulla ei aiemmin olisi ollut edes resursseja tähän... parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Edelleen on haku päällä, enkä todellakaan voi sanoa että tuntisin kroppani joka suunnasta saati tietäisin mitkä liikkeet, tekniikat tai metodit mun kehoani parhaiten kehittävät siihen suuntaan mihin sitä pyrin kehittämään.
Paljon on opittavaa... mutta niinhän useimmilla meistä aina, riippumatta iästä. :)
Hyvä Faidruska, ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa treenata, varsinkaan lihaskasvua. Joku tie on vaittava, ja sitä kokeiltava. Lihashan voi kasvaa monella tapaa.. jo Venäläiset tukijamme Zatriorskyt ja kumppanit totesivat että voimat (lihaskin) kasvaa joko isoilla panoilla, tai tekemällä keskiraskailla toistomaksimin (tai lähelle sitä). Ok, sitten onkin mielenkiintoista kuinka löytää noista oikeat välineet itselle. Sitten on nuo Hulkin mainitsemat asiat treenipainojen kasvu, volyymin lisäys (myös isoilla painoilla), ja muistaakseni Emman jo mainitsema työmäärän kasvu tiettyyn treeniaikaan (EDT perustuu tähän, samalla stamina tehdä treeniä kasvaa). Jotain on tehtävä, jotenkin on treenattava. Aina oppii. Ja lapun voi tehdä itselle/ muokata jostain valmiista ohejemasta, muttei tartte lampaana mennä.
Eri asia on heikkojn lihasryhmien priorisointi, ja keiuttäminen yleensä. Mulla on kyllä selkä paksuuntunut, mutta leveyttä siihen ei tule. Lienee aika paljon rakenne/jumikysymys (hierojat, fyssarit ym. kehiin heti kisojen jälkeen avaamaan sitä). Jos mikään ei tunnu auttavan, täytyy kokeilla erilaisia metodeja, vaikkain olisi hiukan erilaisia, mitä muuten treenaa. Hulkki on vängännyt etureisien kanssa vuosikausia kokeillen kaikenlaista, vieläpä ehkä raskain mahdollinen lihasryhmä treenata. Ei se kehitys tuu noille heikommille paikoille päivässä eikä kahdessa, eikä aina edes paljoa vuodessa tai kahdessa.
Tuossa pikku artikkeli (mun lemppari t-nationista) mun mielestä tärkeimmät ohjeet jo suhteellisen kokeneelle treenaajalle http://www.t-nation.com/readArticle.do?id=620430&cr=
Hö, no mähän just sanoinkin etten usko että on vain yhtä oikeata tapaa tehdä asioita. Nyt pistän ainakin sen verran niitä lappuja silmille että jatkan oman hommani tekemistä seuraavat X viikkoa, aika lailla kuten tähänkin asti eli fiilispohjalta. ;) Eiköhän se kroppa sanele - edelleenkin - aika hyvin mitä tehdä, kun peruslinjat on kuitenkin selvillä. Emmä voi oman kehoni viestejä kuitenkaan oppia pelkästään kyselemällä muilta.
Niin ja varmaan nämä mun ääneen pohdinnat saa mut usein vaikuttamaan vielä paljon epävarmemmalta kuin oikeasti olen. Kyllä mä siellä puntilla jumppaan ihan ronskisti ilman turhaa miettimistä treenin keskellä. Vaikka paljon kysymyksiä salin ulkopuolilla kyselenkin ja utelen asioita. :)
Hitto että voi vajaan viikon treenitauon aikana tulla levottomaksi... ja miten kroppa huutaakaan sitä liikuntaa, siitäkin huolimatta että pitää aivastella ja niistää vuoron perään tauotta. Tahtoo salille (varsinkin kaikkien näiden pohdintojen jälkeen... hih). :evil:
Kysymys kuului koskien noita treenityylejä ja tapoja, ei liikkeitä. Olen tätä ala- ja ylätalja-asiaa puinut muutaman alan asiantuntijan kanssa ja lukenut jokusen artikkelin asiasta. Esimerkiksi T. Takamaalla ja kahdella Mikalla, Siren & Nyyssölä, on selkää vaikka muille jakaa, enkä muista heidän ainakaan vannoneen 1-2 sekunnin pidon nimeen.
Sovitaanko, että tänne ei tuoda julkisesti hormonien käyttönsä tunnustaneen mielipiteitä (Siren). Heillä selkä kasvaa vaikka lapioisivat ojaa.
Muscle Forumilla keskustellaan naturaalista treenaamisesta. Ei-naturaaleille on omat foorumit.
Sovitaanko, että tänne ei tuoda julkisesti hormonien käyttönsä tunnustaneen mielipiteitä (Siren). Heillä selkä kasvaa vaikka lapioisivat ojaa.
Muscle Forumilla keskustellaan naturaalista treenaamisesta. Ei-naturaaleille on omat foorumit.Vaikka olenkin samaa mieltä siitä, että ei-naturaalien treenaajien henkilökohtaisista kokemuksista ei yleensä ole melkeinpä mitään hyötyä tavalliselle naturaalitreenaajalle, on toisaalta myös äärettömän typerää päättää että jos henkilö X on ylipäätään koskenut hormoneihin, ei hän voikaan enää tietää treenaamisesta tai ravinnosta mitään (vaikka tämä näyttäisikin pitävän yllättävän usein paikkansa jos ihan salibodareita katsotaan :D). Maailmalta löytyy kuitenkin monia erittäin laajan tietopohjan ja käytännön pätevyyden kehonrakennusvalmennuksesta omaavia tietäjiä, jotka ovat jossakin vaiheessa käyttäneet roinaa tai käyttävät sitä nytkin. Esimerkiksi Dave Palumbo, Dante "Doggcrapp" Trudel, Justin Harris tulevat saman tien mieleen tällaisina hardcore-ukkoina, joilla on roinankäytöstäkin huolimatta erittäin toimivia ideoita ja ajatuksia treenaamisesta/ruokavaliosta myös naturaalitreenaajia ajatellen.
Eli kuten jo tämän samaisen threadin edellisellä sivulla huomautinkin, olennaista on ymmärtää, että varsinkin hyvin lahjakkaat (ja toisaalta hyvin lääkityt) treenaajat kehittyvät usein siitä huolimatta, miten treenaavat - eikä sen takia, miten treenaavat.
Jonsteri
28.09.2007, 16:18
Sovitaanko, että tänne ei tuoda julkisesti hormonien käyttönsä tunnustaneen mielipiteitä (Siren). Heillä selkä kasvaa vaikka lapioisivat ojaa.
Muscle Forumilla keskustellaan naturaalista treenaamisesta. Ei-naturaaleille on omat foorumit.
Juu ei ole tarkoituskaan. Eikä myöskään ole tarkoitus puhua dopingista muutenkaan. Kaivoin nuo herrat, artikkelit ja kirjoitukset esiin siksi, että niissä on mielestäni varsin hyvää asiaa riippumatta lääkityksen määrästä.
Nuo olivat ensimmäiset referenssit, jotka tulivat mieleen vastapainoksi tuolle 1-2 sekunnin pidolle jonka merkitystä tuolla aikasemmin korostettiin mielestäni kohtuuttomasti.
Pacifique
28.09.2007, 16:38
Tuossa pikku artikkeli (mun lemppari t-nationista) mun mielestä tärkeimmät ohjeet jo suhteellisen kokeneelle treenaajalle http://www.t-nation.com/readArticle.do?id=620430&cr=
Hemmetin hyvä artikkeli! :thumbs: Monta hyvää pointtia, mutta prässimiehenä lämmittää erityisesti kohdat:
When comparing squats against leg press, squats are far more effective in increasing leg strength and overall strength. However, there is some evidence to suggest that the leg press might result in more hypertrophy of the quadriceps. One study, at least, showed that for the same number of reps, the leg press resulted in a higher amount of Growth Hormone being produced than squats.
High-rep training can increase capillary density. Studies have shown that sets of more than 20 reps can increase capillary density. However, from personal experience, it seems that the quads, deltoids and lats would benefit from this type of training more than other muscle groups.
However, when training the knee extensors, sets of up to 50 reps (leg press) can induce hypertrophy.
Eli etureidet, olkapäät ja latsit hyötyisivät selvästi pidemmistä sarjoista. Tämähän on ollut tiedossa, mutta nyt vasta sen itsekin luin. Sehän tietää sitten tämän illan jalkatreeneissä pahaa oloa. :lol:
Sori pieni offari :o Mutta tuolla on paljon hyviä pointteja korvan taakse!
Voisi jopa Hulkilla toimia etureisiin nuo pidemmät 20-50toiston setit, harvemmin mies niitä tekee.
Big Evil
28.09.2007, 17:05
Yleisesti ottaenhan se juuri noin menee. Jos on lahjakas jonkin lihasryhmän suhteen, niin se kasvaa treenitavasta huolimatta - eikä juuri treenitavan ansiosta. Ja täytyy kyllä sanoa _ilman minkäänlaista loukkaamistarkoitusta_, että mikäli sulla on oma kuva muutamassa avatarissa niin ei kannata omaa selkää esimerkiksi ottaa. Ellei ne sitten ole huonoja kuvia.
Huono kuva huonosta selästä, non taken. Pointti silti on edelleen se, että se kaikista paras kasvu on tullut edelleen aikaisemmin mainittujen herrojen ohjeilla.
Salipoliisi
02.10.2007, 13:26
Sattuipa ajankohtaisesti, tänään oli T-Nationilla uusi Mike Robertsonin artikkeli oikeasta soutuliikkeiden tekniikasta. http://www.t-nation.com/readArticle.do?id=1744957
Eli tiivistettynä voidaan todeta, että aloittelijoiden ja intermediaattien kannattaa pitäytyä erittäin puhtaassa suoritustekniikassa soutuliikkeissä. Pidemmälle ehtineille sallitaan pieni (!) heijaus soutuliikkeissä. Samoin konsentrisessa (veto)vaiheessa on tärkeää puristaa lapoja yhteen ja alkuvaiheessa päästää lavat reilusti eteenpäin.
Olet siis harjoitellut keväästä 2004? Siis ihanko on niin, että punttireenit aloitit silloin? Minkälaista muuta liikuntaa taustalla? Jos näin on niin olet kehittynyt todella nopeasti? Uskotko omaavasi hyvät geenit?
Keväällä 2004 aloin treenata tavoitellen lihaskasvua. Samoin hankin PT:n joka teki mulle ohjelmat ja katsottiin ruokavalioasioitakin kuntoon. Aiemmin olin käynyt aerobiceissa ja jonkin verran puntilla (mulla oli ihan ok ohjelmat, mutta ei vaan tietoa siitä miten pitäisi treenata.. eli treenasin liian kevyesti - ja halusin aina vaan kiinteytyä, vaikka ihalinkin tuolloin jo Marjo Krishiä ;)). Aiemmin ratsastin kerran, satunnaisesti useammankin kerran viikossa suunnilleen 10 vuoden ajan.
Toki kehitystä on tapahtunut, mutta enemmänkin olisi voinut tapahtua. Varsinkin viimeisen vuoden ajan olen tainnut junnata aika samoissa, en ainakaan itse näe kehitystä. On ollut paljon muita asioita elämässä ja keho on temppuillut enemmän kuin olisi tarvinnut. Toivon mukaan seuraava vuosi on parempi, sillä aiemmista (tämän ketjun) höpöttelyistäni huolimatta olen menossa nyt tosissani sinne 2008 syksyyn ja fitness-lavalle vaparin kera.
Geeneistä... öh. Rakenne on kohdallaan, mutta en usko että minulla on optimaalisimmat geenit tähän. Olen enemmän sellainen endomorfityyppi kuin täysi mesomorfi, jolle taas lihaksen kasvatus ja tiukassa kunnossa pysyminen on helppoa. Jonkin verran mesomorfiakin silti löytyy, kun jonkin verran sitä pattia on tarttunut ilman aivan hillittömän kovia ponnisteluita. Dieettaus on kuitenkin vaivalloista ja paino nousee tuhottoman helposti (läskin muodossa).
Mutta niillä eväillä mennään mitkä on annettu, ja tehdään töitä sen mukaan. :) Asenne ratkaisee!
Ihanaa Kaisa! Kuinka ihanat 52 viikkoa sinulle on tulossa! Kohti uutta tavoitetta ja haastetta.
Nyt kun tähän lajiin ja maailmaan alkaa päästä pikku hiljaa sisälle; kuitenkaan ymmärtämättä mistään mitään, on kiva nähdä millainen kehityksesi on. Mitä tapahtuu mielessä ja mitä kehossa...
Muistahan ruokkia meitä tiedonnälkäisiä ja utelijaita "faneja" matkan varrelta...USEIN! Kirjoituksistasi, kun saa niin paljon tsemppiä ja hyvää mieltä!
Mega iso JEEEEEE! :thumbs:
Moikka Heidu! Sorry, en ehtinyt vielä vastaamaan sun mailiin! Siihen tulee niin pitkä selostus, etten halunnut kirjoittaa kiireessä. ;) Naureskeltiin eilen Jonin kanssa, että pitäisköhän ottaa jotkut 52 weeks out -kuvat :lol: Voisi olla aika näköistä!
Tietenkin teet kunnon kuvakollaasin! :) Siinäpä sitä onkin sitten tyttären tytärille ihmettelemistä...ja ihan vaikka meillekin!!! Ne on just parhaita; vaikkakin niissä kuvasarjoissa on ihan älytön homma, että muistaa, viittii, kehtaa kuvata...säänöllisesti!
Se, että joskus olit julkaissut, rohkeasti ne sun "ennen ja jälkeen"-tyyliset kuvat sai kiinnostumaan tästä aiheesta ja nostamaan hattua sinulle ja suorituksellesi aikasta korkealle! WOW!
...Miten tästä aiheesta tulee aina sillanen olo, niin kuin huomenna taas ois joulu?!? :D
No, vaikka kuvat otettaisiinkin niin voin jo nyt kertoa etteivät ne tule julkiseen levitykseen ennenkuin olen jo huomattavasti paremmassa tikissä kuin nyt. ;) Tällä hetkellä ei oikein ole mitään syytä kuvata/pistää kuvia näytille. Paitsi se, että näkee myöhemmin millaisen muutoksen on taas saanut aikaan, siis.
Luulisin, että vaparin teema alkaa olla nyt mietitty... Siitä tulee HAUSKA! Seuraavaksi siis musiikin hakuun ja siitä eteenpäin (onpahan ne pakolliset asiat hoidettu, seuraavaksi voi keskittyä reeniin :lol:).
Hei kivaa, taas mulla on joku "lapsi", jota saan hyysätä kohti kisoja.:lol: Varo, voi taas pukata lahjoja, runoja ja taiteellisia töitä.;) katoin just tuossa sen viime vuotisen...grhm runon...:D
Sun tiistain kirjoituksesi sai kyllä, mut taas miettimään. Aika jännä, että sulle tullaan suoraan sanomaan, ettei kukaan usko ettet nouse fitness-lavalle, mä voin ainakin rehellisesti sanoa, että mä uskon. Vaikka en sua tunnekaan henkilökohtaisesti, muuta kuin netin/puhelimen/sähköpostin kautta, niin seurattuani sun kirjoituksia, sieltä läpi paistaa se tinkimätön luonne ja se kuuluisa suomalainen sisu; en prkl anna periksi :rock:. Mutta älä välitä ihmisten puheista, meitä kun on niin moneen junaan!
Pidä vaan lippu korkeella ja tähtää siihen mihin haluat, asenne ratkaisee paljon! Mä täällä pyörittelen mielessäni ajatusta kisaamisesta, toisaalta haluan, toisaalta olen niin mukavuuden haluinen, että se painaa enemmän. Huoh, tunteet menee laidasta laitaan, mutta onhan tässä vielä aikaa, lihasten kehittymiseenkin menee pari-kolme-neljä vuotta aikaa, joten treenataa kovaa ja katotaan mihin tilanne kehittyy :)
Äh, se juttu nyt oli vaan tuollainen heitto. Keskellä kaikkea muuta keskustelua mun treenistäni, no big deal! En ole menettänyt yöuniani :lol: Mutta tottakai se saa ajatuksia liikkeelle. Mulla ei tullut ollenkaan siitä sellainen olo, että en pysty tähän. Ennemmin sellainen, että haluan näyttää että oikeanlaisella tiimillä (riittävästi osaavia ihmisiä ympärillä auttamassa eteenpäin), h*lvetin kovalla motivaatiolla ja työllä se on ihan mahdollista kenelle tahansa. Uskoisin, että fitness kärsii sen takia niin pahasta osallistujakadosta kun tytöt luulee ettei sinne voi lähteä kisaamaan jos ei ole voimistelija, kilpa-aerobiccaaja tai jotain urheilija-apurahaa nauttiva täysipäiväinen urheilija. Priorisointia, oikeita harjoituksia ja harjoitusmääriä, sinnikästä työtä... eikö sen luulisi olevan sellainen kombinaatio jolla voi päästä tuloksiin?
Samallahan tässä näkee sen, onko se mahdollista. Jos ei ole niin sou not, yritin edes. Epäonnistumista ei ole se että joskus menee metsään, vaan se ettei edes yritä ja lyö hanskat tiskiin.
Aika jäätävää jos jollain on varaa tulla päin naamaa sanomaan, että "kukaan ei usko että pystyt vuodessa saamaan itsesi fitnesslavalle" :confused: :eek:
Nämä voikin sitten jättää ihan omaan arvoonsa. Luotan Faidra siihen, että saat tommosista typeristä kommenteista vain lisää motivaatiota! :thumbs:
Hauskaa tässä on se, että se ei edes ole mikään typerä kommentti. Kyllähän koko touhu varmasti ulkopuolisen silmillä (etenkin osaavan sellaisen, jos on näkemystä monista lajeista ja kilpailuihin valmistautumisesta ym.) näyttääkin aivan hullulta. Ei kai kukaan lähde vuoden pohjalla yrittämään mitään aitajuoksun SM-kisojakaan. :lol: Kyllähän järkevintä varmasti olisi suosiolla vaan siirtää se tähtäin jonnekin kolmen vuoden päähän ja silloin tulla lavalle tykkikunnossa, vaativammatkin temput hienosti hanskaten. Lausahdus oli realismia. :) Yli 15kg painoa pudotettavana, monta asiaa opeteltavana jne. eli kiire tulee. Joskus se kiire vaan on paljon kovempi motivaattori, kuin se että aikaa on hurjasti jolloin vaarassa on se, että tähtäin katoaa jonnekin horistonttiin ja homma rullaa vetelästi eteenpäin. ;) Ei nyt jäädä tähän asiaan kiinni, tärkeintähän on että itse uskon siihen mitä olen tekemässä!
Mä ainakin intopiukassa seuraan tätä sun projektia! Ihan täysillä fiiliksillä mukana ja sormet ja varpaat ristissä et oikeesti kaikki sujuu hyvin ja nouset sinne lavalle!
Mä taas jo ootan mikä on vaparin teema :D
Kata, en meinaa itsekään pysyä housuissani. ;) Kävin aamulla Minnan kanssa suunnittelemassa vaparia. 1.5h pompittiin, kuunneltiin biisejä uudesetaan ja uudestaan ja harjoiteltiin temppuja. Saatiin ohjelmaa kasaan jo yli puoli minuuttia! Kestohan on max. 1min30s. Musiikit on kutakuinkin päätetty ja temput listattu.
Olisikohan blogin lukijoille hauskemaa seurata tätä hommaa ikäänkuin suurennuslasilla, eli niin että näkisitte kaikki vaiheet, teeman suunnittelun, musiikin teon, vaparin suunnittelun pala palalta, temppujen listaukset ym? Silloin kun itse tästä touhusta kiinnostuin, toivoin että joku olisi tehnyt jotain vastaavaa. Siis kirjoittanut ja kertonut. Nythän tässä olis hyvä sauma olla sellainen koekappale... näkisivät muutkin mitä se on, kun nollista lähdetään toteuttamaan huimapäisiä suunnitelmia. Oli lopputulos sitten mikä tahansa. Mut ainakin alku näyttää oikein lupaavalta. :)
Jonsteri
17.10.2007, 13:31
Vaadin bonusmateriaaliksi mm. seuraavat haastattelut:
- Aamulla (n. klo 5.50) ennen töihin lähtöä nauhoitettu "Hitsivitsi miten mielenkiintoinen onkaan tämä uusi tutkimus beta-analiniinin vaikutuksesta prostata hyperplasian esiasteisiin 5g:n päiväannostuksella täydenkuun aikana!"
- "No kyllähän tämä hieman harmittaa..."- Alakerran naapurin kommentit hänen siivotessaan katon rappauksia olohuoneensa matolta koehenkilön arabialais- ja kasakkahyppyharjoitusten jälkeen
- "No joskus se on kuitenkin valittava!" -kommentti varsin bassotäytteisiä vaparibiisejä valittaessa klo 23.30 arki-iltana
- "No työhuone tästä piti alunperin tulla..." - Aviomiehen kommentit hänen restauroidessa kerrostalokolmion yhtä huonetta "kotiliikuntasaliksi"
:evil:
Ei maar, proggista pystyyn vaan! En usko, että tekee ainakaan huonoa fitneksen tulevaisuudelle ja niille, jotka parhaillaan pohtivat tulevaa lajiaan ja sen ihmeellisyyksiä.
Ei saakeli Joni :lol: :lol: Onneksi on niin paljon tuttuja työkavereina, eivät ihmettele miksi nauran ääneen vedet silmissä ja naama on punainen kuin tomaatilla :lol:
Ja näitä lausahduksiahan EI ole kuultu ainakaan meidän kotona...
Juttua kehiin vaan! Mitä enempi sen parempi! WE WANT IT ALL! Ja pääseepähän taas kaikki nettigurut vapaasti arvostelemaan Faidran tekosia :D
Nimim. "Mitennii proggikset on mielenkiintosii?"
Jep, kansa vaatii kaikki pienet detailit julki! Tää on edessä joskus itselläkin, ois kiva nähdä mitä kaikkea se konkreettisesti vaatii :)
Hih, so be it! Teidän pitää käydä sitte vastapalvelukseksi klikkailemassa niin paljon blogia että saadaan kävijämäärät jopa Hulkin blogia suuremmiksi :lol: Ei muuten oo mikään helppo tehtävä!
Toivottavasti koko vaparista ei mene pohja alta jos paljastaisin sen teeman... :)
No elä nyt hyvänen aika teemoja paljasta.. muuten ihan hyvä idea valaista sakkia siitä, että miten homma missäkin vaiheessa etenee.
Kaipa siitä treenistä ja suunnittelusta voi paljon kertoa ilman teemankin kertomista. Toisaalta, eipä se yleisö sitä arvostele kuitenkaan eikä se teema mikään valtionsalaisuus loppupeleissä ole. Tutut nyt tietää joka tapauksessa. ;) Mut en tiedä vielä. Pitää haudutella. :)
Kiva jos kerrot mahdollisimman paljon valmistautumisesta, mutta jätä jotain pientä yllätystä kisoihin asti :)
Tätä projektia seuraan erittäin suurella mielenkiinnolla. Kiva päästä kerrankin "kurkkimaan" vaparin harjoittelun vaiheita. :)
Multa on mennyt kaiketi ihan ohi, mutta kuinka treenat lonkankoukistajia? Sun treeniohjelmassa on yhtenä liikkeenä "Lonkat 2-3 x max". Mitä tämä tarkoittaa?
Ja kiva, jos jaksat tuota vapariharjoittelua raportoida, kiinnostuneita varmasti on! Ja varmaan, kuten Hermis sanoi, kyllä sitten niitäkin jotka jaksavat louskuttaa, miten sun pitäisikin tehdä näin-ja-näin tai noin-ja-noin.
Multa on mennyt kaiketi ihan ohi, mutta kuinka treenat lonkankoukistajia? Sun treeniohjelmassa on yhtenä liikkeenä "Lonkat 2-3 x max". Mitä tämä tarkoittaa?
En varmaan ole sitä sen tarkemmin missään selittänytkään. Pikajuoksuvalmentajan kanssa katsottiin sopivimpia harjoituksia, ja valittiin kaksi liikettä jotka teen jalkojennostotelineessä. Toinen on "pyöräily" jossa jaloilla poljetaan suoraan eteenpäin vaakasuoraan (tosin jalat lähtee tippumaan vaakatasosta heti kun lonkankoukistajat väsyy) ja toinen on "poljenta" jossa räjähtävästi nostellaan jalkoja koukussa ylös alas, ikäänkuin tampataan ilmaa. Näitä on niin hankala selittää, että siksi kirjoitan vaan "lonkat". :)
sahara83
18.10.2007, 18:11
Nyt täytyy myös kiittää mun toista motivaationi lähdettä eli Kaisaa. Useasti olen pakkiksella kuin myös täällä lukennut Kaisan juttuja, mistä on saanut valtavasti innostusta ja uutta puhtia treeneihin. On ihailtavaa, miten joku jaksaa aina kirjottaa ja ottaa kantaa asioihin. Monesti ei ole vastaan tullut yhtä iloista ilmestystä kuin Kaisa. Vaikka en häntä tunnekkaan, mutta hänen iloisuus ja energisyys huokuu tekstien läpi ja saa aina minut hyvälle tuulelle!!! =) Toivottavasti saamme vielä pitkään nauttia näistä aina niin ihanista jutuista ja tarinoista!!
Kiitos ihanasta palautteesta! Voi että tuli hyvä mieli :):):)
Viime päivinä on tullut juteltua vähän tästä mun nettipersoonastani muiden kanssa... minusta varmaan netin kautta - ainakin forumien - saa jonkin verran erilaisen kuvan kuin mitä olen luonnossa. Netissä kyselen hirveästi, utelen, vaikutan ihan blondilta ja varmaan monesti hyvin yksinkertaiselta. Jonkun mielestä saatan olla yltiöpositiivinen. Toisten mielestä kirjoitan liikaa ja pohdin asioita niin monelta eri kantilta, ettei siitä ota enää kukaan selvää ja ajattelevat että varmaan vähiten minä. En ole kuitenkaan livenä ihan yhtä hössö tai ylienerginen... vaan ennemmin vaan pohdiskeleva ja hyvin analyyttinen. Mulla on loputon tiedonjano asioista. Se, että kysyn ei aina tarkoita ettenkö tietäisi. Olen vaan kiinnostunut muiden mielipiteistä ja ajatuksista. :) Ja lisäksi mulla on yleensä silti vahva, oma mielipide jokaiseen asiaan... :lol:
No, mitäpä sitä muuttamaan itseään muiden takia. :) Stand tall!
Jonna1983
18.10.2007, 19:36
Kaisa, kansa vaatii uusia fitnessreseptejä!
Jonsteri
18.10.2007, 20:10
Vaatikaa jälkkärireseptejä ja "podaripitsaa", niitä voi kuulemma vedellä hyvällä omallatunnolla niin että napa halkee! Jälkkärit on kyllä sellasia, että vie kielen mennessään ja pitää jopa meikäläisen kaltaisen sokelihiilen irti mässyistä.
sahara83
19.10.2007, 11:15
Pysyt vaan ihanana omana itsenäsi!! Meitä ihmisiä on niin moneen lähtöön, mielipiteistä puhumattakaan. Kaikki ei voi miellyttää kaikkia. Ja toisten takia ei todellakaan kannata käydä itseään muuttamaan!!
Kaisa, kansa vaatii uusia fitnessreseptejä!
En ole kauheasti kehitellyt mitään uusia juttuja, joten siksi reseptirintamalla hiukan hiljaista. Meillä on syöty pihviä, jauhelihaa, lohta, kaalisalaattia, kookosmaidolla maustettua wokkia ja niin edelleen. Perussettiä.
Tässä (http://www.fast.fi/index.php?mid=518&a=show&id=363) kuitenkin yksi uusi tulokas kun kerta pyydettiin. :)
Kehitteillä Kaesan keittiössä on mm. jäätelökoneessa tehtävä proteiinijäätelö joten pitäkäähän silmät auki. :lol: Minttu-suklaaheraa, maitoa tai kevytruokakermaa, tumma suklaa -rouhetta... mmmmmmmmm! (en ole tosin ihan varma, onko tämä ehkä parempi idea vain paperilla kuin siinä lautasella...)
Tätä ketjua lueskellessa pisti silmään tällainen juttu:
Niin tosiaan, siitä jaksotuksesta vielä. Ei ole suunnitelmaa enkä tiedä teenkö edes sellaista. En halua tehdä treenaamisestani mitään liian tieteellistä, luotan ennemmin fiilikseen ja uskon että tässä vaiheessa kehityn mainiosti ilman mitään lisäkikkailuja.
Viimeisen vuoden aikana ei vaan ole tapahtunut kovin paljon ja siksi pohdiskelen näitä kisajuttuja. Treenipainot on käytännössä samassa---
Voisko näillä lainauksilla olla joku syy-seuraus -suhde? Faidra, kokeile varsin vaikka pari 6 viikon jaksoa suunnitellulla progressiolla. Mitä voit menettää? On niin älyttömän helppo sokeutua omalle kehitykselle (tai sen puutteelle) kun yrittää vaan joka treenissä enemmän kuin edellisellä kerralla. Se on aika lyhytnäköistä. Kannattaa tarkastella kriittisesti omaa treenipäiväkirjaa, ja jos vuodessa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä, jotain täytyy muuttaa. Samoja asioita tekemällä saa samoja tuloksia, vai miten se meni?
Kumma, ettet tykkää suunnitella laskimen kanssa progressiota etukäteen... Eikös sinussakin pitänyt olla jotain taulukkonörtin vikaa? ;)
Olisin laittanut tähän ehdotuksen progressiosta, mutta juuri tänään jouduin toteamaan, että olen tehnyt itselleni liian rankan suunnitelman... parempi siis jättää enemmät neuvomiset kokeneemmille :)
Kiitos Riikka ajatuksista. :)
Tätä ketjua lueskellessa pisti silmään tällainen juttu:
Voisko näillä lainauksilla olla joku syy-seuraus -suhde?
Kehityksen puute on suoraa seurausta muun elämän epätasapainosta, motivaatio treenaamiseen ei ole ollut mitenkään katossa. Olen koko ajan kyllä käynyt salilla 4-8 kertaa viikossa, mutta ajatukset ovat välillä olleet ihan muualla kuin treenissä. Oletan kuitenkin, että jos olen koko ajan syönyt kulutuksen verran / hiukan yli (ainakin tämän vuoden painonkehityksen mukaan, vaikka kalorimäärät ovatkin ihan naurettavia :rolleyes:), ei kropalla ole muuta mahdollisuutta kuin vahvistua - vaikka en sitä itse näkisikään. :)
En nyt halua tarkemmin alkaa yksityiselämääni tässä ruotimaan, ymmärtänette varmaan. Sen takia en tuolla aiemminkaan kovin seikkaperäisesti selittänyt, miksi en koe kehittyneeni niin hyvin kuin olisin voinut kehittyä. Loppupeleissä kehitystä on muutenkin tosi vaikea nähdä kun painoa on enemmän - se todellisuus paljastuu vasta n. 8-10 kilon päästä. :) Tuntuu kuitenkin nyt vasta, että elämäni ja muut asiat ovat sillä tavalla järjestyksessä että ehdin oikeasti miettiä treenaamistakin sen sijaan että vain suorittaisin. Lisäksi kisatavoite tuo aina aivan erilaisen intohimon ja palon treeniin. Tai ehkä se palo olisi nyt lieskoissa vaikka kisat eivät olisikaan tulossa, koska muuten olo on niin paljon tasapainoisempi ja kaikki asiat kohdallaan. :)
Yleistä pohdintaa (ei liity Riikan viestiin):
En tiedä ovatko muut urheilijat koneita, jotka pystyvät tavoite silmissä kiiluen vaan treenaamaan jokaisen vuoden päivän siten kuin pitääkin... mutta itse ainakin olen aivan liian tunteellinen siili tehdäkseni niin. Ja lisäksi olen edelleen sen verran tavis, ettei minulla ehkä ole sellaista sisäsyntyistä urheilijamentaliteettia, joka taas on automaattinen sellaiselle henkilölle joka on harrastanut kilpaurheilua pienestä pitäen. Jotta saan sen kilpaurheilijan piiskattua pinnalle treeneissä jne., se vaatii aina asian tiedostamista.
En ehkä muutenkaan ole niin perinteinen body-tyyppi, että osaisin ottaa tämän harrastuksen siten kuin moni ajattelee, että se pitää ottaa. "Keho on kone" - paskat. Minun kehoni ei ainakaan ole. Ajattelen, että mieli ja keho ovat yhtä, ja jotta molemmat voivat toimia 100%, pitää molempien olla myös kunnossa ja niiden välillä tasapaino. Mielestäni on vaarallista ajatella kehoa pelkkänä koneena, joka suorittaa, suorittaa, suorittaa ihan mitä hyvänsä. Syö samat ruuat koska lapussa sanotaan niin, treenaa mitä paperissa käsketään, ilman että koskaan kyseenalaistaa mitään tai TUNNUSTELEE, miltä tänään tuntuu. Jos se tuntuu hyvältä, niin hyvä! Mutta jos mielessä on epäilyksen siemen, niin entäs sitten?
Ihan kuin tunteella, intuitiolla, mielen tasapainolla ja henkisyydellä ei olisi mitään virkaa näissä touhuissa... Kuitenkin urheilijan tärkein väline on terävästi toimiva pää, joka pystyy keskittymään huippusuoritukseen. Miten sen muutat koneeksi? Mun mielestäni se ei ole mahdollista. Ehkä hetkellisesti se on mahdollista, mutta miten sitten kun olet tehnyt sitä vuosikausia ja tulee esim. loukkaantuminen. Koneesta loppuu virta. Mitä sitten jää?
Faidra, kokeile varsin vaikka pari 6 viikon jaksoa suunnitellulla progressiolla. Mitä voit menettää? On niin älyttömän helppo sokeutua omalle kehitykselle (tai sen puutteelle) kun yrittää vaan joka treenissä enemmän kuin edellisellä kerralla. Se on aika lyhytnäköistä.Mulla on itse asiassa tällä hetkellä kyllä treeniohjelma, jonka olen suunnitellut itse parin tiimiläisen avustuksella. :) Se löytyy täältä (http://www.fast.fi/index.php?mid=502&a=show&id=344). En koe exceliin treenien etukäteen hakkaamista järkeväksi sen vuoksi, että en pysty ajattelemaan kehoa koneena. Jos on huono päivä ja keho on väsynyt, ei voi olettaa ennätysten paukkuvan vaikka excel niin käskisi tekevän. Ja toisaalta taas, jos on loistava päivä, kroppa huipputikissä ja sille päivälle sattuu excelin mukaan joku vetelä treeni niin se ei tee muuta kuin potuttaa. :D Mutta pistän ajatuksen korvan taakse, ja saatanpa koittaa progressiota kuitenkin jossain vaiheessa. Nyt just kuitenkin mennään seuraavat 3kk tällä ohjelmalla. Opettelen tekemään vähemmän toistoja, enemmän sarjoja ja treenit siten että pää on mukana joka kerta. Rentous ja keskittyminen menevät käsi kädessä, joten salitreenien lisäksi mun päiväohjelmaani kuuluvat nykyään rentoutusharjoitukset. Niistä on ollut tänä syksynä aivan huimasti apua! Salille on ehkä vähän turha mennä, jos ajatukset vaeltavat jossain 100km etäisyydellä. Rentoutuksen kautta saa kiinni fokuksesta.
Kumma, ettet tykkää suunnitella laskimen kanssa progressiota etukäteen... Eikös sinussakin pitänyt olla jotain taulukkonörtin vikaa? ;) Joo, on mussa. Saan tehdä niitä töissä tällä hetkellä ihan riittävästi. :lol: Kotona ei usein jaksa edes konetta enää avata!
Hmm. Toivottavasti en kirjoittanut niin kärkevästi ettei kukaan saa sanottua mitään. Musta olis kiva kuulla, mitä mieltä muut on tuosta keho/mieli-asiasta.
Toki on selvää, että jos haluaa menestyä, ei voi aina ajatella että tekee sitä mikä on kivaa tai miltä milloinkin tuntuu. Pitää tehdä ne tärkeät ja välttämättömät asiat, jotka ovat olennaisia menestyksen kannalta. Hyvään lopputulokseen voi kuitenkin olla monta tietä, sen ainakin oon oppinut kun on seuraillut vierestä useampaa loistavaa kilpailijaa. :)
"Voittajat inhoavat samoja asioita kuin häviäjät, mutta tekevät ne siitä huolimatta."
Olen Kaisan kanssa samaa mieltä tuosta 'konekropasta'. Mielestäni ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus eikä kone. Jos pää ei ole mukana siinä mitä kroppa tekee niin jossain mennään pieleen.. Eikä omaa kroppaansa voi kohdella itsestään erillisenä.. Esim. jos on todella stressaantunut niin oireileehan se 'konekin'.
Mua jäi mietityttämään tuo kilpaurheilija mentaliteetti.. Itse kilpaurheilin 13 vuotta, mutta en koskaan miettinyt, että pitäisi olla joku tietty ajatusmalli. Mua ajoi rakkaus lajiini ja valtava halu kehittyä. Eniten kilpailin itseäni vastaan. Halusin rikkoa omia rajojani ja se piiskasi eteenpäin. Oli päiviä, jolloin treenit meni päin p..tä ja kaikki takkusi, kisat meni pieleen jne. mutta sieltä noustiin keskustelulla itseni kanssa. Jokaisella on oma tyylinsä, voidaanko väittää että kaikilla kilpaurheilijoilla on yksi tietty ajatusmalli, mikä heitä piiskaa eteenpäin?
Hmm. Ehkä hain tuolla kilpaurheilijamentaliteetti-ajatuksella sitä, että toisilla se kilpailuvietti ja intensiivinen treenaaminen kilpailua varten on jotenkin enemmän sisäsyntyistä kuin toisilla. Jos on vaikka ala-asteikäisestä asti harrastanut yleisurheilua, pärjännyt siinä hyvin jne. niin varmaan ymmärrys siitä, mitä tuloksellinen harjoittelu tarkoittaa kilpaurheilutasolla, on aivan eri kuin vastaava käsitys sohvanpohjalta nousseella taviksella. Fitnessin pariin ajautuu niitäkin, joilla ei ole mitään kilpaurheilupohjaa. Ollaan vaan käyty aerobiceissa, lenkillä omaksi huviksi ja vähän nosteltu punttia salin poikien opastuksella (kunnes sitten hankitaan se valmentaja jne.). Harva lähtee tähtäämään nollapohjalta esim. 25-vuotiaana pikajuoksun tai joukkuevoimistelun SM-kisoihin. Fitnessissä tuo taas ei ole ollenkaan tavatonta. Pakkohan sen lähtökohdan silloin on olla aivan erilainen? Enkä nyt siis tarkoita sitä, että jokainen kilpaurheilija ajattelisi tai treenaisi lajiaan samoin. Vaan siis yleisesti... lajiin kasvaminen vie vuosia. Ihan kuten se vei aikoinaan aikaa, kun pikkuinen ala-asteikäisenä yleisurheiluun hurahtanut päätti alkaa kilpailemaan. Vai?
Fitness on siitä erikoinen laji, että sen parissa kilpailevilla ei välttämättä ole edes mitään kovin ihmeellisiä kilpailullisia tavoitteita. Ainakin mulle on välittynyt sellainen kuva, että moni kilpailee vain pysyäkseen kunnossa tai pitääkseen yllä treenimotivaatiota.
Kyllä kai suurimmassa osassa urheilulajeja loppupeleissä jokainen kilpailee voittaakseen - miksi muuten edes kilpailla? Mitä mieltä te muut olette, onko fitness tässä kohti jotenkin erilaisessa asemassa? Entä mitä ajattelette tuosta kilpaurheilija vs. tavallinen kuntoilija -vastakkainasettelusta ajatusmaailmojen suhteen?
Mun puolesta täällä saa höpötellä ihan vapaasti, ei kannata miettiä että tietääkö näistä asioista nyt jotain vai ei. Tämähän on vaan tällaista ajatuksenvirtaa. :)
Jonna1983
25.10.2007, 11:40
Mitäs olet Kaisa mieltä palautusmuffinseista? Luin jostain vanhasta Bodystä, et välillä saa ja kannattaa korvata palkkarin hiilarit vähärasvaisillia muffinseilla. Teinkin sit (kun kaupasta ei löytyny :mad:) viikonloppuna rasvattomia ja paljon sokeria sisältäviä muffinseja, joita oon napsinu aina treenin jälkeen :p Kannattaisko hiilarit olla jostain muusta lähteestä kuin sokereista (fariinia ja normisokeri)? Eikös näistä tule nimenomaan niitä treenin jälkeen tarvittavia nopeita hiilareita vai oonko ihan hakoteillä? Valista tietämätöntä... Yhdessä tekemässäni muffinsissa on 1g rasvaa ja noin 25g hiilareita ja 130kcal. Ja kannataako tällaisia yleensäkään napostella treenin jälkeen?
Kyllähän ne malto, dekstroosi ja vitargo ym. ovat sopivimmat hiilarit palautumiseen nopean imeytymisen vuoksi. En halua suoranaisesti suositella mitään, vaan ennemmin kehotan vaan kokeilemaan ja tunnustelemaan miltä tuo tapa tuntuu. Jos kroppasi ei ole hiilareille herkkä, niin todennäköisesti kuitenkin parhaan hyödyn saat tavallisesta palautusjuomasta.
Kirjoitin muuten vastauspalstalleni tuosta palautusjuoma-aiheesta vastauksen. Sen voi lukea täältä (http://www.fast.fi/index.php?mid=502&a=show&id=358).
Olen ehkä vähän erikoislaatuinen tapaus tämän kovia kokeneen (useat ketodieetit) ;) kroppani kanssa. Siitä on nimittäin tullut sen verran herkkä, että yli 20 gramman annokset näitä erittäin nopeasti imeytyviä hiilareita (hitaita voin kyllä syödä isompia annoksia ongelmitta) saavat aikaan todella huonon olon jos en pääse syömään viimeistään puolen tunnin sisällä palkkarin juomisesta. Viime vuonna tuli kokeiltua syksyn kisadieetin alussa palkkaria, jossa oli 30g proteiinia ja 60g hiilaria (maltoa). Tämän jälkeen suunnistin kauppareissulle... Lopputulos: hemmetin huono olo, heikotus ja lopulta oksu. Hyi olkoon. Olisi pitänyt varmaan haukata siellä hyllyjen välissä jotain kanankoipea vessaan rynnimisen sijaan. :lol:
Liekö naisille sitten nuo maltot ja muut tarpeellisia? Mene ja tiedä. Toiset sanoo toista.
Fitness on siitä erikoinen laji, että sen parissa kilpailevilla ei välttämättä ole edes mitään kovin ihmeellisiä kilpailullisia tavoitteita. Ainakin mulle on välittynyt sellainen kuva, että moni kilpailee vain pysyäkseen kunnossa tai pitääkseen yllä treenimotivaatiota.
Fitnessissä kilpaillaan voittaakseen itsensä! :D Esim. Body -verkkolehden haastettaluissa lähes jokainen haastateltu kertoi tavoitteekseen voittaa itsensä, nousta lavalle tjsp. Ehkäpä tämä sitten on lajille ominainen piirre; mitäpä niistä sijoituksista ja pokaaleista kisaamaan :rolleyes:
Pitää vielä jatkaa pohdintaa, en viitti näitä lätinöitä raapustaa blogiin. Pääsin jo tossa palkkariasiassa vähän vauhtiin ja jälleen lempiaiheeseeni niin en kykene pidättelemään! Tulisipa musta joskus joku hiilaritutkija (onkohan semmosia edes) :evil: Mä oon niiiiiiiiin innoissani tällä hetkellä noista mun ravitsemustieteen opinnoista + työstäni, lukisin kaiken maailman opuksia yötä päivää. :lol: Joni-parka...
Mun mielestä olisi tärkeää oppia tunnustelemaan, miten oma insuliinineritys toimii. Tuli tää asia vaan tuosta palkkarikysymyksestä mieleen. Varsinkin jos ruuanvalinta/kunnossa pysyminen tmv. tuottaa vaikeuksia. Tuleeko karkkipussista huono olo? Miltä tuntuu ison pasta-annoksen jälkeen? Jos energiataso nousee duracellin lailla, on todennäköisesti niiden onnekkaiden joukossa, jotka voivat popsia hiilaria mielin määrin (lihomatta) ja joille sopii ns. virallisterveellinen (yli 50 energia% hiilaria) ruokavalio. Jos taas tulee ruuanhimo + väsymys, on aika hyvä todennäköisyys että kroppa on herkkä hiilihydraateille ja niiden saantia kannattaa tarkkailla/rajoittaa (esim. 25-45 energia% tienoille, riippuen herkkyydestä -> tunnustelemalla oppii). Tällasen viisaan synteesin olen kopioinut viime aikoina lukemistani lähteistä. :D
Hassua vaan, että niin harva oikeasti tunnustelee oloaan ja tekee ravitsemuksellisia valintoja niiden viestien perusteella, mitä keho kertoo. Kun esim. veto pois -olo tai iltapäiväväsymys lounaan jälkeen jne. ei ole mikään "kaikistahan siltä tuntuu" -reaktio. Eilen just luennolla sanottiin jotenkin näin: "ravitsemus vaikuttaa suoraan kaikkeen siihen, mitä fyysisesti edustamme". Ei nyt mikään uusi ajatus, mutta hyvin mielestäni kiteyttää sen miten iso merkitys ravitsemuksella on mm. terveyteen ja suorituskykyyn.
Olis kiva kuulla teiltä palstan/tämän mun pikku puuhastelun seurailijoilta - osaatteko määritellä mitä tyyppiä kehonne edustaa ruokavaliolinjausten suhteen ts. millainen malli teille sopii? Hh/p/r-suhteet (kuitenkin moni excel/mikälielaskuri-narkki näitä kyttää :D), joilla olo on hyvä tai pysytte parhaassa kunnossa?
Fitnessissä kilpaillaan voittaakseen itsensä! :D Esim. Body -verkkolehden haastettaluissa lähes jokainen haastateltu kertoi tavoitteekseen voittaa itsensä, nousta lavalle tjsp. Ehkäpä tämä sitten on lajille ominainen piirre; mitäpä niistä sijoituksista ja pokaaleista kisaamaan :rolleyes:
Tästä nyt jäi se Faidran kirjoittama kohta pois, mutta ainakin itse voin sanoa, että kyllä, vaikka itseään mennään voittamaan niin kyllä se voiton tahto on taustalla silti (varmaan jokaisella).
Vähän epäilen, että kenellä riittäisi motivaatio vetää kisadieetti ja koko kilpailurumba läpi ihan vaan oman itsensä voittamiseksi... Sitähän voi tehdä ihan omalla kotisalillaan (ilman bikineissä kekkalointia), eikä ns. tarvitsisi lähteä tuomareiden ja katsojien arvosteltavaksi lavalle. Pakko sitä kilpailuvieettiä kuitenkin jonkin verran löytyä, että mihinkään kilpailulajiin lähtee...(niin joo olihan tossa Hermiksen viestin lopussa toi sarkastinen hymiö)
Olis kiva kuulla teiltä palstan/tämän mun pikku puuhastelun seurailijoilta - osaatteko määritellä mitä tyyppiä kehonne edustaa ruokavaliolinjausten suhteen ts. millainen malli teille sopii? Hh/p/r-suhteet (kuitenkin moni excel/mikälielaskuri-narkki näitä kyttää ), joilla olo on hyvä tai pysytte parhaassa kunnossa?
Omia ajatuksiani hiilareista. Mulle tuli ennen työpaikkalounaan jälkeen em. viestissäsi mainitsemia väsymyskohtauksia ja luulin olleeni herkkä hiilareille, samoin vuosia välttelin palkkarin maltoa juuri edellä mainitsemiesi huonovointisuuskohtausten takia. Valmentajan tekemän ruokavalion myötä (alussa ennen dieettikaloreita normikalorijaksolla), ravintoarvojen suhteet muutettiin todella hiilihydraattivoittoisiksi ja olo oli taas täysin päinvastainen kuin epäilin, eli hyvin energinen ellei välillä jopa hyperenerginen :) Aiempi väsymys kyllä johtui täysin vääristä ruokatottumuksista (eikä ihmekkään). Lounasruoka ei kyllä tuolloinkaan koostunut mistään pizzoista, vaan perus amica/sodexo ruoista, mutta söin harvemmin ja kerralla enemmän, eli kokonaisuus ei ollut kunnossa. Myös palkkarin aiemmin aiheuttamat verensokeripiikistä johtuvat pahanolon tunteet ovat mennyttä elämää. Minun kohdallani kokonaisuuden muokkaaminen on ollut avainsana, eikä niinkään hiilareiden, proteiinien jne. tuomat vaikutukset. Mutta kuten sanoit, kropat ovat hyvin erilaisia ja se mikä sopii toiselle ei sovi toiselle, mutta mitä muut tytöt sanoo?
Lounasruoka ei kyllä tuolloinkaan koostunut mistään pizzoista, vaan perus amica/sodexo ruoista, mutta söin harvemmin ja kerralla enemmän, eli kokonaisuus ei ollut kunnossa.
Täytyy mainita, että myös minulla ruokailuvälit ja annoskoot vaikuttaisivat olevan se merkittävin tekijä hiilarinsietokyvyssä. Jos syön isoja hiilihydraattivoittoisia annoksia, iskee väsymys, viitsimättömyys ja huonohko olo. Sen sijaan saman päivittäisen kokonaishiilarimäärän jakaminen pienemmille aterioille ei aiheuta vastaavaa efektiä. Toisaalta hyvin pienilläkään hh-määrillä en vaikuttaisi kunnolla jaksavan.
Mä en laske kaloreita enkä muitakaan makrosuhteita muuta kuin dietillä. Olen aikojen myötä oppinut syömään tiettyjä ruokia, jotka ovat sekä terveellisiä ja hyviä että ravitsevia. Välillä olen joskus huvikseni laskenut miten paljon tavispäivänä tulee pro/hh/rasvaa, sillä reilu vuosi sitten huomasin, että "offilla" söin aivan liikaa proteiinia. Muutin hiukan aterioiden koostumusta niin, että lisäsin kasviksia ja vähensin lihan määrää. Otin myös mukaan yhden lisäsatsin puuroa, tai oikeastaan muutin prodepainotteisen välipalan puuroksi.
Mä en itse henkilökohtaisesti halua viettää elämääni laskemalla jatkuvasti syömisiäni, eikä se ole edes mahdollista. Jos farkut alkaa kiristää, niin sitten vähän lisätään aerobista ja jätetään ne viikonlopun herkut vähemmälle. Kyllä sen peilistä näkee ja vaatteissa tuntee koska syö "väärin".
Hiilareista ja niiden määristä voin sen verran sanoa, että mä kestän kyllä paljon just hitaampia hiilareita, mutta jos karkkia tms nopeeta vetäsee satsin naamariin, niin väsyhän siitä tulee. Hiilariunethan on ne parhaat unet ;).
Voin syödä esim 100g puuroa maidolla ja mansikoilla tulematta väsyneeksi ja tehottomaksi. Sellasta määräähän en todellakaan tarvitse, mutta kokeiltu on... Liian vähillä hiilareilla en jaksa treenata tehokkaasti ja varsinkin dietillä vedän hyvin latteaksi heti kun hh määriä lasketaan. Mutta niinhän me kaikki.
Läpipasko en todellakaan ole, eli kerään helposti myös rasvaa :mad:. Siksi pidän aerobiset treenit mukana läpi vuoden. En ole uskaltanut edes kokeilla mitä tapahtuisi, jos tekisin vain punttia esim puoli vuotta ja söisin tavan mukaan.
Viime talvena ennen dietille lähtöä tuli kokeiltua kuinka paljon voin syödä ilman että paino lähtee nousemaan. 2600-2800 kcal viikkokeskiarvoon se jäi. Siitä ylöspäin oli jo liikaa.
Tuohon hiilariasiaan. Mulla on kanssa niin (joku muukin tästä mainitsi), että silloin kun söin vain muutaman kerran päivässä ja ruoka oli kouluruokaa, tuli aina se älytön väsymys ruuan jälkeen. Nyt kun syön useammin, niin sitä väsymystä ei tule, vaikkakin hiilareita on ruuassa melko paljon. Olen nuo suhteetkin joskus laskenut, mutta en muista niitä nyt ihan suoralta kädeltä.
Tosin olen huomannut, että suuremmistakaan määristä ei tule pahaa oloa tms. eli tuntuisi ainakin, että melko hyvin tuota hiilaria siedän.
Anna, tuollainen offikalorimäärähän on jo tosi hyvä. Varsinkin jos tekee pääasiassa pelkkää punttia. Ei läheskään kaikki ole yhtä onnekkaassa asemassa. ;)
Mä olen kans huomannut, että hh-laatu ratkaisee eniten. Esim. 45g hiilaria aterialla 2-4 kertaa päivässä hitaista lähteistä (kaurapuuro, kasvikset, marjat) vielä menee. Jos kiskaisen saman määrän esim. proteiinipatukasta, jossa suurin osa hiilarista on vaikkapa glukoosisiirappia, niin tunnin sisällä iskee ihan hirveä ruuanhimo ja alkaa haukotuttaa (vaikka patukka olisikin ollut esim. 400kcal). Mulla ikävin sivuvaikutus isoista hiilarimääristä on selkeästi mieliteot, jotka lähtee helposti hanskasta jos ei ole tiukkana. Sen vuoksi tuntuu luontevammalta syödä sillä tavalla, että on hyvä ja tasapainoinen olo. Eikä munkaan tarvitse joka grammaa laskea, jotta tiedän miten sellainen olo pysyy - tekee vaan niitä järkeviä valintoja läpi päivän. :)
Jonna1983
26.10.2007, 12:16
Mä huomasinn nyt dieeti jälkeen kestäväni hiilareita huomattavasti paremmin kuin esim. viime talvena, jolloin pystyin syömään säälittävät 2200-2300 kcal ja silläkin paisuin aikamoista vauhtia..:hmm:
Tällä hetkelää syön noin 2500 kcal päivässä ja hiilareita aika paljon, mut ne on kaikki nimenomaan hyviä hiilareita: puuroa, pastaa, riisiä, ruis- ja moniviljaleipää.. Nyt herkkujen himo on jääny ainakin vähäks aikaa kokonaan pois ja tästä olen todella onnellinen. Ennen olin semmonen herkkuperse ettei mitään rajaa :lol: Rasvaakin syön nyt paljon enemmän kuin ennen, noin 60g päivässä. Jotenkin tuntuu itestäni, et just toi korkea hyvien rasvojen määrä auttaa pitämään paremmassa kunnossakin. Vielä kun sais nosteltua kaloreita korkeammaksi..
Sitä vaan en ymmärrä, et söin koulussa minkälaisen aterian tahansa, niin aina väsyttää (mulla on omat sapuskat aina mukana). Yleensä mulla on 50-60g pastaa/riisiä, 120-150g kanaa/kalkkunaa/kalaa, leipä ja joku hedelmä+kasviksia. Sama ongelma mulla on ollut koko mun opiskeluiden ajan. Iltapäivällä vaan olis pakko päästä päikkäreille. Pitää varmaan alkaa testailemaan erilaisia ateriakoostumuksia josko löytyis joku vähemmän väsyttävämpi vaihtoehto :rolleyes:
Kaisalle voimia rakkaan kissan poismenosta toipumiseen. Miulla tuli itku silmään tekstiä lukiessa, omat muistot palasi mieleen. Meidän 16½ vuotias kissavanhus kuoli 4 vuotta sitten.
Kaisan blogia käyn tarkastelemassa lähestulkoon päivittäin, ja sitä kautta olen saanut paljon mielenkiintoista tietoa. Sekä kosolti intoa omiin treeneihin :) Nyt treenitauon jälkeen oikein odottaa, että pääsee taas raudan pariin!
Kiitos. Olen suoraan sanottuna aika yllättänyt, miten kovasti luopuminen voikin sattua. Uskomatonta miten suru ensin muuttuu vihaksi ja voimaksi ja sen jälkeen sitä lamaantuu ja tuntuu ettei pysty vaan tekemään yhtään mitään. Viikonloppuna puskin läpi raivoisia treenejä ja sen jälkeen en ole edes kyennyt salille asti. :(
Jonkun mielestä ehkä typerää, mutta tuskin lemmikin menetystä voi ymmärtää kukaan muu kuin toinen lemmikkinsä menettänyt... ironista, mutta en ole koskaan surrut ketään menehtynyttä ihmistä edes samalla tavalla kuin noita rakkaita karvakorvia.
Lämmin ja iso lohtuhali Kaisalle pikkuisen karvaturrin poismenon johdosta. Tekstisi oli koskettava ja ei voi mitään, itkuksihan se meni..
Ihana ystäväsi elää kuitenkin muistoissasi aina :).
Kaisaaaaa!! ISO hali ja virtuaalinen lohdutusrutistus sinulle! On tosi ikävää, kun karvakaveri lähtee taivaaseen. Kaikkihan ne joskus, mutta ei se silti helppoa ole.
Ei varmasti yhtään helpota, mutta kerron silti: mä olen menettänyt yllättäen sekä ikirakkaan ponini, toisen kilpahevoseni sekä kissan ja koiran :'(. Vaikka näistä on jo vuosia kulunut, niin välillä niitä tulee ikävä niin että ihan itkua pukkaa.
Koetahan jaksella!
Meesucky
31.10.2007, 19:29
Osanottoni :(
Tsemppiä Kaisa!
Suru kyllä käydä saa, kunhan ei jää asumaan- vai miten se meni... Joka tapauksessa osanotto Kassun vuoksi, muistele vaan niitä kaikkia hyviä aikoja!
Itse itkeä vollotan vieläkin heikkoina hetkinä 10 vuotta sitten paremmille metsästysmaille siirtyneitä karvakorvia :)
Olit kirjoittanut niin hienosti teidän Kassusta, ja oli niin surullinen loppu että minulla tuli oikein itku silmiin.
Kuin kissan menettää, menettää rakas ja arvokas perheenjäsen. Olen myös menettänyt sekä kissan että koiran, hirveä kokemus mutta muistissa ne ovat joka päivä.
Tsemppiä!
ghostrider2
03.11.2007, 10:35
Lämmin osanotto lemmikin poismenon johdosta. koita jaksella.
Jonna1983
03.11.2007, 21:37
Lohtuhalit myös täältä suunnalta. Tiedän mitä käyt läpi, koska muutama vuosi sitten menetin itsekin rakkaan 14-vuotiaan kissaherrani. Mikään ei ole rankempaa kuin lemmikin menetys, koska niistä tulee jollakin tavalla paljon läheisempiä kuin useimmista ihmisistä koko elämän aikana. Jaksamisia Kaisa :heart:
Täytyy sanoa, että kirjoitit niin koskettavasti kisustasi etten ole vieläkään pystynyt lukemaan juttuas loppuun. Itku tulee joka kerta. Ehkä jonain päivänä pystyn lukemaan sen loppuun asti.
Kaitsu. Halusin tulla vaan tänne ja tarjota sulle hymyn... Tikrulla! Toivottavasti voit jo paremmin ja hiljalleen taas saat otetta treeniin sairastelujen ja surujen jälkeen. Miun on muuten ikävä sitä palanutta paistinpannua :lol: Valvon täällä yksin ja odottelen figure pro tuloksia Sacramentosta.. pitää taas ottaa kisavalvontakekkereitä joku kerta yhdessä. Palataan!
http://www.max.robertkeding.com/blog/wp-content/uploads/2007/04/tigger.jpg
Nyt kyllä osuit Kaisa viimeisimmällä blogipäivityksellä suoraan tämän ruokahullun "heikkoon" kohtaan.
Minua tahtoo välillä suivauttaa :( tuo terveellisten ruokapaikkojen vähyys. Tai tokihan ravintolasta saa kasata oman mielen mukaan vaikka mitä, mutta lähinnä lounasruoan osalta. Tämä aihe onkin sellainen, joka jostain syystä saa välillä savun nousemaan korvista... :rolleyes:
Esim. työpaikkani lähin lounasravintola tarjoaa sellaista mössöä, että en sitä halua enää syödä. Melkein kaikki ruoat ovat hyvin rasvaisia ja hyvin tavallisia ns. epäterveellisiä. Tokihan salaattilounaan saa mutta ilman proteiinilisää. Tai jos ottaisi proteiinilisän lämpimän ruoan puolelta se olisi jotain leivitettyä... varmaankin siis hyvin myyvää mättöä.
Toisaalta, kun en ole kauhean isoruokainen niin tuntuu välillä ikävältä maksaa pelkästä salaatista, lämpimistä kasviksista sekä jostain lämpimästä proteiinilisästä esim. 9e. Yleensä en syö leipää enkä riisiä/pastaa ja jälkiruokaa noissa paikoissa, kun suosin kaikessa täysjyvää. Mutta jos jaksaisi neuvotella ja sopia, niin tuon hinnan kyllä maksaisin jos saisin viedä kahvitauon evääksi lounaalta ruisleivän, tomaatin, reilun pinon leikkelettä ja hedelmän... :) Eihän tuo eroaisi normaali ihmisen lounaasta kuin tuon leikkelekasan takia ja että jälkkäri olisikin hedelmä.
Oulusta löytyy myös tuon wokwokin kaltainen paikka, jossa saa seisovasta pöydästä valita lihan ja kasvislisukkeet wokattavaksi. Huippujuttu. On täällä myös salaattibaarikin, jossa tämmösen vähän kevyemmän tyypin on kiva käydä syömässä mutta sielläkin proteiinilisuke vaihtoehtoja saisi olla enemmän (ja isompia).
Pitäisi vain jaksaa aina antaa palautetta tai edes kysyä, että olisiko teillä vaihtoehtona täysjyväleipää tai pastaa. Ihan niinkuin se olisi aivan normaalia, että täysjyvää olisi aina tarjolla.
...aamulla lenkkeilin töihin ja illalla kävin 30min crossing-tunnilla ja sen jälkeen innostuin vielä menemään energy-tunnille eli ihan perusaerobicciin. Mun on saatava peruskestävyyskuntoa ja ketteryyttä kehitettyä, jotta jaksan vetää noita vaparitreenejä enkä väsähdä.
Pysytkö noilla mainitsemillasi tunneilla PK-alueella? En tiedä ko. tunneista mitään, mutta valitettavan usein ohjatut aerotunnit menevät VK:n puolelle, joka ei luonnollisestikaan kehitä PK:ta.
Pysytkö noilla mainitsemillasi tunneilla PK-alueella? En tiedä ko. tunneista mitään, mutta valitettavan usein ohjatut aerotunnit menevät VK:n puolelle, joka ei luonnollisestikaan kehitä PK:ta.
Kirjoitin väärillä termeillä: haluan siis kehittää ihan yleisesti vaan aerobista kuntoa, koska se on viime syksyn kisadieetin jälkeen päässyt laskemaan ihan hävettävän huonoksi.
Peruskestävyysalue (eikös se ollut 60-70% maksimista?) mulla liikkuu jossain 115-137 välimaastossa ja täytyy kyllä myöntää, että harvemmin jumpissa syke noin alas jää. Ennemmin se syke on oikeastaan aina yli 135 kun teen aerobista tai intervalleja. Jos PK-harjoittelusta puhutaan, niin se mielestäni niin tylsää, etten sitä kai käytännössä tee koskaan ainakaan tarkoituksella.
Tähän tulee tietysti taas joku minua viisaampi narisemaan, että ei voi kaikkia ominaisuuksia kehittää yhtä aikaa. No ei varmaan voikaan, mutta mä teen nyt näin. En jätä tuota aerobista liikuntaa vain sen takia pois, että jonkun Kovin Älykkään Urheilutietäjän mukaan yhtä aikaa ei voi tehdä loikkaharjoituksia, aerobisia harjoituksia ja punttitreeniä.
tarkoituksella.
Tähän tulee tietysti taas joku minua viisaampi narisemaan, että ei voi kaikkia ominaisuuksia kehittää yhtä aikaa. No ei varmaan voikaan, mutta mä teen nyt näin. En jätä tuota aerobista liikuntaa vain sen takia pois, että jonkun Kovin Älykkään Urheilutietäjän mukaan yhtä aikaa ei voi tehdä loikkaharjoituksia, aerobisia harjoituksia ja punttitreeniä.
Just näin! Sanoi muut mitä sanoi, niin mä ainakin teen silti aerobista kohtuulliset määrät ympäri vuoden. Ehkä siksi en saavutakaan sitä lihasmassaa haluttuihin paikkoihin, mitä olen tavoitellut, mutta entä sitten?
Eiköhän me kaikki haluta olla urheilullisen ja timmin näköisiä + oloisia läpi vuoden? Sellaisen kunnon ylläpitäminen vaati monelta juurikin sitä aerobisen tahkoamista. Toisille sopii liikunta PK-alueella lönköttelemiseen, toiset haluaa menoa ja meininkiä. Minä kuulun tuohon viimeksi mainittuun, ihan niinkuin sinäkin Kaisa :) .
Sitäpaitsi, kyllähän kaikki ne ominaisuudet kehittyy, joita harjoittaa. Se on sitten eri asia, miten optimaalista se kehitys on.. Tässä tuleekin vastaan kysymykset: mitä minä tavoittelen, miltä minä haluan näyttää tai millaisen olon minä haluan ylläpitää?
Tsemppiä treeneihin, pian nähdään :rock:
Jee jee, kiva kun poikkesit, Anna! Huippua kun tuut kyläilemään, odotan jo innolla. :)
Just aamulla juttelin tuosta em. asiasta Minnan kanssa vaparitreeneissä... hän sanoi, että vuosikausia heidän voikkatreeninsä olivat sellaisia, että aina treenattiin kaikkea eikä sen kummemmin jaettu mihinkään kausiin. Kuulemma vasta viime vuosina tuo kausiajattelu on levinnyt laajemmalti (useampien) lajien pariin? Minna kehotti mua treenaamaan nyt vaan kaikkea mitä vaparia varten tarvitsen, ilman että pohdin liikaa jatkuvasti mikä on järkevää ja mikä ei. Eli hyppyjä, loikkia, temppuharjoituksia ja niiden oheistreenejä (ponnistuksia, jalanheittoja, pitoja yms), porrasjuoksua, aerobiccia, lenkkeilyä... kaikkea mitä tein ja oletin, että pitää tehdä, kunnes jossain kohti sekosin siitä kun joka suunnasta alkoi tulla ohjeita miten pitäisi tehdä ennemmin. Vaikka olen toki kiitollinen neuvoista, voi varsinkin alkuvaiheessa olevaa treenaajaa monesta suunnasta tuleva erilainen informaatio lähinnä ahdistaa ja sekoittaa. Nyt luotan vaan siihen omaan päähän, siihen mitä kroppa sanoo ja jätän sen pohtimisen vähemmälle. Katsotaan sitten vuoden päästä, mihin sillä on päästy.
Ohjelmaa on kasassa 36 sekuntia, musiikin teko loppusuoralla ja vähitellen mun kintut alkaa taipua kuvioihin (kankeasti) ja kroppa venyä temppuihin (notkeasti kuin norsu)! :rock: 10s saadaan aina eteenpäin treenikerralla, hehe. Sitten kun vielä oppisin... ja näyttäisin ketterältä, saisin hypyt lentämään, osaisin käyttää käsiä ja jalkoja yhtä aikaa...
Olen kyllä superkiitollinen Minnalle, että jaksaa niin kärsivällisesti ohjata minua. Olen aivan uskomattoman hyvä selittämään aina miksi joku asia ei suju. :D Pitää tehdä varmaan uuden vuoden lupaus: vähemmän selitystä, enemmän tekemistä!
Jonna1983
09.11.2007, 21:45
Mulla on kans noiden aerobisten tekemisen kanssa ongelmia. Tekis mieli tehdä välillä enemmän, mut mulle on jotenkin iskostunut tuonne takaraivoon se, et jos tekee paljon aerobista niin lihasmassan hankinta kärsii... Ärsyttää suunnattomasti. Mikähän olis semmonen optimaalinen määrä tehdä aerobista offilla? Mä oon nyt tehny ihan fiiliksen mukaan lähinnä intervalleja ja pidempiä 35-50 minsan rivakoita kävelylenkkejä koiran kanssa. Ei toi paino pysy kurissa ilman aerobisia, sen oon huomannu..:hmm:
Tuli mieleen tuosta WokWokista, että huomasitko oliko siellä vielä tarjolla Body-ateria ja olikohan se joku fitness-ateria tai joku vastaava? Noin puol vuotta sitten nuo BG-teamin poijjaat kehitteli tuollaset setit (UFS:än naapurissa kun kerta on tuo WokWok). Niissä oli nuo ravintoarvot laskettu kohilleen...
Jonna, liiku sillä tavalla että sun on hyvä olla. Jos kulutat aerobisen kautta enemmän, niin saat myös syödä enemmän. Mulle ainakin nykyään on niin tärkeää se, että itse voin hyvin, etten oikein jaksa enää stressata jostain sellaisesta, kasvaako mun lihasmassa nyt X grammaa vähemmän jos teen sen verran aerobista että olo on muuten tasapainoinen. Ei varmaan kukaan voi mitään absoluuttisia minuuttimääriä kertoa, se pitää vaan kokeilla. Joku 2-4h aerobista viikossa ei varmaan kuitenkaan ole liikaa, kunhan tekee monipuolisesti. Juttelin mm. yhden MM-tasollakin kilpailleen fitness-kisaajan kanssa tuossa pari viikkoa takaperin: hän kertoi, että aerobisia ja lihaskuntotunteja tuli ammatin puolesta kisa-aikoina n. 15h/vk ja päälle sitten omat punttitreenit. Hän vaan söi enemmän, ja kehittyi silti. Ehkä tuollaisia määriä nyt ei kellekään voisi silti suositella. ;)
M.I.N.I: WokWokin konsepti on kuulemma muuttunut, eli nykyään ruuat wokataan eikä mikroteta. Ja noita aterioita ei enää ole, vaan sen aterian voi itse kasata haluamistaan aineksista. WokWokin nettisivuille on kuulemma pian tulossa myös laskuri, jonka avulla voi laskea ateriansa ravintoarvot. Eli sieltä valitaan vaan ainekset annokseen ja laskuri laskee arvot. Ruoka on kyllä ihan tajuttoman hyvää... on tullut käytyä syömässä kasvis-katkarapu-tofuwokkia ja kasvis-kana-cashew-wokkia useamman kerran viikossa. :)
Ohjelmaa on kasassa 36 sekuntia, musiikin teko loppusuoralla ja vähitellen mun kintut alkaa taipua kuvioihin (kankeasti) ja kroppa venyä temppuihin (notkeasti kuin norsu)! :rock:
Tää kuulostaa niin hienolta!
Go Kaisa GO:thumbs:
Rautateemu
22.11.2007, 14:11
Mulla on kans noiden aerobisten tekemisen kanssa ongelmia. Tekis mieli tehdä välillä enemmän, mut mulle on jotenkin iskostunut tuonne takaraivoon se, et jos tekee paljon aerobista niin lihasmassan hankinta kärsii... Ärsyttää suunnattomasti. Mikähän olis semmonen optimaalinen määrä tehdä aerobista offilla? Mä oon nyt tehny ihan fiiliksen mukaan lähinnä intervalleja ja pidempiä 35-50 minsan rivakoita kävelylenkkejä koiran kanssa. Ei toi paino pysy kurissa ilman aerobisia, sen oon huomannu..:hmm:
Tuskin sitä optimaalista määrää tarkalleen onkaan. Kunhan ne jaksottaa, ja punttitreenit sitten keskittää perusliikkeisiin, ja huolehtii että syö tarpeeksi (myös roheiinia). Sain aikanaan kasvatettua pattia takas tekemällä 5-8 tuntia/viikko korkeasykkeistä aerobista, mutta tuskin tällaista Syksyn SM-voittoon tarvittavaa lihasmassaa olisin kerännyt jatkamalla noinkin suurta aerobista treenimäärää. Mä en tee aerobista nyt juuri lainkaan, koska kantapää on kipeä, eikä uiminen tai kuntopyöräily yksinkertaisesti vaan kiinnosta. Mutta aerobista tai "aerobista" voi myös tehdä lajityypillisemmin, eli sprinttejä, loikkia ja lihaskuntoa. Toki kauemmin kestävä "normaalimpi" aerobinenkin voi olla kuvioissa suht suurella määrällä, mutta silloin pitäisi punttitreenit keskittää lähes pelkästään perusliikkeiden varaan, ja treenata vähintään 1/3 - 1/2 kropasta kerralla. Muuten tuskin pystyy saamaan kropan lihasmassaa kehitettyä. Kaikille lähes joka päivä tehtävä rankempi aerobinen + puntti ei lihasmassan kasvatukseen yksinkertaisesti sovi (vie tietty jo aikaakin), ja silloin pitää miettiä että treenaako ja kisaako vain huvikseen, vai hakeeko parempaa lavafysiikkaa joka kerta (ja tekee ainakin osan vuotta vähempi aerobista treeniä).
Kagelberg84
02.12.2007, 15:17
Annan kritiikkiä en pelkästään Kaisalle, vaan koko naisporukalle tekstienne kieliasusta (Erityisesti Kirsi Ahoselle)
Eli minua haittaa "suuresti" kun kirjootellaan tämmöttiin, vaik mul ei ol mittää murteit vastaa. Minusta blogeissa tulisi pyrkiä selkeään kirjoitukseen, jota on kiva ja helppo lukea. En anna Kaisalle "pahaa" silmää paljoakaan, koska en erityisemmin edes muista, koska viimeksi olet kirjoittanut vastaavia.
(Ehkä mulla on vaan miesten kuukautiset, kun mua ärsyttää mutta älkää enää käyttäkö murteita nii kauhia pal tai lainkaan =)
Annan kritiikkiä en pelkästään Kaisalle, vaan koko naisporukalle tekstienne kieliasusta (Erityisesti Kirsi Ahoselle)
Mä e anna kritiikkiä Kaisalle tai kellekkää naisporukasta. En ees Kirsi Ahoselle.
Mua haittaa turhanpäiväset nillittäjät, jokka valittaa ihimisten henkilökohtasista blogeista, joide sisältö perustuu täysi persoonallisee tuotoksee. Ton tuotokse rikas osa o mu mielestä nää meiä murteet.
Sen sijjaa et valittaa turhanpäiväsyyksistä, jokka on vielä huonoja ideoita, nii olis parempi tulla meille kyllää ni pistetää kaffe tulelle ja paistetaa vähä kannaa ja kallaa! Saa kuitenni olla jo meleko kirreellä vanne ku jaksaa tämmösist pikkujutuist hermostua.
Jote älähä hättäile, istuha mättäälle, kyllä se pipo päähä löytyy!
Hehe, aika pitkälti Jonin linjoilla. Blogi kun on määritelmänsäkin mukaan henkilön itsensä tyylinen ja kirjoittama (ja teoriassa sensuroimaton) julkinen tuotos, on mielestäni aika kummallista ruveta nillittämään kun joku kirjoittaa vähän muutakin kuin kirjakieltä tai esimerkiksi viljelee jotain asuinpaikkansa murretta, tms. Niiden blogien EI ole käsittääkseni tarkoitus olla kliinisen kylmiä ja virallisia treenipäiväkirjoja (siihen tarkoitukseen toimisi joku Excel-sheetti paljon paremmin), vaan yksilöllisiä treeniaiheisia päiväkirjoja.
Kagelberg84
02.12.2007, 22:42
:lol: Tuo Jonin vastaus!
Kuitenkin saa, voi ja ehkä täytyykin olla hauska, mutta sen voipi mielestäni tehdä jotenkin muuten kuin joka kerta kirjoottamalla nii mahottoma pal murteel. Nimittäin se on nähty jo monessa päivyrissä useamman kertaa.
Katsoin esim. Kirsin treenipläjäyksen Fast channelilta eikä Kirsi (tai muut Fast Teamin naiset) puhunutkaan murteella, miksi sitten kirjottaa murteella?
Eli minua haittaa "suuresti" kun kirjootellaan tämmöttiin,
(Ehkä mulla on vaan miesten kuukautiset, kun mua ärsyttää mutta älkää enää käyttäkö murteita nii kauhia pal tai lainkaan =)
Heiiii, on paljon isompiakin asioita joista voi ottaa harmitusta ja ärsytystä, jos tahtoo pilata omaa päiväänsä :).
Syö sukulaatia, se auttaa aina kuukautisvaivoihin ja moneen ärsytykseen :p.
Murteet ovat aivan ihania ja ne luo myös sellaista persoonallisuutta teksteihin ja se on ihana asia.
On kyllä kovin käsittämätöntä tuo Kagelbergin kitinä murteen käytöstä. Täytyy elon olla kovin tylsää, kun on aikaa ja kiinnostusta lähteä puuttumaan toisten kirjoitustyyyliin.
Jos Kagelberg kitisee murteen käytöstä, minä saanen huomauttaa Kagelbergin liiallisesta lainausmerkkien käytöstä.
Over and out.
Kagelberg84
03.12.2007, 18:47
Miten sen nyt sanoisi nätisti?
Tässä tulee ikäänkuin kanalauma efekti eli, kun yksi Fastin naisista käyttää murteita, niin muut seuraavat perässä. Korjaa Anna tai korjatkaa muut, jos olen väärässä mutta kaikki teistä eivät ole pohjolasta/Karjaalta tai jostain muualta kotoisin, jossa puhutaan murteita. Miksi siis käyttää sitä teksteissään niin paljon?
Pointtini on se, että murteet kuulostavat kivalta, suorastaan ihastuttavilta puhuttaessa, mutta kirjoittaessa heikentää tekstin luettavuutta.(IMO)
Onkohan tässä nyt tehty pikkuisen liian iso asia näin pienestä jutusta? Meitä on nimenomaan kannustettu kirjoittamaan omalla tyylillämme. Toki rakentava kritiikki on aina hyvä juttu, tulee katsottua peiliin ja luettua myös omia tekstejä vähän eri näkökulmasta. Mielenkiintoista sinänsä, että tästä jauhetaan nyt täällä mun päivistä koskevassa threadissani, kun en mielestäni kovin usein millään murteilla kirjoittele. Selasin tuossa taaksepäin omaa blogiani, eikä ainakaan mun silmään sieltä murresanoja paista kuin muutamassa postissa. Vai kirjoitankohan niitä enkä edes itse tajua. :eek: Annakin kirjoittaa yleiskieltä, Mari taas ihan samaan tyyliin miten hän puhuukin normaalisti (eli murre kyllä kuuluu, tosin niin se kuuluu munkin puheesta :D). Kirsistä en tiedä mitään, joten vaikea sanoa...
edit: Anna taas puhuu sekä svenskaa että ties mitä slangisanoja niin että mä joudun pyytämään aina välillä suomennosta kun höpötellään. :D Hehe, jos hän kirjoittais miten puhuu...
edit: Anna taas puhuu sekä svenskaa että ties mitä slangisanoja niin että mä joudun pyytämään aina välillä suomennosta kun höpötellään. :D Hehe, jos hän kirjoittais miten puhuu...
Älä ny :lol: ! En kai mä nyt niin Vaasan suomi-ruotsi sekakieltä puhu... Hyvinhän meillä on kommunikointi sujunut!
Miten sen nyt sanoisi nätisti?
Tässä tulee ikäänkuin kanalauma efekti eli, kun yksi Fastin naisista käyttää murteita, niin muut seuraavat perässä. Korjaa Anna tai korjatkaa muut, jos olen väärässä mutta kaikki teistä eivät ole pohjolasta/Karjaalta tai jostain muualta kotoisin, jossa puhutaan murteita. Miksi siis käyttää sitä teksteissään niin paljon?
Pointtini on se, että murteet kuulostavat kivalta, suorastaan ihastuttavilta puhuttaessa, mutta kirjoittaessa heikentää tekstin luettavuutta.(IMO)
En tiedä mitä blogeja Kagelberg on lukenut, koska en itse ole mtn sen suurempia murteellisuuksia huomannut kuin Marin blogissa, joten olisit kirjoitellut Marille jos häiritsee se, että ihminen ilmaisee itseään omalla luontevalla (ja mun mielestä pelkästään piristävällä) tavallaan. Ja ihan samalla tavalla voidaan alkaa ruotia vaikka omaa suomen kielen käyttöäsi: kanalaumaefekti on esimerkiksi yhdyssana, tosin efekti-sanankin voisi vaihtaa sitten suomenkieliseen eli kanalaumavaikutus olisi varmaan se yleiskielisin vaihtoehto.
Ihan mielenkiinnosta, minkälaista murretta Karjaalla puhutaan?
Marille voi kyllä murteesta mainita, mutta ei sillä ole siltikään mitään vaikutusta siihen miten minä kirjotan.
Kemistä oon ja kehtaan sanoa. Meän kieli on mulla selekärangasa ja sielä pyssyy, joten eiköhän anneta asian olla ja jatketaan harjotuksia.
Kagelberg on nyt nuijittu hiljaiseksi, hyvä tytöt. UGH! :rock: Oppiipahan olemaan.
Turhaa silti hyökätä Kagelbergiä vastaan. On nimittäin hieman eri asia kirjoittaa blogia kuin anonyyminä keskustelufoorumille. Sikäli mulle on ihan sama, miten kukin kirjoittaa. Kunhan tulee ymmärretyksi! Välillä on päiviä, että murteet ärsyttää ja silloin mä jätän ne kyseiset blogit lukematta. Sama juttu näitten keskustelupalstojenkin kanssa: jos joku ärsyttää, skippaan sen. Murretta on kuitenkin vaikeampi lukea kuin hyvällä yleiskielellä kirjoitettua tekstiä. Pari murrelausetta siellä täällä toimii ja piristää blogia kummasti. Toivoisin silti, että pidemmät pätkät olisi kirjoitettu ihan suomeksi ;)
Ps. ihan pikkaisen välillä ihmetyttää nää "täytyy elon olla tylsää jne" -kommentit :D Pitääkin itse koittaa vastata tyytymättömille asiakkaille duunissa tuolla tavalla, hehee.. :piis:
Kagelberg84
05.12.2007, 01:29
Vai nuijittu hiljaiseksi:evil:
Ihanaa Fiona, että tulit puolustamaan mua:D
Huomiokaa tytöt, että mä oon Fastin palveluita hyödyntävä kuluttaja ja mulla on oikeus tulla kertomaan mielipiteeni, jos palautetta vielä erikseen pyydetään.
Faidra: Tarkoitus siis ei ollut hyökätä henkilökohtaisesti sinun kimppuusi, vaan blogiasi tuttuun tapaan lukiessasi päätin linkin kautta tulla tänne "mekastamaan";).
BTW. Dahlia, jos olet lukenut blogeja enemmän kuin kaksi päivää luulisi sinun kieliopillasi löytävän enemmän kuin yhden ns. murre-blogin...
Ps. ihan pikkaisen välillä ihmetyttää nää "täytyy elon olla tylsää jne" -kommentit :D Pitääkin itse koittaa vastata tyytymättömille asiakkaille duunissa tuolla tavalla, hehee.. :piis:
Asiakaspalvelu on eri asia, kun oman mielipiteen sanominen ja sen takana seisominen näin "siviilissä" . :thumbs:
Hellurei Kaisa,
Illalla jalkatreeni ja spinning, tulipahan tehtyä! Kyykkyä tein parit sarjat 45 kilolla, mutta kyllä se vaan edelleen jumahtaa yhdessä kohti sen verran että sieltä tullaan sitten pyrstö pystyssä ylös loppumatka. Ei kauhean kaunista. Tein sitten 40 kilolla kolme sarjaa extraa kun ketutti. ;)
Tuli tuosta jumahtamisesta kyykyssä mieleen, että mun mielestä vaikuttaisi siltä, ettei keskikropasta löydy voimaa/pitoa... Vai osasiko se pikajuoksuvalmentaja sulle silloin kertoa jotain tosta kyykystä/syitä miksi se hyytyy? Uskon, että kintuissa sulla voimaa kuitenkin riittää...
Carina, tuokin voi kyllä ihan hyvin olla syynä. En osaa sanoa varmaksi... tähän asti olen ajatellut, että vika on etureisien heikossa voimantuotossa. Reiden sivuosasta ei tunnu löytyvän voimaa, vaan jos mahdollista, kintut siirtää työn todella helposti pakaralle. Tuon tuntee selvästi, jos liikkeen tekee ylikorostetun hitaasti. Jossain kohti etureidestä vaan katoaa jännitys. Se juuttumisvaihe on ihan lähellä pohjaa: aivan liian isolla painolla tipun vaan alas (50kg pari viikkoa sitten... ei ihan vielä käy sarjapainoksi, kun tuli vaan nelonen kauhealla psyykkauksella :D mutta pari viikkoa tuota ennen tipuin sen kanssa vaan pohjaan ilman että oisin saanut edes ykköstä! edistystä siis :rock:), hitusen liian isolla sarjapainolla liike kippaa samassa kohdassa eteen ja sieltä tullaan sitten siksakilla ylös ja polvet menee sisään (45kg sarjojen viimeisissä toistoissa eilen). Teemun linkittämän videon (http://uk.youtube.com/watch?v=RJ2AB8mDsD4) perusteella myös olettaisin, että tuo reiden sivuosa on se ongelmakohta. Ehkä myös reiden loitontajat?
Jatkan sitkeästi harjoituksia, vaikka ei se kyllä aina järin hauskaa ole. Turhauttaa ja nolottaa säälittävän pienet painot, mutta en kyllä anna periksi. :mad: Se onneksi vähän auttaa, kun tietää että nuo jalkatreenit on tosi nopeita tehdä.
Oli ihan hyvä video, vaikkakin todella ärsyttävä toi alun I like to squat it -biisi :)
Mulla on ollut välillä myös tota 'tippumista' ongelmana, mutta ainakin omalta kohdaltani syynä/yksi aiheuttaja oli huono ilman pito (hapet rintaan ja katse ylös), jolloin myös etuvartalo nokki yhdessä 'tippumisen' kanssa. Lisäksi huono keskivartalon hallinta aiheutti näitä samoja ongelmia, ja vaatii extrahuomiota --> korsetti tiukaksi. Mullahan on etureidet taas takasia vahvemmat ja siksi mietitytti nää sunkin ongelmat, sillä muistin oikein, että meidän kinttujen vahvuudet on eripäin.
Mulla myös polvet kiertää sisään (ja lantio) jos en kiinnitä siihen extratarkasti huomiota ja tee toistoja tosi huolitellun tarkasti. Nämä kierrot johtuvat taas nivelten yliliikkumisesta. Polvien kierto-ongelmat ja "nokkiminen" loppui/väheni myös kun otin kantapäiden alta korokkeen pois. Koroketta pidin, koska luulin, ettei akillesjänteet muka taivu, mutta kyse oli lähinnä harjoituksen puutteesta :o
Tässä nyt taas jorisen omiani, mutta uskoisin kanssa, että kyse on varmaan useasta asiasta, eli harjoitukset jatkuu myös allekirjoittaneella. :D
Tuo eteenpäin "kaatuminen" on myös mulle tuttua. Ikinä en ole pitänyt mitään lankkuja tai muita kantapäiden alla, vaan olen ajatellut että pitää opetella liike sellaisena kuin se oikeasti pitäisi tehdä.
Onneksi en ole voimailua ajatellutkaan kisata, joten raudan määrä kyykyssä ei ole mitenkään ratkaiseva tekijä. Kunhan menee turvallisesti ja oikeisiin paikkoihin ;)
Jatketaan siis harjoittelua!
Ex-Tavis
06.12.2007, 09:38
Todella hienoa, että uskallat tunnustaa pettymyksesi dieetin epäonnistumisesta ihan julkisesti. Eikös kuitenkin ollut niin, että edellinen dieettisi epäonnistui lähinnä sairastumisen vuoksi ja sitä taas ei voi pistää sinun piikkiisi. Ei sairastumisilleen mitään voi.
"Voisin olla kirjoittamatta näistä fiiliksistä, koska tiedän että ruutujen takana on aina niitä jotka tietyllä tavalla iloitsevat toisen ns. epäonnistumisesta. Haluan kuitenkin tämän blogin kautta välittää teille, että fitness ei todellakaan ole mikään yli-ihmisten laji."
En voi hyvällä tahdollakaan uskoa, että sellaisia ihmisiä on monia. Juuri tuota sanomaa on todella hyvä tuoda ihmisten tietoon. Monella voisi muuten olla edelleenkin sellainen ruusunpunainen kuva "fitnesselämästä", jonka saa vaikkapa kuuntelemalla kisaajien haastatteluja kisojen jälkeen.
Haastattelija X: Millainen dieettisi oli tällä kertaa?
Kisaaja Y: Tänä vuonna dieettini oli hieman erilainen kuin viime vuonna. Söin vähemmän hiilihydraatteja ja tein enemmän aerobista kuin aiemmin. Aloitin myös dieettini aiemmin.
Juurikin näin. :rolleyes: Tällainen vastaus on niin kliininen ja siitä huokuu "Jee, jee, dieetillä on aina vain kivaa ja helppoa" -sanoma. On toki ymmärrettävää, että kisaajien haastatteluissa ei tuoda esille kaikkia niitä vastoinkäymisiä joita matkan varrella on ollut. Hyvä niin, sillä ehkä jos tavikset ja tulevat kisaajat kuulisivat totuuden dieettien vaikeudesta, koko laji kuihtuisi kasaan kun kukaan ei uskaltaisi lähteä samaan rääkkiin. :lol: (No ehkä ei kuitenkaan. )
Summa summarum: Nostan hattua sille, että sinun kautta suuri yleisö saa kuulla myös tämän puolen koko kisaamisrumbasta ja myös fitnesskisaajien elämään kuuluvista pettymyksistä!
Selailin marraskuun päivityksiäsi, ja kun ilmeisesti kukaan ei ole tätä sinulle korjannut, niin tässä. Kirjoitit ma 3.12:
"Levytankosoutu (tanko nurkkaan, kiekot toiseen päähän, soudetaan V-kahvan kanssa - mikä tän oikea nimi on?)"
T-kulmasoutuhan se. :)
Nyt ei kun kovasti tsemppiä välidieetille!!! Olen varma siitä, että onnistumisesi riippuu tällä kertaa vain siitä, pysytkö terveenä vai et. Tahdonvoimastasi se ei ainakaan voi jäädä kiinni! :thumbs:
Todella hienoa...
Kiitos Ex-tavis, vitsi että tuli hyvä mieli. Olen välillä itselleni ihan hirveän armoton ja soimaan herkästi jos joku homma menee pieleen. Edelleen ajattelen mm. että vaikka tulin kipeäksi, olisi pitänyt vaan jatkaa eikä jättää kesken. :rolleyes: Tyhmä pää. Nyt hommaa on edessä taas saman verran kuin silloin elokuun puolivälissä. Paino kun nousee herkästi, niin varmaan ehti tulla kaikki takaisin siitä mitä jo ehdin pudottaa. Pahimmat alun nestepöhöt taisi tosin karista jo, kurkkasin aamulla vaakaa ja viime lauantaista on -2kg. Mähän voin tällä menolla kohta osallistua johonkin Suurin Pudottaja -kilpailuun. :lol:
"Levytankosoutu (tanko nurkkaan, kiekot toiseen päähän, soudetaan V-kahvan kanssa - mikä tän oikea nimi on?)"
T-kulmasoutuhan se. :)
Hmh, mä jotenkin ajattelin että T-kulmasoutu on se joka tehdään ihan sitä varten tehdyssä telineessä (kun sehän on T:n muotoinen ja ote on hiukan erilainen, eli kädet leveämmällä ja kämmenet varpaisiin päin). Oon tehnyt sitä siis aiemminkin, mutten koskaan tällä originaalityylillä, vaan T-kulmasoutulaitteessa. Mutta kiitos selvennyksestä ;)
Nyt ei kun kovasti tsemppiä välidieetille!!! Olen varma siitä, että onnistumisesi riippuu tällä kertaa vain siitä, pysytkö terveenä vai et. Tahdonvoimastasi se ei ainakaan voi jäädä kiinni! :thumbs:
Ei se mun tahdonvoimakaan aina ihan niin rautainen ole... huomaan, että sellaisella "X.X.XXXX on pakko olla kunnossa" -dieetillä ei löydy mitään muttia. Ja sitten taas tällaisella "vähän tässä dieettailen" -dieetillä niitä muttia löytyy enemmän kuin laki sallii. Mä olen ihan älyttömän hyvä keksimään kaikkia selityksiä. Ihan niinkuin tavalliset ikilaihduttajatkin. :D Heikkoutta on aivan tajuttoman vaikea vaan myöntää itselleen, saati sitten kenellekään muulle. Mutta ehkä toisaalta se on vahvuutta, että jossain kohti rohkenee myöntää olevansa heikko. Ja samalla pyrkii kuitenkin tekemään asialle jotain jotain, löytämään uusia keinoja, oppimaan ja kehittymään.
Rautateemu
06.12.2007, 11:08
Hmh, mä jotenkin ajattelin että T-kulmasoutu on se joka tehdään ihan sitä varten tehdyssä telineessä (kun sehän on T:n muotoinen ja ote on hiukan erilainen, eli kädet leveämmällä ja kämmenet varpaisiin päin). Oon tehnyt sitä siis aiemminkin, mutten koskaan tällä originaalityylillä, vaan T-kulmasoutulaitteessa. Mutta kiitos selvennyksestä ;)
Sitä voi kutsua "corner-row:ksi", kun laitetaan tanko kulmaan, ja siihen kapea kahva kiinni. Varsin hyvä liike.
Hmh, mä jotenkin ajattelin että T-kulmasoutu on se joka tehdään ihan sitä varten tehdyssä telineessä (kun sehän on T:n muotoinen ja ote on hiukan erilainen, eli kädet leveämmällä ja kämmenet varpaisiin päin).
Juu, eli T-kulmasoutu on se laite ja vapaalla tangolla tehty soutu on IMO T-tankosoutu tai pelkkä tankosoutu.:)
Ex-Tavis
06.12.2007, 21:42
Tässä näköjään on eroa nimityksillä. Mä itse taas olen nimittänyt laitetta "T-kulmasouduksi laitteessa". No, oli miten oli. Itseasiassa eihän näissä asioista oikeastaan voi kiistellä. Joku nimittää ojentajapunnerrusta taljassa pushdowniksi jne. :)
Marraskuun blogin lopussa oli kuvia tuttavastasi johon olit testannut treeni ja ravintotietouttasi, erittäin hyvältä näytti.
Voisitko valottaa tarkemmin mitä 3kk aikana tapahtui, eli millaiset oli treenit, mikä systeemi ruokavalion suhteen ja kuinka paljon aerobista puntin päälle.
Kuulin juuri viikonloppuna että tämän tuttavani veli on myös noudattanut samaa ruokavaliota sitä hiukan mukaillen (ei pysty treenaamaan puntilla, joten esim. palkkarit jääneet pois jne.) ja on pudottanut 10 KILOA tuona aikana!! Wow! Hän ei ole ollut mikään erityisen ylipainoinen, hiukan tyytymätön vaan perhe-elämän ohessa kertyneisiin kiloihin. On kyllä ihan mielettömän hienoa kuulla miten voi positiivisesti vaikuttaa jonkun terveyteen jakamalla tietoa. :) Puhtaasti syöminen todellakin toimii!
Tuttavani muutoksen avaimet:
-säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio: 5 ateriaa + palautusjuoma => suunnittelin yksilöllisen ruokavalion hänen omien ruoka-ainemieltymystensä ja päivärytmiensä mukaan, joka sisältää 3-6 vaihtoehtoa per ateria
-ruokavalio sisältää puhtaita ruoka-aineita, PALJON kasviksia, hyviä rasvoja, proteiinia joka aterialla, hitaita hiilihydraatteja joiden painotus on aamupalalla, treeniä edeltävällä välipalalla sekä treenin jälkeisellä aterialla
-aiemmin vaivannut makeanhimo häipyi säännöllisellä syömisellä ja ruokavalioon sisällytettiin ns. sallittuja herkkuja, kuten välipalaksi proteiinipatukka tai "palautusherkuksi" jäätelöä/irtokarkkeja silloin kun tekee jotain hyvää mieli :) ==> kun näistä tuli sallittuja, ei niitä enää tehnytkään samalla tavalla mieli kuin aiemmin
-punttitreeniä kolmijakoisella ohjelmalla 3 x per viikko (suht intensiivisiä, max 1h kestäviä treenejä joissa suositaan montaa lihasryhmää kuormittavia perusliikkeitä)
-3-5 muuta treeniä: intervalleja spurttaus+hölkkä -tyylillä sekä lajitreeniä (kontaktilajit)
Ennen kaikkea tärkein asia oli se, että henkilö on ollut muutokseen 100% sitoutunut ja omistautunut sille että hommat tehdään kunnolla. Hän ei ole missään vaiheessa kyseenalaistanut sitä, voiko tämä epäonnistua tai onnistua. Hän on vaan tehnyt töitä siten ettei muita mahdollisuuksia ole kuin onnistuminen. :rock:
Hienoa, kiitos vastauksestasi.
BantamGrappler
13.12.2007, 10:53
Voin tähän lyhyesti kertoilla omastakin puolestani..
Vuosi sitten minulla diagnosoitiin kaksi välilevynpullistumaa kaularangassa. Tästä seurasi uskomattoman tuskallinen ja loputtomalta tuntuva terveydellinen ongelmavyyhti. Kaikki normaali liikunta kiellettiin ja pääasiassa jumppasin niskaa, makasin sohvalla ja join kaljaa (vkl) vajaan vuoden. Tämän jälkeen alkoi, jälleen kerran, ahdistamaan oma ulkoinen habitus ja kunto. Olen aina ollut aavistuksen joko/tai -tyyppinen ihminen, joten ilman omaa ehdottomuuttani on vaikea aloittaa fyysisiä projekteja siten, että ne tuottavat jonkun lopputuloksen.
Onneksi Kaisa suostui tekemään ohjelman, joka sisälsi punttitreenin ja ruokavalion, ja sain itseni psyykattua tilanteeseen jossa en kokenut itselläni olevan enää muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä tuumasta toimeen. (Tämä ajattelumaailma toimii itselläni ylivoimaisesti parhaiten, vaikka se jonkun mielestä voikin olla sairaalloinen...) Olen joutunut huomioimaan niskaani trenin aikana ja olen tietoisesti välttänyt tilanteita joissa vahinkoja voisi sattua. Salilla olen korostetusti huomioinut sen, missä asennossa päätäni pidän, ja minkälaisia rasituksia niskaan kohdistuu. Samaa periaatetta olen noudattanut MMA:ssa, BJJ:ssä ja lukkopainissa.
Itse ruokavalio tuotti alkuun sen ongelman, että en jaksanut syödä kaikkea mitä dietiissä oli. Ongelma poistui kahden viikon sisällä. Aineenvaihdunta alkoi mielestäni toimia aikaisempaa paremmin ja yleinen vireystaso nousi huomattavasti. Vielä tänäänkään en ole joutunut näkemään nälkää noudattaessani noin 2200 kcal:n dieettiä. Isoimmat ongelmat ovat koituneet siitä, että reissaan koko ajan työn puolesta, joten on välillä melko tuskallista raahata evästä paikasta toiseen ja samalla pitää vielä ruokailuajoistakin kiinni. Tästäkin asiasta selviää pienellä omalla henkilökohtaisella järjenkäytöllä. Suurin yksittäinen tekijä kokonaisuuden parantamisen kannalta on ollut se, että olen ollut kaiken aikaa vesilinjalla, eli alkkomahoolia en ole juonut pisaraakaan. Viihdyn kuitenkin erittäin hyvin myös humalassa, joten tässäkin asiassa parasta minulle oli ehdoton lähestymistapa. Kalenteroin itselleni tosin yhden viikonlopun pipplalot, joiden jälkeen välttelin pari päivää hiilareita. Krapulan aste oli lähinnä infernaalinen ja sitä kesti ja kesti. Olen huomannut, etten ole käyttänyt mässyoptioita ollenkaan koko "projektin" aikana. Tämä johtuu omasta lähestymistavastani.
Treenejä olen suorittanut keskimäärin seuraavasti:
Punttia 3-4 kertaa viikossa
MMA/BJJ/SF 2-4 kertaa viikossa
Lenkkiä 2-3 kertaa viikossa.
Huomatessani kropan huutavan huilia, olen sitä myös pitänyt ja muutaman kerran tankannut itseäni samalla reilumalla hiilarimäärällä. Olen myös pitänyt kolmen viikon jälkeen yhden kevyemmän viikon. Olen jo aikaisemmin kokenut ylikunnon oireet, enkä ole halunnut päätyä uudemman kerran samaan tilaan. Oman kropan kuuntelu ja sen toiminnan tunnistaminen on mielestäni enemmän kuin oleellista näissä asioissa. Hierojan palveluita kannattaa myös käyttää säännöllisesti ja lisäksi aina kun tarvetta on. Venyttelyä olen huono tekemään, mutta sitä puolta tulee aktiivisena ja passiivisena mallina lajitreeneissä.
Punttitreenin aloittaminen oli vaikeaa koska vasemman puolen hermotus on kärsinyt pullistumista siten, että pitkään aikaan en pysynyt edes punnerrusasennossa ja 40kg penkistä jäi nostamatta. Olen tehnyt salitreenejä heikomman käden ehdoilla ja pyrkinyt samalla lisäämään OMT -fysion antamia liikkeitä treenien loppuuun. Nyt tuntuu jo huomattavasti paremmalta ja salilla on ilo treenata. Juoksemisen suhteen olen aina ollut vähän niin ja näin, mutta tällä hetkellä sekin tuntuu olevan ihan ok. iPod on kaiken avain ja ilman sitä ei sali- tai juoksutreenistä tule tietenkään mitään.
Ensi vuoden alusta olisi tarkoitus saada lisää suorituskykyä sekä lihasmassaa kohtuudella. En kuitenkaan halua alkaa möhkölinjalle.
Erittäin suuret kiitokset Kaisalle kaikesta avusta ja asiantuntemuksesta matkan varrella, ja ennen kaikkea vilpittömän iloisesta suhtautumisesta onnistumiseen. Olen entistä enemmän sitä mieltä, että pelkällä oikealla syömisellä saa ihmeitä aikaan, enkä omasta mielestäni ole missään vaiheessa ollut edes kovin puritaaninen syömisen suhteen. En ole käyttänyt vaakaa mitatessani ruoka-aineita ja tehdessäni isompia satseja noudattanut silmämääräistä lähestymistapaa annoskoon määrittelyssä. Lisäravinnepuolella olen käyttänyt palautumisjuomia, patukoita, magnesiumia, sinkkiä, omega kolmosia, c-vitamiinia, monivitamiinia, CRP:tä, glutamiinia ja tauriinia.
Ajatus ei ehkä ole ollut parhaalla mahdolisella tavalla näppäimistön mukana, mutta toivottavasti jotain selkoa on saatavissa.
Ex-Tavis
13.12.2007, 11:05
Onneksi olkoon todella hienosta (elämän)muutoksesta!
Hih, tännehän on saatu ihan asianomainen itse kertomaan miten homma on edennyt. Hienoa. :)
Eilen katselin tuossa monttu auki kun Bantam teki salilla parin minuutin staattisia pitoja 25 kilon limppu selässä... ajatellen millainen terveydentila on ollut silloin vuosi sitten :eek: Siinä vähän tavoitetta itsellekin!
Kalorimäärästä vielä sen verran, että kun kyseessä on suht lyhyt ihminen, ei kalorimäärä dieetillä ole voinut olla kovin suuri. 2200kcal olisi pidemmälle miehelle tosi vähän, vaikka ruokamäärä tuntuisikin runsaalta. Tuo alun ruokavalio ("en jaksanut syödä kaikkea mitä dietiissä oli") sisälsi 2400kcal. Fitnesstytöt siellä sitten kihertää, että "hei mäkin syön enemmän". Jep, mutta moni teistä on myös pidempi. :D
Tammikuusta on Bantaminkin sitten parempi kuitenkin alkaa lapioida sitä ruokaa napaan jos haluaa kehitystä aikaan! :evil:
Vuosi sitten minulla diagnosoitiin kaksi välilevynpullistumaa kaularangassa.
Punttitreenin aloittaminen oli vaikeaa koska vasemman puolen hermotus on kärsinyt pullistumista siten, että pitkään aikaan en pysynyt edes punnerrusasennossa ja 40kg penkistä jäi nostamatta. Olen tehnyt salitreenejä heikomman käden ehdoilla ja pyrkinyt samalla lisäämään OMT -fysion antamia liikkeitä treenien loppuuun.
Loistava asenne sinulla ja olen vilpittömästi iloinen onnistumisistasi :).
Voisinko kysäistä sinulta muutamia juttuja (ja anteeksi Faidra, kun tulen sössimään sun ketjuun). Minulla todettiin myös vuosi sitten välilevyn pullistuma niskassa (magneettikuvaus), sopivasti juuri siihen aikaan, kun aloin treenaamaan syksyn kisoja varten :rolleyes:. Minulla on oikean puolen hermotus kärsinyt pullistuman takia ja se on silmin nähtävissä esim. minun selästä ja sen symmetrisyydestä, etuolkien/rinnan heikkoudesta. Ihmettelin miksi ihmeessä penkkaaminen voi olla niin vaikeaa ja tuloksia/kehitystä ei synny, osa syy lienee hermotuksessa. Oikea olka oli useasti myös lähes tunnoton ja toisaalta säteili sormiin asti. Kävin fyssarilla ja hierottavana todella säännöllisesti aluksi viikoittain ja kun pahimmat lihasjumit oli saatu runnottua auki, niin hieman harvemmin. Sain myös erilaisia kiertoharjoituksia rankaan jne. Se auttoi minua, jotta pystyin treenaamaan kisoja varten ja ylipäätään saamaan selkäni "auki". Kuitenkaan ongelmani hermotuksen osalta ei ole poistunut, se lienee vie aikaa paljon enemmän kuin vuoden. Ja sitten varsinaiseen kysymykseen.
Millaisia liikkeitä olet lisännyt treenin loppuun ja oletko saanut niistä apua? Onko sinun hermotuksesi parantunut hyvin vaiko jonkin verran vuoden takaisesta tilanteestasi?
Tsemppiä sinulle jatkoon ja oikein ihanaa ja rauhallista Joulua :).
Carita
BantamGrappler
14.12.2007, 20:40
Millaisia liikkeitä olet lisännyt treenin loppuun ja oletko saanut niistä apua? Onko sinun hermotuksesi parantunut hyvin vaiko jonkin verran vuoden takaisesta tilanteestasi?
Carita
Nythän on niin, että näin suusanallisesti noita, sinällään yksinkertaisia, liikkeitä on enemmän kuin hankala selittää. Nämä liikkeet jakautuvat pääasiassa kahteen osaan, joista toisen tarkoitus on vahvistaa niskan sisäisiä pieniä lihaksi pitämään niska oikeassa asennossa, ja toisen tarkoitus avata hermoja pinteestä. Näissä jälkimmäisissä tärkeintä on löytää juuri se oikea asento yläkropalle ja itselleni sitä haettiin vähän pidempäänkin ennen löytymistään. Suurin osa liikkeistä on sellaisia joissa pää pidetään tietyssä asennossa ja liikutetaan hartiaa tai koko kättä siten, että liike avaisi hermoratoja. Koin tämän itse erittäin konkreettisesti OMT -käsittelyssä kun terapeutti asetteli minut tiettyyn asentoon ja liikutteli sitten kättä tietyllä tavalla.
Helpoin selitettävä lienee yksinkertainen liike jossa pidetään hyvä ryhti, tuodaa leukaa vähän taaksepäin (pää korostetun suorassa), käännetään kämmen eteenpäin (siten, että peukalon kärki koskettaa saman puolen olkapäätä), lasketaan kyynerpää alas ja kallistetaan samalla päätä sivuttain vastakkaiseen suuntaan. Vastaavasti kyynerpäätä nostettaessa päätä kallistetaan kohti liikettä tekevää puolta. Tässäkin oikean asennon säilyttäminen on oleellista. Toisen tyyppisissä liikkeissä olen esim. punnertanut seinää vasten heikommalla kädellä (kämmen seinää kohti ja vähän sisäänpäin käännettynä), tehnyt yhden käden ranskalaisia punnerruksia, mahallaan maaten nostellut, ryhti säilyttäen, hartioita ylös- ja eteenpäin.
Voi olla, että olen huono selittämään, mutta on ehkä parempi etsiä jostain jokunen kuva tai käydä itse OMT:ssä (minä kävin Kuopion OMT -fysiossa, Petri Juvosen käsiteltävänä) ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Voin yrittää saada muutaman kuvan Petriltä ja laittaa tulemaan kunhan ehdin.
Itselläni oli ja on osittain vieläkin sama juttu sen suhteen, että vasen puoli on silmämääräisesti vieläkin pienempi ja heikompi kuin oikea (olkapää, haulis, ojentaja ja käsivarsi). Oleellista kaularangan ongelmissa on kliininen tuntemus ja löydös. Rasitusta voi lisätä periaatteessa niin kauan kun kipuja ei tule, ja jos tulee, niin pitää levätä. Useimmilla ongelmaa aiheuttaa myös heikot pienet sisäiset lihakset. Itsellenikin ollut aina vahva niska ja selkä, mutta niin vaan petti rakenne jossain vaiheessa matkaa..
En kehtaa varastaa enempää tätä Kaisan blogia koskevaa ketjua, vaan pitänee laittaa tätä aihealuetta käsittelevä threadi erikseen. Ja jotta pysytään edes vähän aiheessa, niin erinomainen luonnehdinta fitness -henkilön kumppanina elämisestä. Pitääkin kysyä omaltani miten nopeasti alkaa ahdistamaan (näemme kuitenkin aika harvoin)...
Ja hyviä jouluja ja onnellisia uusia vuosia kaikille tämän paikan avainhenkilöille, niin ja myös muille lukijoille.
Ihanaa, Kaisa, lukea sun blogista sun uusista kuvioista! Tuo sun hyvä tuulesi ja onnellisuutesi melkein tarttuu itseenkin ;) Tulet olemaan loistava työssäsi ja tsemppiä dieetille!
Jonna1983
15.12.2007, 19:09
Mäkin tulin niin hyvälle tuulelle, kun lueskelin sun tän päivän pohdintoja ja tuntemuksia! Onnea ylennyksestä ja päätöksestä lähteä kisaamaan Body Fitnekseen. Nyt vaan kova tsemppi treeneihin ja kerkeet tahkoamaan lisää lihaa ennen varsnaisen kisadieetin alkamista! Tsemppii Kaisa :rock: Hyvät romut alkaa olla sullakin jo käytössä :thumbs:
Onnittelut työkuviosta ja tsemppiä ens vuodelle! :thumbs:
Kiitos tytöt, ootte ihania http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/images/smilies/heart.gif kiva kuulla teistä tutuista.
Hassua, mutta nyt kun jotenkin pelko kaiken suunnitellun suorittamisesta on poistunut (alkuun tuli paniikki, että miten kykenen kaikkeen mitä haluan tehdä, miten selviän ilman loppuunpalamista, miten saan kaikki tarvittavat asiat mahdutettua viikkoon... jne), niin olen saanut itseni kiinni haaveilemasta moneen otteeseen viikon aikana. Tulee vaan tuijotettua tyhjyyteen ja mielessä mulla on jo korkkarit jalassa, blingblingiä asut täynnä ja paras kunto ikinä. :lol: BF:ssä onnistumisesta mulla ei ole epäilystäkään. Enkä tarkoita sitä että oletan hakevani sieltä mitalin tuosta vaan, vaan sitä että uskon pääseväni parempaan kuntoon kuin kertaakaan aikaisemmin. Toki siihen joutuu tekemään todella kovaa töitä, mutta samalla se on jo tietyllä tavalla tuttua ja luottamus itseen on korkealla. Tosi hienoa päästä näkemään, mitä kahden vuoden aikana on ehtinyt saada aikaan. Nyt kun saatais toi meidän Mari vielä houkuteltua: voitais seistä samalla lavalla ekaa kertaa (ja tietty mieluiten käsi kädessä siellä kahden viimeisen joukossa) :D
Käykääs nyt härnäämässä Tähtisilmää vähän tonne sen ketjuun. ;)
edit: Kyykkäsin tänään isoimmilla sarjapainoilla tähän saakka, jee! http://www.irontrybe.com/forum/images/smilies/woohoo.gifHuomenna väsään ensimmäisen kyykkyvideoni tuosta, ellei se ollut ihan järkyttävän näköistä... en uskaltanut vielä katsoa.
Onnittelut täältäkin tuotepäällikölle.
Tsemppiä syksyn BF:ään tuut loistamaan taatusti silläkin lavalla, vaikka pakko myöntää, että olin kyllä vähän pettynyt kun luin, että jätät vaparipuolen ja syksyn fitness line up kutistuu yhdellä potentiaalisella kilpailijalla.
Mutta niinkuin eilen kirjoitit, ei vaparifitnesin opettelu nollasta ole kovin yksinkertaista kun on tosiaan tuo muukin elämä ja duuni "uraakin" pitäisi luoda... Olen sen joutunut myös moneen otteeseen toteamaan. Kovapäisenä ihmisenä allekirjoittanut jatkaa yhä sen puolen harjoituksia ja voithan säkin pitää akrobatiat mukana, sillä tuleepahan niistä monipuolisuutta treeniin sekä käytettyä kroppaa ihan eri tavalla (mutta senhän sä jo tiesitkin :)). Onnittelut myös uudesta kyykkyenkasta :)
Minäkin tahdon Onnitella sinua uudesta työstäsi, ihan hitsin upea juttu :rock:. Sun kirjoituksista hohkaa sellainen onnellisuus ja iloisuus, että oksat pois ja se on ihan mielettömän ihanaa. Olen hyvin iloinen puolestasi :). Tsempit syksyn BF-kisoja varten. Sanomattakin selvää, että tulet olemaan aivan huikea pakkaus.
Carina, toki minäkin olen pettynyt. Eniten siksi, että ehdin innostua niin kovasti ja vielä puhua siitä ääneen. Ja varsinkin siksi, että USKOIN itse että menen sinne vaikka läpi harmaan kiven. Tilanteet muuttuu, prioriteetit muuttuu, ei kai sille yksinkertaisesti voi mitään. En olisi kolme kuukautta sitten voinut odottaa mitään tällaista.
Ja vielä Carinalle: sun huimasta tsempistä pitää kyllä sanoa ääneen. Aivan mieletön suoritus se viime keväinen - niin paljon reissaamista työssä, ilmeisesti suht vaativa työnkuvakin ja se vapari vielä mukana! Jestas sentään. Mutta sulla ei ihan kaikki tainnut olla uutta, vai minkä aikaa olit ehtinyt sitä työtä jo tehdä?
Carina, toki minäkin olen pettynyt. Eniten siksi, että ehdin innostua niin kovasti ja vielä puhua siitä ääneen. Ja varsinkin siksi, että USKOIN itse että menen sinne vaikka läpi harmaan kiven. Tilanteet muuttuu, prioriteetit muuttuu, ei kai sille yksinkertaisesti voi mitään.
Älä nyt noin pettynyt kuitenkaan ole... Ehdit sinne Fitnesslavallekkin vielä joskus, eikö niin ;) Mutta kuten sanoit tilanteet ja prioriteetit muuttuu ja ainakin minulle tämä laji, niin ihana kuin se on, on vaan harrastus. Vaikka kisadieetillä pystyy ikäänkuin priorisoimaan tätä harrastusta, niin kyllä sitä normikaudella sitten treenit joustaa työn, parisuhteen, kavereiden ja muiden juttujen edestä helpostikkin. Tästä harrastuksesta ei kuitenkaan makseta rahapalkkaa (toisinkun joillain, joka tekee vielä harrastuksensa parissa työtä *kade* ;)), vaikka se palkitseekin niin paljon muuten. Toisaalta kaikki tukee toisiaan, harrastus auttaa jaksamaan yleisesti ja muu elämä auttaa jaksamaan harrastuksen paineita. :)
Mutta sulla ei ihan kaikki tainnut olla uutta, vai minkä aikaa olit ehtinyt sitä työtä jo tehdä?
Just eilen vaparileirillä tuli kerrattua, että kävin ensimmäisissä akrobatiatreeneissä keväällä 2006. Kärrynpyörän uskalsin/opin tekemään ekan kerran kesällä 2006 miehen mökin nurmikolla, että ei sitä kauhean pitkää taustaa varsinkaan akrobatian suhteen tullut. Hullua lähteä noin lyhyellä treenitaustalla, mutta hinku oli niin kova. Ennen tota akrobatiaa, olin toki käynyt aerobickeissä ja joillain tanssitunneilla ja liikkunut muuten aina jollain tavalla (futis, kamppailulajit jne.). Pitkäkestoisimmat urheiluharrastuksethan on ollut ratsastus (7-v. -->) ja puntti ((15-)17-vuotiaasta -->).
Mutta ei siinä mun kevään vaparissa mitään vaikeita liikkeitä ollutkaan ja jännitti niin pirusti. Mutta olen aina ollut vähän sellanen kovapää, että pakko on vaan yrittää niska limassa. Temppujen opettelu on ollut kaikkiaan lähinnä omasta päästä kiinni, eli uskalluksen ja omien rajojen rikkomista. Akrobatiasta on tullut sellainen ilo elämään, että tuskin sitä lopetan vaikka kisoihin en enää meniskään. Jos voi oppia vielä kohta 30-vuotiaana jotain uutta lähes viikottain ja saada siitä vielä lapsenomaista riemua, niin sellasta tunnetta ei halua menettää :)
Mutta tässä vielä sinulle yksi lausahdus positiivareilta:
Lakkaa katumasta eilistä, kieltäydy pelkäämästä huomista ja elä kaikessa rauhassa tätä päivää. Heitä pois turhat murheet. Se takuulla kannattaa.
You Go Girl 150 kaikki odottaa sun sexyä backia syksyllä lavalla :)
Oot sinä kyllä melkoinen sissi :) Musta on aina hienoa kuulla, kun ihminen ylittää itsensä ja rikkoo rajoja. Useimmiten kai itse kuitenkin luomme ne rajat omalle "pystyvyydelle", sitä helposti uskottelee itselleen ettei kykene johonkin. Vaikka kaikki olisikin itsestä ja omasta uskonpuutteesta vain kiinni.
Meinasin tuolla "vai minkä aikaa olit ehtinyt sitä työtä jo tehdä?" siis ihan sun päivätyötäsi. Kun etkös sä ole jossain vastaavanlaisissa hommissa mitä mä nyt aloittelen? Tarkoitin siis sitä, miten olet kyennyt yhtä aikaa oppimaan vaparia varten kaiken uuden + yhdistämään päivätyön, ja että oliko työ sinulle jo tuttua vai jouduitko samaan aikaan opettelemaan siinäkin uusia asioita?
Meinasin tuolla "vai minkä aikaa olit ehtinyt sitä työtä jo tehdä?" siis ihan sun päivätyötäsi. Kun etkös sä ole jossain vastaavanlaisissa hommissa mitä mä nyt aloittelen? Tarkoitin siis sitä, miten olet kyennyt yhtä aikaa oppimaan vaparia varten kaiken uuden + yhdistämään päivätyön, ja että oliko työ sinulle jo tuttua vai jouduitko samaan aikaan opettelemaan siinäkin uusia asioita?
Aah sitä tarkoitit :) Joo olen saman tyyppisissä töissä, mitä juuri aloittelet. Näissä hommissa olen ollut jo kauemmin, eli sinäänsä työssä ei tullut uusia asioita, mitä nyt normaali dead linet jne. Mutta toki helpotti tilannetta, että oli tuttu työ (mutta uusi duuni ja sen opettelu tulee kyllä olemaan yhtenä tulevana stressin aiheuttajana, I know).
Kisadieetin aikana osa matkapäivistä tuli siitä, että olin työhön liittyvällä kurssilla Norjassa ja näitä kurssiviikkoja osui kisadieetille 2kpl ja aikuisopiskelijana ei noi viikot kovin helppoja olleet. Hauskaa oli se, että toiseksi viimeinen viikko ennen kisaa, joka oli myöskin viimeinen kurssiviikko Norjassa. Oli yhtenä tehtävänämme kirjoittaa itsellemme kirje (omista heikkouksista, vahvuuksista asioista mitä pitäisi ottaa huomioon omassa käytöksessä jne.). No tämä kirje postitettiin meille vasta tänä kesänä ja se oli oikeasti hyvin avartavaa luettavaa. Oli sitä kyllä aika pihalla silloin :lol:
Voisikin käyttää tätä kokemusta uudelleen seuraavalla kisadieetillä ja kirjoittaa itselleen kirje, jonka saa avata vasta usean kuukauden päästä, katsotaan mitä häröilyä sitä sitten kirjoittaisi.
Rautateemu
18.12.2007, 00:22
Tuota kyykystystä katselin. Pikkuisen meinasi paino karata eteen ekoilla toistoilla. Myös aika "syvyyspommilta" vaikutti, eli hitaampi laskuosuus toisi jämäkkyyttä. Voimaa tietysti saa olla lisää taka/etureiskoissa, mutta kokeilepa työntää lantiota/ vatsaa sekä rintarankaa enemmän "rottingille", notkoselkäiseltä sen pitäis onnistua. En tiedä auttaisko pitämään asennon pystympänä ja painon kantapäillä. En tiedä auttaako jos rupeaisit tekemään apuliikkeitä, suorinjaloinvetoa/hyvää huomenia ja yhdenjalankyykkyjä kunnolla lisäksi. Etureiskoille ei välttämättä nuo lyhyet isojen painojen takakyykyt riitä, kun rupeat voimatasoissa nousemaan kunnolla, niin välillä sitten pitkää sarjaa kyykyssä/prässissä ja hakissa etureiskoja kiusaamaan (sit lyhyellä palauttelujaksolla dieettien välissä jotain etureisiäkin kunnolla kiusaavaa).
Ja Kyllä se siitä lähtee taas suttaantumaan, sen verta sissiluonnetta omaat olet:thumbs:
Tuota kyykystystä katselin. Pikkuisen meinasi paino karata eteen ekoilla toistoilla. Myös aika "syvyyspommilta" vaikutti, eli hitaampi laskuosuus toisi jämäkkyyttä.Ihan riittävän hyvä tuo kyykky muuten, mutta tosiaan alaslasku kannattaisi tehdä snadisti hitaammin. Vedä ilmaa sisään ensimmäinen puolikas laskuvaiheesta, ja loppulasku sitten pidättelet sitä ilmaa, niin saat hyvät paineet nostovaihetta varten kroppaan.
Kiitos pojat, otan vinkkejä auliisti vastaan! Olis tosi hyvä jos voisin käydä vähän vaikka opettelemassa siellä Helsingin päässä tuossa alkuvuodesta mikäli otatte oppipojan, tai siis oppitytön vastaan. :D Itsekin hämmästyin tuota noin nopeaa alaslaskua toistoissa, kun olen tietoisesti pyrkinyt aina alaslaskua jarruttamaan. Ei tuo ihan siltä näytä mitä kuvittelin, eli pitää vielä saada vauhtia pois. Ihan vapaana se ei alas kuitenkaan putoa, koska ennen joka sarjaa kertaan ne asiat mitä pitää muistaa... Tuo kippaus on jo paljon pienempi kuin aiemmin, ennen saattoi keikata niin että meinasi etuhampaat mennä peilistä läpi :lol: Ts. joutui tasapainoilemaan alkuasennon kokonaan uudelleen ennen seuraavaa toistoa, hehe. Siinä kohti tosin yleensä sitten jo vähensinkin painoa... mutta myönnän, että opetteluahan tuo koko liike vieläkin on. Hiljaa hyvä tulee. Olen siitä tosi ylpeä että olen jaksanut edes tämän aikaa jo tahkota tuota vaikka se on vaikeaa. Aiemmin on loppunut aina sisu kesken. :)
Teemu, sun kans pitäisikin tuosta ohjelmasta puhua lisää jos haluat sen kanssa auttaa. Nyt kun vaparitreenit jää pois, pitää varmasti saliohjelmaa hiukan muokata. Uskoisin että tuon pelkän kyykyn lisäksi pitää alkaa lisäämään muita liikkeitä, ei liene järkevää tehdä pelkkää kyykkyä 10-15 sarjaa viikossa. Pistän mailia.
Salipoliisi
18.12.2007, 10:45
Voimaa tietysti saa olla lisää taka/etureiskoissa, mutta kokeilepa työntää lantiota/ vatsaa sekä rintarankaa enemmän "rottingille", notkoselkäiseltä sen pitäis onnistua. En tiedä auttaisko pitämään asennon pystympänä ja painon kantapäillä.
Tuollainen lantion asento ei ole optimaalinen. Lantio olisi tällöin eteenpäin kallistuneena (eng. anterior pelvic tilt), jolloin alaselkä joutuu stabiloimaan suuren osan kuormasta, sillä vatsalihakset ovat venytyksessä. Samoin pakaroiden aktivaatio vähenee, välilevyjen kuormitus kasvaa, loukkaantumisriski lisääntyy...
trimmimimmi?
18.12.2007, 13:07
On hyvä, että treenien ohella kerrot myös ajatuksistasi elämässä tärkeitten asioiden asettamisesta oikeaan järjestykseen harrastuksen ympärillä. Se auttaa selvittämään omia ajatuksia samojen ongelmien parissa. Hyvä blogi.
Onnittelut Faidra uusista työkuvioista ja tsemppiä ensi vuodelle! :rock:
Pakko mainita, löysin itseni tuosta sunnuntain blogikirjoituksestasi; "...jossain tuotantolinjalla aivottomassa työssä ja lisäksi vielä sinkku..." :lol:
Tuo jotenkin pysäytti kun sen tietokoneen ruudulta luin, mutta enhän voi kuin ihailla tuollaista tilannetta, että se unelma-ammatti on löytynyt ja kainalossa on oma kulta. Itsellä kun ei ole minkäänlaista ammatillista kunnianhimoa ja kahdeksan tuntia päivässä duunarina riittää tällä hetkellä vallan mainiosti. Ja syy siihen sinkkuuteenkin löytyy ihan peiliin katsomalla... :rolleyes:
Mutta jokainen tyylillään, sitä en sitten tiedä onko se hyvä vai huono asia, että elämä pyörii lähes täysin treenaamisen ympärillä...
Vielä kerran tsemppiä treeneihin, motivoi itseäkin kun seuraan blogiasi päivittäin. Tästä jatketaan... :thumbs:
Onnea Faidra vielä minunkin puolesta!
Sun blogi on kannustanu tsemppaamaan treeneistä toiseen ja sieltä olen löytänyt paljon vinkkejä niin treenaamiseen kuin ravintopuoleen, mikä tuntuu olevan suurin kompastuskiveni. Siis aivan valtavan suuri KIITOS! :)
Pakko vielä kysäistä kuinka sun dietin käy nyt, kun suunnitelmat muuttuivat. Jatkako sitä edelleen vai kuinka?
Rautateemu
19.12.2007, 23:25
Tuollainen lantion asento ei ole optimaalinen. Lantio olisi tällöin eteenpäin kallistuneena (eng. anterior pelvic tilt), jolloin alaselkä joutuu stabiloimaan suuren osan kuormasta, sillä vatsalihakset ovat venytyksessä. Samoin pakaroiden aktivaatio vähenee, välilevyjen kuormitus kasvaa, loukkaantumisriski lisääntyy...
Alaselkää siis en pyydä työntämään enemmän köyryyn ja lantiota tilttiin, vaan polvia enempi sivuille, ja kyykkäämään hivenen enempi väliin mitä taakse. Kun polvia työnnetään vähän sivuun, täytyy jalkaterien asentoa myös muuttaa samansuuntaisiksi, jottei polvet rasitu.
Korolliset kengät (painonnostokengät) ja kovin voimakkaasti taakse kyykkääminen johtaa usein tuohon "nokittamiseen" vaikka mitään suurta lihasepätasapainoa ei olisi. Painonnostokengät sopii muutenkin paremmin kapeahkoon kyykkyasentoon kuin kovin leveään kyykkyasentoon (siihen sitten tasapohjaiset kengät yleensä parempia).
Pakko mainita, löysin itseni tuosta sunnuntain blogikirjoituksestasi; "...jossain tuotantolinjalla aivottomassa työssä ja lisäksi vielä sinkku..." :lol:
Tuo jotenkin pysäytti kun sen tietokoneen ruudulta luin, mutta enhän voi kuin ihailla tuollaista tilannetta, että se unelma-ammatti on löytynyt ja kainalossa on oma kulta. Itsellä kun ei ole minkäänlaista ammatillista kunnianhimoa ja kahdeksan tuntia päivässä duunarina riittää tällä hetkellä vallan mainiosti. Ja syy siihen sinkkuuteenkin löytyy ihan peiliin katsomalla... :rolleyes:
Mutta jokainen tyylillään, sitä en sitten tiedä onko se hyvä vai huono asia, että elämä pyörii lähes täysin treenaamisen ympärillä...
Voi ei, en missään nimessä tarkoittanut sitä kenellekään kohdistettuna, saati että se olisi huono asia!! Vaan nimenomaan juuri noin - jos työni olisi helppoa eikä vaatisi keskittymistä, luovuutta ja jatkuvaa läsnäoloa+ajattelua, silloin pystyisin siirtämään kaiken effortin harrastukseeni. Siinä ei ole MITÄÄN VIKAA, että tekee työtä "vain" työnä, ja keskittää ajatuksensa johonkin muuhun. Minusta on tärkeää, että ihminen pyrkii toteuttamaan itseään ainakin yhdellä elämän osa-alueella ja pyrkii kehittämään itseään jatkuvasti. Uskon että se on ainoa tie myös henkiseen kasvuun (jota olen pohdiskellut tänä syksynä laajemminkin). Eikö tärkeintä kuitenkin ole tehdä sitä mistä ITSE saa nautintoa ja minkä kokee tuovan onnellisuutta OMAAN elämään? :)
satuuh: Jatkan dieettiä silti, nyt kun kerta olen aloittanut hyvällä draivilla niin tätä en jätä kesken. Suurin muutos entiseen on uudistetut odotukset & uskomukset itseä ja tätä projektia kohtaan. Ruokavalio, treenit yms. kun koko ajan joka tapauksessa rullaavat tuossa sivussa. Toki niihinkin tulee asteittain muutoksia, mutta kun kyseessä on pitkä dieetti niin yritän sittenkin olla hellä itselle. Sen vuoksi vedin takaisinpäin enkä aloittanut rajulla kaloritiputuksella (viikkokaloreissa) kuten ensin niin kovaa päätin. Sorrun JOKA KERTA tuohon samaan kun lähden itsekseni tekemään jotain tällaista projektia. Tuhma Kaisa. :D Mun odotus tästä dieetistä on onnistuminen. Tiedän kokemuksesta, että kun asioihin uskoo täydestä sydämestä, niiden eteen tekee aivan erilaisella intensiteetillä töitä. Drive, power, strength, determination, passion!
Edellisellä kerralla mun uskomus oli, että todennäköisesti tämäkin epäonnistuu. Niinpä siinä kävikin. Parempi siis alusta lähtien uskoa AINOASTAAN että onnistun. Tämä ei ole pelkkä pitkä, kisaan tähtäävä dieetti, vaan pelkkä pieni osa paljon suurempaa muutosten ketjua jonka haluan saada aikaan elämässäni. Ensi syksyn kisa on siinä ainoastaan välitavoite.
"If you believe with feeling that you will be a success, you will. The same with failure."
Pitää muuten mainita omituisesta jutusta vielä. Mähän en ole vaa'an kanssa ollut naimisissa piiiiiiiiitkiin aikoihin. En ole käynyt, kun numerot jossain vaiheessa aiheuttivat vaan stressiä ja pahaa oloa. Nyt sitten tein asennemuutoksen sitäkin kapistusta kohtaan ja ajattelen sitä ainoastaan seurannan välineenä pitkällä aikavälillä, en oman mielialani tai ihmisarvoni määrittäjänä. ;) Olen ajatellut että se paino varmaan kieppuu jossain 68-70 kilon tietämillä, olo on ollut sellainen koska kaikki samat vaatteet ovat mahtuneet päälle jne. Lievä yllätys oli se, että dieetin alkupaino olikin 72.5kg! Normaalisti tuo olisi aivan hirveä järkytys, sillä olen ainoastaan kerran elämässäni nähnyt puntarilla tuollaisen luvun. Se oli silloin kun tulin ensimmäiseltä jenkkireissultani v. 2000 10kg painavampana kuin sinne lähdin. :hmm: Koostumus oli vaan hiukan eri... ehhh. Nyt en kuitenkaan ota tuota pahana asiana - olen siltikin paremmassa kunnossa, terveempi, elinvoimaisempi ja voimakkaampi kuin ikinä ennen tämän harrastuksen aloittamista (sanoivatpa BMI-laskurit mitä hyvänsä). :) Minulle luku kertoo ennemmin sitä, että kehitystä on tapahtunut, koska fiilis omasta kehosta on ihan samanlainen kuin aiemminkin, silloin kun olen nuo olettamani luvut nähnyt vaa'alla. Pitää mennä käymään Inbodyssa alkuvuodesta, jotta saan selkoa onko fiilis oikeassa vai johtuuko fiilis vaan tottumuksesta nykyiseen ulkomuotoon. :)
edit: Kiitos pojat kyykkyvinkeistä. Olen saanut muutakin kautta tosi hyviä neuvoja. Hion vähitellen sitä tekniikkaa sellaiseksi, että se tuntuu varmalta, omalta ja lähtee luistamaan kerta kerralta paremmin. Tänään vaan onnistuin aamulla lyömään varpaan pöydänjalkaan niin lujaa, että hetken näytti että kintussa joka varvas sojottaa eri suuntaan. Siitä ne tokeni, mutta yksi on aivan pirun kipeä vieläkin eikä kestä ollenkaan painoa jalkaterän päälle. Ei taida pystyä tänään kyykkäämään, kuten olin suunnitellut. :( Mitähän tekisi...? Ei voi tehdä mitään, missä paino menee jalalle... arghhh!!! Ei riitä, että toinen polvi on remontissa ja näyttää ulospäin siltä ettei Joni edes suostunut katsomaan sitä (eikö pojat ole aina kiinnostuneet kaikesta mikä on "gross" :D)... se sentään kestää urheilua, mutta nyt tämä toinen kinttu ei. Voe elämä.
Salipoliisi
20.12.2007, 09:38
Alaselkää siis en pyydä työntämään enemmän köyryyn ja lantiota tilttiin, vaan polvia enempi sivuille, ja kyykkäämään hivenen enempi väliin mitä taakse. Kun polvia työnnetään vähän sivuun, täytyy jalkaterien asentoa myös muuttaa samansuuntaisiksi, jottei polvet rasitu.
Korolliset kengät (painonnostokengät) ja kovin voimakkaasti taakse kyykkääminen johtaa usein tuohon "nokittamiseen" vaikka mitään suurta lihasepätasapainoa ei olisi. Painonnostokengät sopii muutenkin paremmin kapeahkoon kyykkyasentoon kuin kovin leveään kyykkyasentoon (siihen sitten tasapohjaiset kengät yleensä parempia).
Itse asiassa anterior pelvic tilt tarkoittaa juuri alaselän notkoa, joka ei myöskään ole neutraali lantion asento. Alaselän notkolla pitäminen johtaa mm. juuri tuohon vatsalihasten venymisasentoon, jolloin alaselkä joutuu suurimmaksi osaksi tukemaan liikettä.
Anterior pelvic tiltin omaavilla lantion asento saadaan neutraalimmaksi mm. jännittämällä pakaroita sekä alavatsan ja kylkien lihaksia. Vatsalihakset saadaan hyvin tukemaan alaselkää ja oikeaa lantion asentoa, kun kuvitellaan lyöntiä vatsaan. Tätä tekniikkaa kannattaa itse asiassa käyttää kaikissa liikkeissä, joissa keskivartalo joutuu voimakkaasti tukemaan liikettä eli kyykyissä, vedoissa yms.
Tänään oli T-Nationille muuten tullut hyvä artikkeli, miten saadaan kyykkyyn syvyyttä. Artikkelissa neuvottiin tekemään päivittäin syväkyykkyvenytyksiä pitäen käsillä kiinni tuesta ja välillä hieman liikuttamalla lantiota sivulta toiselle. Koko ajan pyritään syventämään asentoa ja pysymään asennossa pidempään.
Itse kiinnitin huomiota tuossa Faidran videossa lähtöasentoon, jolloin pakarat olivat jo valmiiksi hieman takana ja alaselkä eteenpäin kallistuneena.
Eikö tärkeintä kuitenkin ole tehdä sitä mistä ITSE saa nautintoa ja minkä kokee tuovan onnellisuutta OMAAN elämään? :)
Juuri näin. En tarkoittanut, että tekstisi olisi kenellekään kohdistettu vaan oikeastaan huvitti kuinka osuvasti se kuvasi juuri mun tän hetkistä tilannetta :)
Näitä asioita olen itsekin miettinyt viime aikoina paljon. Sitähän se elämä on, että välillä täytyy laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Tuo on juuri sitä mainitsemaasi henkistä kasvua, että tietää mitä haluaa ja tietää mitä tekee ja tiedostaa myös sen missä ne omat rajat menee.
Tuolla lausahduksellani, että "...onko se sitten hyvä vai huono asia, että elämä pyörii lähes täysin treenaamisen ympärillä..." tarkoitin sitä, että aika monen ihmisen on vaikea ymmärtää sitä miksi joku panostaa "pelkkään" harrastukseen näin paljon. MUN mielestä se on hyvä asia ja treenaaminen on se mun juttu, mutta monet niistä ihmisistä, jotka paahtavat siinä uraputkessa tai pyörittävät lapsiperheen arkea lopen uupuneina, eivät ymmärrä minun pilkunviilaamistani ruokavaliosta ja treeneistä. Monien mielestä se ei ole yhtä "tärkeätä" kuin työ tai perhe, mutta mulle se on tärkeätä! Sitten kun sitä ihmetellään ja taivastellaan niin itsekin alkaa miettiä, että onkohan sitä ihan hurahtanut :lol: toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan....
Kuten sanottua, jokainen valitsee tiensä ja tekee asioita niin kuin ne itsestä tuntuu parhaalta. Tätä keskusteluahan voisi jatkaa vaikka kuinka, koska yllättävän usein sitä joutuu nykypäivänä perustelemaan toisille ihmisille miksi minun elämäni ei ole noudattanut kaavaa opiskelu, työ, parisuhde/avioliitto, lapset...?
Tänään vaan onnistuin aamulla lyömään varpaan pöydänjalkaan niin lujaa, että hetken näytti että kintussa joka varvas sojottaa eri suuntaan. Siitä ne tokeni, mutta yksi on aivan pirun kipeä vieläkin eikä kestä ollenkaan painoa jalkaterän päälle. Ei taida pystyä tänään kyykkäämään, kuten olin suunnitellut. :( Mitähän tekisi...? Ei voi tehdä mitään, missä paino menee jalalle... arghhh!!!
Minulle kävi muutama viikko sitten täsmälleen samoin, ja varpaiden taive musteni ihan huolella. Muutaman päivän lähinnä istuin ja makasin, kun kävely tuotti niin suurta kipua. Seuraavalla viikolla pääsin kyllä salille, mutta kyykkäämiset alkoi luontua kunnolla vasta viime viikolla. Juoksu tekee vieläkin vähän kipeää, samoin tietyt askelasennot ym. Luulisin, että noissa saattaa olla kyse hiusmurtumista, joten kannattaa rauhassa parannella sitä jalkaa ennen kuin kovasti rasittaa.
Kaisalle hyvvee Jouluva ja onnittelut kaikista ihanista uusista jutuista! Go Girl! :rock:
Toivoopi,
Tonttu Hörheliini
Juu, Kaisalle aivan taivaallisen ihanaa joulua , vaikka kortinkin oikein lähetin, josta Joni oli hätkähdyttävän riemuissaan :lol:
Anne, se sun "kirjoitusvirheesi" vaikutti lähinnä samanlaiselta kettuilulta kuin mun Expo-nimilappuni. ;) Ollille oli soitettu että mikä se Kaisan sukunimi olikaan - "ai Jaakola?"... no ei, kun Jaakkola. Sitten mun nimilapussa lukee "Kaisa Jakkola". Ei se nyt NIIN vaikea ole! :lol:
Perhana miten voi muuten yks mitätön VARVAS olla merkittävä este tai mahdollistaja liikkumiselle. Se otti ja suuttui, mustaksi muuttui ja turposi niin ettei kengät haluais mennä oikein jalkaan :hmm: (tosin jumppakengissä se viihtyi suhteellisen hyvin :D). Taitaa olla hiusmurtuma tai jotain. Pitää siis keksiä joululomalle jotain fiksua treenaamista, missä ei tarvii olla jalkojen päällä. Eilen salilla ainakin raivoisat intervallit soutuvehkeellä onnistui hienosti ja sen jälkeen koko kropalle vähän kuntopiiriä niillä liikkeillä mitä pystyi tekemään. Pitää varoa ettei liiaksi innostu tollasesta reenistä, mustahan tulee kohta jumppaaja joka haluaa vaan kiinteytyä. ;)
Tässä muuten loistava treenivinkki joululomalle - tuon ohjelman kun voi tehdä ihan missä tahansa. Ja kun pitää Valerie Waugamanin olemuksen mielessä, niin ei kyllä ole motivaatio-ongelmiakaan (tai tarvetta syödä kaikkia näköpiirissä olevia jouluruokia). Se vaan on niin http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/images/smilies/heart.gif. Ja persoonana ihan yhtä kiehtova, oman tiensä kulkija joka ei paljon muiden mielipiteitä kysele. Upea esikuva kenelle tahansa.
Hermis, kiva kuulla sustakin pitkästä aikaa. :) Elä lopeta postailua tänne!
<object height="355" width="425">
<embed src="http://www.youtube.com/v/6Ps7G5dE_YE&rel=1" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" height="355" width="425"></object>
Uu mikä takareisi Valeriella on tuossa blogissa olevassa kuvassa :)!
Oletko dieetillesi sitten harkinnut tihennettyä salitreeniä tuon varvas äksidentin johdosta (ja miksei muutenkin)?
Heippa Kaisa!
Mainitsit blogissas tuon julkaisematta jääneen Valerie Waugamanin haastattelun, niin kyllä kiitos, kiinnostais todellakin lukea se :) On tuo Valerie vaan melkonen kaunistus.
No älä, mikä tuossa naisessa nyt ei muutenkin olisi melkoista - kaikki! :D Nyt kun oon lähinnä viettänyt aikaa sängynpohjalla niin on ollut hiukan liikaakin aikaa netissä surffailuun... ts. kaikki mahdolliset Valerie-sivut on käyty läpi :lol: Kunnon stalkkeri, hyi minua! Muistutan itseäni siitä vanhasta duracell-fanittaja-Kaisasta, heheh. Ehkä se kytee sittenkin vielä tuolla jossain pinnan alla.
Jeps, eli jotain tuon suuntaista suunnittelin mistä kysyit. Mullahan on kotona spinning-pyörä ja kaikenmaailman vempeleitä voimapyörästä ja leuanvetotangosta käsipainoihin, joten otan ne käyttöön aamutreenien merkeissä nyt kunhan ensin vaan paranen. Teen intervalleja aamuisin ja punttia sitten sen 5 x viikko salilla. Näistä jutuista ei auta lannistua, vaan ennemmin etsiä uusia tapoja tehdä asioita. Oppiipahan samalla jotain uutta. :)
Salitreenit jatkuu aika samalla tavalla kuin tähänkin saakka, mutta jotain muutoksia olen tehnyt ohjelmaan. Edellisellä ehdinkin treenata jo sen 3kk. Ja noihin aamun treeneihin lisäilen tosiaan käsipainoilla tehtäviä liikkeitä. 15kg on nyt kotona käytössä joten kovin ihmeitä sillä ei tehdä. Räjähtäviä punnerruksia yms. Aamuisin mun ei ole nyt mahdollista päästä oikealle salille ollenkaan - en pysty kävelemään töihin, joten on mentävä mieheni kyydillä ja siten olen vähän ristitulessa kaikkien aikataulujen kanssa.
Artemis_
10.01.2008, 21:37
Mullahan on kotona spinning-pyörä ja kaikenmaailman vempeleitä voimapyörästä ja leuanvetotangosta käsipainoihin, joten otan ne käyttöön aamutreenien merkeissä nyt kunhan ensin vaan paranen.
Muistako paljonko nuo vehkeet on maksanu kaikenkaikkiaan? Miten iso talo sulla on kun on härpäkettä joka lähtöön :D
Hehe, no en mä mitään kalliita juttuja ole ostellut. Jokainen ollut keskimäärin 10-25e/kpl. En osaa sanoa mitä ne nyt yhteensä sitten on maksaneet, kun olen ostanut niitä ripotellen. Eihän nuo pikkuvekottimet paljoa maksa. Spinningpyörä on kallein ostos, mutta sen sainkin mieheltäni yllätyslahjaksi. http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/images/smilies/heart.gif Sille tuleekin varmasti tulevalla kisadieetillä paljon käyttöä - mikäs sen parempaa ois, kuin tehdä aerobiset kotona katsellen digiboxilta lempisarjoja...
Kiinnostuin tosta blogisi ehkäisyasiasta. Mitä ehkäisyä käytät nyt kun lopetit e-pillerit? itsellä kiinnostusta myös lopettaa pillerit mutta EE:t on vaan niin helppo käyttöset/varmat ja en ole ajatellut mikä ois hyvä vaihtoehto siihen rinnalle.
Kannattaa jutella vaikkapa lääkärin kanssa vaihtoehdoista. Valitettavasti en tämän enempää halua henkilökohtaista elämääni alkaa täällä ruotimaan enkä koe olevani oikea henkilö neuvomaan tällaisissa asioissa, toivottavasti ymmärrät. :)
Kannattaa jutella vaikkapa lääkärin kanssa vaihtoehdoista. Valitettavasti en tämän enempää halua henkilökohtaista elämääni alkaa täällä ruotimaan enkä koe olevani oikea henkilö neuvomaan tällaisissa asioissa, toivottavasti ymmärrät. :)
Joo, sori. En ajatellut että
kysymys oli liian henkilökohtainen :o
Kaisa; thanx taas näistä "alaselkä"-vinkeistä ja alaselän rangan liikkuvuus asioista, joita blogissasi oli. Esim; just nuo "vajaat" liikeradat -> hyvä juttu!!! Ja tärkeää niille joilla on "eksoottinen selkä" tai muutoin vipuvartta.
Mulle(kin) näistä asioista huomauttettiin "vasta" nyt, kun sain alaselän hetkellisesti rikkipoikkikatki! Saakeli ja mä olen aina silmät kierossa vääntänyt KAIKKI aina alusta loppuun ns. isoilla liikeradoilla. Sai vähän ajattelemaan, mikä tuon selkäranka ja sen huolto sekä helliminen tarkoittaa! Kun selkä on rikki ei toimi mikään muukaan paikka. No minä selvisin vielä säikähdyksellä; viikon jälkeen selkä on ihan OK eli saan jo sukat ja kengät jalkaan itse mutta jos selästä pullahtaa välilevy tai muuta niin auts auts...saa siitä riesakseen elinikäisen vaivan.
Osteopaatista puheen ollen; millaisen hoidon oto? Jonkun niks-naks naksauttelunko? Kuinka usein on ylipäätänsä suotavaa käydä osteopaatilla?
Susanna suosittelee käyntiä 5-6 viikon välein. Osteopatia ei ole sama asia kuin kiropraktia, eikä siinä mitenkään väkivalloin naksautella paikkoja. ;) Lisää voi lukea vaikkapa täältä (http://osteopatia.fi/).
"Osteopathy is the practical knowledge of how man is made and how to right him when he gets wrong"
-A.T. Still
Raksa-Pena
18.01.2008, 18:59
Asiallinen juttu K&F:ssä :thumbs:
Susanna suosittelee...
Luin sun blogista näistä alaselkäongelmista, joita myös mulla on, ja fysioterapeuttini onkin hiljattain neuvonut jättämään syväkyykyt ja kovat mavet tekemättä. Voisitko kertoa tarkemmin tästä alaselän syviä lihaksia vahvistavasta liikkeestä?
En ota mitään vastuuta jos joku menee sitten omin päin näitä tekemään... mielestäni nämä neuvot pitäisivät aina tulla yksilöllisesti fyssarilta/osteopaatilta tmv. :)
Mulle Susanna suositteli tehtäväksi selänojennuksia siten, että ylävartaloon tulee aivan pieni kierto ja sitten ylävartaloa nostetaan täysin suorana (eli ei selkää pyöristäen ja notkistaen kuten usein selänojennus tehdään). Näitä kolmesti viikossa molemmille puolille treenin lopussa.
No jopa nyt vastustaa! Toivottavasti pääset kohta taas treenaamaan, juttujasi on mukava lukea :thumbs:
Saanko kysyä miten paljon alemmas leikkasit kaloreita? Paljonko arvelet peruskulutuksen olevan?
Mua on jo pitkään häirinnyt, kun joka paikassa aina vaan toitotettaan että pitää syödä enemmän. Ja sitä sitten väkisinkin yrittää syödä enemmän, vaikka kroppa huutaa vastalauseita. Syönnin jälkeen on liki oksennus kurkussa, kun maha on niin täynnä, mutta tuleepahan tarpeeksi paljon kaloreita "puhtaasta bodyruuasta", jota pitää ahtaa niihin kalorimääriin valtavia vuoria.
Jotenkin kummasti vaan ne puskista huudellut kenen tahansa "asiantuntijan" kommentit ("syöt liian vähän", "puuroannoksessa pitää olla ainakin 70 g kaurahiutaleita", "aamupala alle 400 kalorin on ihan liian vähän") jää mieleen pyörimään ja saa käytännön toiminnan menemään omaa kroppaa kuuntelematta. Vaikka 40 grammaa kaurahiutaleita puurossa ja 350 kalorin aamupala saa oman olon hyväksi ja sillä jaksaa virkeänä toimia erinomaisesti, nuo parit kommentit saa uskomaan, ettei se voi olla hyvä asia, ei tällä kehity, tällä joutuu vain säästöliekille jne... Vaikka tietää, ettei tuollaisen kommentin heittänyt ihminen ole välttämättä edes koskaan nähnyt minua, eikä tiedä yhtään mikä minulle sopii ja on hyvin todennäköisesti asiantuntemukseltaan vain samoihin puskahuutoihin langennut.
Olen viime aikoina aika paljon lukenut Oxygenia ja surffaillut jenkkilän fitness sivuilla ja mulle on tullut niistä sellainen mielikuva, Suomessa syödään offilla liikaa ja korostetaan liikaa "pitää syödä paljon, että kehittyy". Ammattilaisethan on ammattilaisia ja ei sellaiseen tavispulliaista voi kamalasti verrata, ja lehdissä ja netissä ei todellakaan kerrota koko totuutta, mutta silti. Ihmisiähän ne protkin on, joten kai taviksenkin kropan pitäisi kohtalaisen samaan tyyliin toimia. Että olisko se sittenkään ihan mahdotonta olla +5-6 kg kisakunnosta ympäri vuoden ja kehittyä silti?
Nimppu, olet asian ytimessä. ;) En tiedä, mikä lopputulos tulee olemaan mutta tällä kertaa lähden uhkarohkeasti testaamaan erilaista tapaa tehdä asioita... katsotaan tuleeko sillä tavalla lavalle lopulta rimppakinttuinen riisitikku, vai jotain muuta noin niinkuin pitkässä juoksussa. Hulluuttahan on se, että tekee samoja asioita ja odottaa erilaista lopputulosta. Oon aika monesti juossut seinää päin näissä asioissa joten ehkä nyt voin viimeistään todeta, että omalla kohdallani pitää ainakin koittaa jotain muuta.
Oletettavasti peruskulutukseni on n. 1600-1700kcal/vrk + liikunta. Tällöin painoni pysyy paikallaan syömällä n. 2000-2100kcal/vrk. Se määrä, mitä tarvitaan esimerkiksi lihaksen kasvattamiseen, ei ole mikään kovin suuri - esim. syömällä 200kcal yli kulutuksen joka ikinen vuoden ajan, paino ehtisi nousta jo 10kg. Mahtaakohan olla suurimmaksi osaksi lihasta? Tuskin! Haluan itse nähdä, voiko järkevällä ja maltillisella ruokavaliolla kehittyä yhtä lailla. Rasvan kerääminen vyötärölle tarkoittaa kuitenkin aina isomman määrän dieettaamista myös pois, jolloin väkisin myös osa lihasmassasta palaa. Mikä on sitten se lopputulos? Onko enemmän rasvaa + enemmän lihasta sama asia kuin enemmän lihasta myös sitten kun rasva on kuorittu päältä pois? Ja jos dieetin aikana vielä n. 2000kcal ruokavaliolla lihasmassa kasvaa (esim. kehonkoostumusmittausten perusteella), niin minkä vuoksi pitäisi syödä sitten vielä enemmän?
Mulla paino tuntuu nousevan hitaasti, kun syön n. 2100-2300kcal päivässä. Tällöin liikuntaa pitää tulla 7-8h viikossa. Rasvaa kertyy todella helposti eli ilmeisesti omalla kohdallani se säätövara noiden kalorien suhteen ylöspäin on melkoisen herkkä (toiset voi nostaa kaloreita helpostikin, Utti varmaan paras esimerkki). Jos haluan pienentyä vajaan puoli kiloa viikossa, on kalorimäärää pudotettava 1500-1700 tienoille ellen halua lisätä sitten kulutuksen määrää eli liikuntaa.
Edellisellä kisadieetilläni 1500kcal/pv toimi loistavasti, paino putosi jatkuvasti 0.5-0.7kg/vk. Samaan aikaan liikuntaa tuli tosin reippaasti: neljä salia, 4-5 rentoa aamulenkkiä, 2-4 raskaampaa aerobista. Tällöin olin kuitenkin jo huomattavasti pienempi kuin nyt joten perusaineenvaihdunta oli todennäköisesti pienempi. Dieettasin noilla samoilla kaloreilla heinäkuusta lokakuuhun eikä tuona aikana jumituksia tainnut tulla ollenkaan. Energiaakin riitti ja masu oli tyytyväinen.
edit: En halua silti sanoa, etteikö kannattaisi syödä reilusti jos haluaa kehittyä. Jokaisen vaan pitää opetella määrittämään se itselleen sopiva määrä, jolla saa tuloksia aikaan ja VOI HYVIN. Oksennus kurkussa ruuan ahtaminen ei kuulosta ihan viisaalta, näin maalaisjärjellä ajateltuna (huom: kaloreita saa helposti lisää mm. paistamalla lihat luomukookosöljyssä, lorauttelemalla kasvisten päälle öljyä, lisäämällä puuroon ja rahkaan lesitiiniä ja ylipäätään syömällä energiatiheitä ruoka-aineita kuten vaikkapa pähkinöitä). :)
Kuinka, Kaisa, sait juuri nyt tuon ahaa -elämyksen ravintoenergian suhteen? Mikä herätti? Mikä sai ajattelemaan asiaa ja päätymään kyseiseen lopputulokseen?
Mä olen jo vuosia saanut selitellä ja perustella omaa "vähäistä" syömistä. Olen kuitenkin pitänyt pääni ja ollut tuloksiin sinänsä tyytyväinen; ei tässä hirveisiin lihasmassoihin olla päästy (ja sitä on jopa muutama kilo menetetty), mutta onpa kunto ollut sopivan siisti vuodet ympäriinsä (nimim. suunnitelmista huolimatta ei päästy massoihin tänäkään talvena ;)). Does it work for you? If it doesn`t, fix it! Simppeliä! Mutta jostain syystä moni tuloksetta taisteleva mieluummin uskoo niitä, jotka käskevät syödä enemmän kuin omaa kehoaan. Syykin taitaa olla aika obvious; onhan se mukavampi syödä ja uskotella itselleen tekevänsä "oikein" kuin kituuttaa pienessä nälässä ;). Toki on hyvä huomioida säästöliekki ja ylikunto, jotka kuitenkin molemmat ovat mielestäni tänä päivänä aivan liian yliarvostettuja selityksiä itselleen ja muille. Ei todellinen ylikuntotila ole mitään musta tuntuu juttuja vaan silloin ollaan jo lääkärin vastaanotolla selvittämässä missä mättää. Ylirasitus on sitten asia erikseen ja siihen varmasti jelppaa viikon tai parin kevennys / lepo.
Joo niin, onhan niitä jotkat voivat ihan oikeasti syödä hevosen lailla. Kyse on siitä, voitko SINÄ tehdä niin? Keskiarvot ovat keskiarvoja, mutta jokainen on yksilö, jolla on oma keho, aineenvaihdunta (huom. aineenvaihduntaan vaikuttavat hormonit), tavat ja tottumukset.
Kuinka, Kaisa, sait juuri nyt tuon ahaa -elämyksen ravintoenergian suhteen? Mikä herätti? Mikä sai ajattelemaan asiaa ja päätymään kyseiseen lopputulokseen?
Rehellisyyden nimissä, olen kyllä jollain tasolla tiennyt tämän jo aiemminkin. Muistaakseni kirjoitin pakkikselle jo joskus viime keväänä asiasta, mutta käytännön tasolla en saanut tehtyä muutoksia ennenkuin nyt. Olen lukenut paljon eri dieettikirjoja työni vuoksi viime kuukausina ja tehnyt sieltä jonkinlaista yhteenvetoa. Aina kun puhutaan kehotyypeistä ja aineenvaihdunnan erilaisuudesta, huomaan kyllä mihin kategoriaan siellä putoan. Ja sen kategorian energiankulutus määritellään aina keskiverroksi - sellaiseksi, että kehitykseen ei vaadita valtavia ylikaloreita. Katsoin myös läpi Kalorilaskuriin kirjaamani kuukaudet (vuodesta 2005) ja painonvaihtelut vs. kalorimäärät sillä ajalla. Siitä sain tukea päätelmilleni. Kalorilaskurissa määrittelen päivittäiseksi aktiivisuudekseni "todella kevyt" ja tällöin energiamäärä on suunnilleen se, mitä oletettavasti kulutan normaalina työpäivänä jolloin en urheile - ja ehkä n. 100-150kcal ylikin sen todellisen kulutukseni (riippuu kuinka passiivinen päivä todella on). Mun kroppani on tainnut kouluttautua vaan hemmetin säästäväiseksi. Pysyisin pitkään hengissä nälänhädän iskiessä. :evil: Olen aina tykännyt kuitenkin ruuasta sen verran, että kun yhdistetään mun kehotyyppi ja mun luonnollinen ruokahalu niin lopputulos on ennemmin naisellisen pyöreä kuin tiukka ja hoikka. Käytännössä luulisin, että puhtaasti syöminen 95% ajasta ja annoskokojen jatkuva tarkkailu on ne tavat joilla pysyn siinä kunnossa missä haluan olla. Mulle ruuan punnitseminen jatkuvasti ei todellakaan ole mikään ahdistava juttu, joten siitä pidän kiinni jatkossakin. Esim. pikku mittavirheet pähkinöissä, kaurahiutaleissa ja öljyissä (joita käytän usein) äkkiä kuitenkin kasaavat ne pienetkin tarvittavat extrakalorit. Sanokoot joku tiukkapipoksi, ihan sama. Pelkkä puhtaasti syöminen ei mun tapauksessani kuitenkaan ihan täysin taida riittää.
Hmm... taidan jatkaa vähän vielä pohdintaa, vaikka tästä nyt tuleekin pitkä viesti.
Tuli mieleen tuosta Pakkikselle kirjoittamastani viestistä... Viime keväänä olin kuitenkin aina välillä hiukan kevyempi kuin nyt. Noina aikoina söin 1700-1800kcal päivässä ja pysyin 68-69 kilon tuntumassa. Heti kun nostin kaloreita 2000 ja yli, nousi paino 70-71 tienoille. Jossain kohti lopetin punnitsemasta itseäni joten en tiedä tarkkaan, miten paino on tuolloin vaihdellut. Kuvista ja muistamastani olotilasta päätellen olen heijannut n. 3-4kg edes takaisin koko vuoden ajan. Häämatkan jälkeen olin varmaan kaikista eniten turvoksissa :lol: Thai-riisi ja jäätelö :kuola: pakkaantuu äkkiä hanurin jatkoksi... hehe. Ei kyllä oikein naurattanut silloin, eipä silti.
Yksi asia mikä ainakin fyysisesti olon on muuttanut oli se hormoniehkäisyn poisjättäminen. Koko elämä tuntuu jotenkin paljon vaivattomammalta enkä ole sen jälkeen enää kärsinyt järjettömistä masennuskohtauksista, jotka useimmiten saivat mut syömään liikaa - oli se sitten ylimääräinen puurolautanen, proteiinipatukka tai sukellus Makuunin laareihin. Ylimääräistä silti, ja kaikki se käyttäytyy mun kehossani täsmälleen samalla tavalla. Tällä hetkellä suhde omaan kehoon on erittäin myönteinen ja voin sanoa rakastavani sitä :) Haluan tehdä keholleni hyvää ja saada sen siihen kuntoon, että on hyvä olla läpi vuoden. Oma fyysinen hyvinvointi vaikuttaa kuitenkin todella paljon myös henkiseen hyvinvointiin. En usko että tätä voi kovin moni kieltää. Se on ihan sama, mikä se häiritsevä tekijä on: olipa se akne, ylipaino, haiseva hengitys tai mikä vaan minkä itse kokee häiritseväksi. Jokainen asettaa itse ne rajat, mikä on liikaa omalle hyvinvoinnille. Mun tavoitteeni eivät ole epärealistisia, vaan täysin toteutettavissa kunhan tajuan antaa itselleni aikaa fyysiseen muutokseen. Henkinen muutos voi tosin tapahtua hetkessä, yhden päätöksen voimalla. :)
Viime vuonna tunsin usein niinä pahempina aikoina kuusta todella syvää itseinhoa. Kuten kirjoitin blogissa, tuollaiset ajatukset ja olotilat väkisinkin vaikuttavat siihen miten toimin ja käyttäydyn. En voi olettaa tekeväni parastani jos syvin fiilis on jotain noin negatiivista. Sen huomasin, että toki noista itseä häiritsevistä asioista voi ja pitää saada nostetta muutoksen tekemiseen. Mutta ainakin mä tein sen virheen aiemmin, että jäin rypemään siihen enkä käyttänyt sitä motivoimaan itseäni.
Sinänsä mielenkiintoinen tämä energiamääräasia. Olikohan se Anna, joka oli jutellut joiden yleisurheilijoiden kanssa... hekin syövät pääosin suht kevyesti, naiset 2000 kieppeillä tai vähän yli. Ei koskaan mihinkään oksetuspisteeseen, vaan normaalisti niin että olo on kylläinen. Pysyvät kunnossa, kehitystä tulee ja treeni kulkee. Jos painon+lihasmassan kasvu vaatii ylikaloreita, niin paljonko se todellinen YLImäärä sitten mahtaa olla naiselle? Usein puhutaan, että 500kcal/pv, mutta naisella tuo määrä voi kuitenkin olla 1/4 koko päivän normaalista energiantarpeesta... onkohan se vähän liioiteltua? Mitä olette mieltä?
Pitääpä vähän kaivaa pubmedia tästä aiheesta, jos löytyis jotain lukuja tutkimuksista, että millä on saatu lihasmassan kasvua jo aikaan...
Toivottavasti löydät Kaisa jotain mielenkiintoista tuosta tarvittavasta kalorimäärästä lihan kasvatukseen. Aihe tosiaan kiinnostaa itseäni suuresti! Itse olen nyt nöyrtynyt tuohon 2500 kcl ruokavalioon ja katsotaan paljonko saan fläsää kerättyä :)
Ei vaan toivotaan, että kun olen dieetilä pari kk:tta kesällä, niin lopputulos olis alkutilaa parempi :thumbs:
Mun suunnitelma on siis kerätä nyt kesäkuun loppuun lihasta. Aloitin siis vuoden alusta. Heinäkuussa sitten dietataan ja pyritään, ettei lihakset vallan katois. Ai niin teen nyt 4 salireeniä viikossa plus 1 tunti airobista. Noh kävelen kyllä arkena aika paljon, kun köyhä opiskelija oon, eikä autoa käytössä.
Paino oli vuoden alussa 59,6kg ja tänään 61 kg. Tosin lopetin joulukuun lopussa vähähiilarisen dieetin eli nestettäkin on varmaan sen jälkeen tullut. Niin ja pituus 161 cm.
Kommenttia saa antaa ja sitä jopa toivotaan ;)
Sori jos meni ohi aiheen, tarkoitushan oli keskittyä Kaisaan :D
Olikohan se Anna, joka oli jutellut joiden yleisurheilijoiden kanssa... hekin syövät pääosin suht kevyesti, naiset 2000 kieppeillä tai vähän yli. Ei koskaan mihinkään oksetuspisteeseen, vaan normaalisti niin että olo on kylläinen. Pysyvät kunnossa, kehitystä tulee ja treeni kulkee.Yleisurheilijat ovat suorituskykyurheilijoita, joille kehitystä tukevan ruokavalion ei tarvitse sisältää yhtään sen enempää kaloreita, kuin millä määrällä paino pysyy ennallaan ja kroppa palautuu treeneistä. Lihasmassan kasvatus ei ole kovinkaan olennaista yleisurheilussa, useimmiten pikemminkin haitallista jos painoa tulee lisää. Ero bodylajeihin on varsin selvä, sillä bodylajeissa tarkoituksena on kasvattaa lihasmassaa kilpailujen välillä, mikä edellyttää painon nostamista ja kaloriylijäämää.
Anupala, täällä saa höpistä mistä vaan :D Jos olisin itse samanlaisella ruokavaliolla kuin sinä nyt ja vielä kuukauden päästä painonnousu jatkuisi samaa tahtia, niin silloin ehkä hiukan nipistäisin kaloreista. MUTTA ainoastaan silloin, jos peilikuva ja mittanauha sanovat vaa'an kanssa samaa (+++) ja vaatteet alkavat tuntua päällä erilaisilta. Vaa'an lukemalla ei ole mitään merkitystä jos peilikuva, mitat ja vaatteet eivät kerro samaa tarinaa. :)
Hulkki, ymmärrän kyllä eron kestävyys- ja voimaurheilijan/kehonrakentajan välillä. En yrittänyt sanoa, etteikö lihaskasvuun tarvittaisi myös lisää energiaa.
Kysymys olikin se, kuinka paljon/kuinka vähän ylikaloreita nainen tarvitsee, jotta pystyy kasvattamaan lihasmassaa ja silti pysymään kunnossa. Onko esimerkiksi parin kilon painonnousun syklittäminen miinus/pluskaloreilla jo sellainen, josta jäljelle jää enemmän lihasmassaa kuin mitä alkutilanteessa oli? Ajatellaan siis, että aina kun paino/rasvamassa on noussut ylöspäin muutaman kilon (tai rasvaprosentti muutamien yksiköiden) verran, dieetattaisiin 2-3kg (/muutama prosenttiyksikkö) pois ja aloitettaisiin jälleen maltillisilla plussilla (vaikka nyt sitten se +200 mistä edellisessä kirjoitin). Tätä sykliä vaikka läpi vuoden. Vai onko vaihteluväli ehkä liian pieni? Tuo on kuitenkin jo niin pikkuinen painonvaihtelu, että se tuskin ahdistaisi, saati näkyisi edes kunnolla peilissä.
Toinen skenaario:
Jos paino nousisi (rasvamassana) kisojen jälkeisen painoon tasaantumisen jälkeen esimerkiksi 3kg vuoden aikana, tarkoittaisi tuo ainoastaan n. 50 ylikalorin syömistä päivittäin. Jos siihen vielä lisättäisiin vaikka 150kcal tukemaan lihaskasvua, niin itse ainakin olettaisin tuon riittävän lihasmassan kehitykseen (pianhan se nähdään... menen Inbodyyn lähiviikkoina, voin sitten verrata n. vuoden takaiseen tulokseen).
Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa -kirjassa oli maininta (s. 229), että lihasmassan maksimaalinen lisäys viikossa olisi 0.5kg, josta kehon lihasproteiinin lisääntyminen olisi n. 20% eli 15 grammaa. Hmm. Voikohan tuosta vetää mitään johtopäätöksiä ylikaloreiden tarpeen suhteen...? Naisilla maksimaalinen kasvu tuskin voi olla ihan tuota luokkaa :D
Vege heittää toimiston perältä kysymyksen: kuinka usein telinevoimistelijat bulkkaa, kun niillä on kuitenkin isot(/näkyvät) lihakset?
Hulkki, ymmärrän kyllä eron kestävyys- ja voimaurheilijan/kehonrakentajan välillä.En puhunut varsinaisesti kestävyysurheilijoista, vaan ihan samalla tavalla myös esim. pikajuoksijoista, jotka eivät oman lajinsa harjoittamiseen tarvitse tietyn pisteen jälkeen lihaskasvua.Vege heittää toimiston perältä kysymyksen: kuinka usein telinevoimistelijat bulkkaa, kun niillä on kuitenkin isot(/näkyvät) lihakset?Aina hymyilyttää, kun ihmiset rupeavat vertailemaan TV:ssä näkyviä telinevoimistelijoita normipunttaajiin, sillä kyseessä on yleensä vähintään kansallisen tason huippukilpailijat, ja usein myös MM-/Olympiatason urheilijat lajissaan. Vertailukohtana kuitenkin pidetään ihan perustaviksia, jotka harrastavat bodailua, ja sitten vielä ihmetellään kuinka noilla telinevoimistelijoilla voi olla yhtä paljon tai enemmän lihasta kuin täysin bodausharjoitteluun keskittyneellä Pentti Peruspunttaajalla. :rolleyes:
Telinevoimistelijat ovat kyllä olkapäiden, käsien ja jossain määrin muunkin yläkropan osalta poikkeuksellisen lihaksikkaita, mutta jos rinnalle laitetaan saman kilpatason kehonrakentaja (esim. telinevoimistelun olympiavoittaja ja kehonrakennuksen amatöörien maailmanmestari), näyttää telinevoimistelija vertailussa kyllä melkoiselta kynikseltä. Itse en tosin lähtisi kyllä vertailemaan keskenään kehonrakennuksen kaltaisen hyljeksityn marginaalilajin kilpailijoita perinteikkään, laajalle levinneen arvostetun olympialajin kilpailijoiden kanssa, koska ensinnäkin kilpatasolla kehonrakentajien lukumäärä on aivan kärpäsen paskaa verrattuna kilpavoimistelijoihin, ja toisaalta ne lahjakkaimmat yksilöt eivät kovin suurella todennäköisyydellä ajaudu johonkin helvetin bodaukseen vaan ihan oikeisiin urheilulajeihin, joissa menestymällä voidaan saavuttaa todellista mainetta ja mammonaa - toisin kuin bodauksessa.
Anyway, vaikka kilpatason telinevoimistelijoilla onkin usein varsin näyttävä yläkropan lihaksisto, olisi lihasmassan kasvu näilläkin tapauksilla ollut huomattavasti parempaa jos samat treenimäärät olisi yhdistetty tietoiseen painonlisäämiseen.
Hulkki mihin sun mielestä pitäisi sitten naisten kohdalla vetää raja plussakaloreiden suhteen? Miten pitäisi toimia, että välttäisi olemasta offilla urheilijaa muistuttamaton "läskibulkkipossu", joka joutuu dieettaamaan kisoihin 20 kiloa ja yli puoli vuotta, mutta kuitenkin saisi sitä lihasta lisää?
Mitä suosittelisit pienikokoiselle naiselle, jonka peruskulutus tuntuu olevan muutenkin yleisiä taulukkoarvoja alhaisempi? Niin kuin Faidra jo aikaisemmin pohdiskeli, se 500 kcal plussaa vaikuttaa prosentuaalisesti hurjalta lisäykseltä, jos se on sen 25-30% peruskulutukseen.
Näistä kai pitäisi vääntää joku monimutkainen hormonitoiminnan huomioiva logaritmieksponettihäkkyräkäppyrä, että saataisiin isojen bodarimiesten toimintatavat naisille sopivaan muotoon sovellettaviksi :D
Ex-Tavis
30.01.2008, 21:04
Täälläpäs on taas mielenkiintoista pohdintaa!
Kysymys olikin se, kuinka paljon/kuinka vähän ylikaloreita nainen tarvitsee, jotta pystyy kasvattamaan lihasmassaa ja silti pysymään kunnossa...
Jos paino nousisi (rasvamassana) kisojen jälkeisen painoon tasaantumisen jälkeen esimerkiksi 3kg vuoden aikana, tarkoittaisi tuo ainoastaan n. 50 ylikalorin syömistä päivittäin. Jos siihen vielä lisättäisiin vaikka 150kcal tukemaan lihaskasvua, niin itse ainakin olettaisin tuon riittävän lihasmassan kehitykseen (pianhan se nähdään... menen Inbodyyn lähiviikkoina, voin sitten verrata n. vuoden takaiseen tulokseen).
Tuli mieleeni, että tuossa minimaalisessa plussalla olossa ongelmaksi muodostuu usein se, että päivän kokonaiskulutusta ei voi käytännössä koskaan tietää varmaksi. Jo itse peruskulutuksenkin tarkka laskeminen on vaikeaa, saati sitten kokonaiskulutus, sillä silloin täytyisi ottaa huomioon pienimmätkin muutokset verrattuna normaalipäivään (työpaikan käytävillä/bussipysäkille juoksupyrähdykset jne.) joita ei voi käytännössä määrittää tarkkaan. Olen jotenkin siinä uskossa, että vaikka olisit jo pitkään laskenut ja merkannut päivittäiset kalorit ylös ja siten sinulla olisi melko tarkka kuva siitä kalorimäärästä, jolla painosi ei nouse tai laske, niin käytännössä aina laskuihin voi tulla jopa 100kcal:n heittoja suuntaan tai toiseen.
Näin ollen +50kcal syöminen ei välttämättä todellisuudessa aina nostaisikaan päivän kaloreita plussalle (johtuen juuri kalorilaskunnan epätarkkuudesta ja myös kehon kulutuksen vaihtelevuudesta).Tämän takia kallistun sille kannalle, että plussakaloreiden pitäisi olla ainakin vähän suuremmat.
Enhän missään kohti maininnut että pitäisi syödä vain 50kcal plussaa? Tuollainen määrä tosiaan olisi älyttömän vaikea edes määrittää. Kirjoitin tuossa koko ajan siitä esimerkiksi 200kcal plussalla olosta, kuten boldaamasi lauseen jälkeen käy kyllä ilmi (taisi tosin olla aika epäselvästi sanottu, pähkäilin lähinnä että jos 200 kalorista osa menisi rasvamassan keräämiseen ja osa lihasmassan kasvatukseen)... Liekö sekin sitten liian vähän, enpä tiedä. Jos elämäntyyli on kuitenkin varsin tasainen rytmiltään, niin erot kulutuksessa ei välttämätä ole kovin suuria.
Mietin vaan sitä, että jos se paino nousee todella herkästi, niin onko välttämätöntä ahtaa sitä ruokaa niin paljon että ollaan ihansatavarmana plussalla. En tiedä voiko tilannetta tai ylipäätään vastaavassa kropassa elämistä tajuta sellainen joka on aina voinut ongelmitta lappaa julmettuja kalorimääriä turpoamatta (viitaten tällä mm. Hulkkiin ja Ex-Tavikseen...). :) Saa nähdä, aika näyttää ainakin mun kohdallani miten hommassa käy. Ainoastaan lihaskasvun vuoksi en kuitenkaan ole valmis voimaan pahoin omassa kehossani. Vaikka se sitten tarkoittaisikin sitä että en kehity niin täysillä kuin voisin ja jossain kohti tekisi kilpailemisen järjettömäksi (ei kehitystä = turha kilpailla).
En todellakaan väitä että nämä mun päätelmäni olisivat nyt täysin oikeita tai että näin voi saada tuloksia. Omalla kohdallani vaan ainakin se +2500kcal syöminen (jonka piti olla n. 500kcal plussalla) on toistaiseksi vaan kerännyt 10kg extraa mikä ei mielestäni myöskään ole ihan tarkoituksenmukaista. :hmm:
Ex-Tavis
30.01.2008, 22:12
Ymmärsin tosiaan sitten tuon skenaario 2:n väärin, joten hyvä että tämäkin tuli selvennettyä. Olen nimittäin täysin samaa mieltä siitä, että kenellekään ei ole järkevä nostaa painoaan turhaan syömällä liikaa (liikaa omaan kulutukseen, ei kalorilaskureiden tai muiden ihmisten kehotuksiin nähden).
Kyllä minäkin voin samaistua tilanteeseen, jossa paino nousee, jos syö esim. 500kcal plussalla. Sehän on selvää, että aineenvaihdunnoissa on huomattavia eroja yksilöiden välillä. Uskon, että kaikille paras vaihtoehto on se, että syö juuri sen verran kuin mikä tuo itselle hyvän olon, joten sinunkin on syötävä vain sen verran kuin se tuntuu hyvältä, riippumatta muiden mielipiteistä tai varoituksista "et voi muuten kehittyä ellet syö". Nyt tulee olemaan mielenkiintoista seurata kehitystäsi eteenpäin, kun jatkat tätä uuden ruokapolitiikan noudattamista yhdistettynä kovaan treenaukseen. Toimit varmasti monelle hyvänä malliesimerkkinä (toivottavasti) sen todistamisessa, että myös pienemmillä ylikaloreilla kehittyy! :thumbs:
Itseasiassa olen niin paljon samaa mieltä kanssasi (nyt kun tuo väärinkäsityskin poistui), että tätä höpötystäni on turha jatkaa. Ei muuta kuin tsemppiä jatkoon! :)
Hulkki mihin sun mielestä pitäisi sitten naisten kohdalla vetää raja plussakaloreiden suhteen? Miten pitäisi toimia, että välttäisi olemasta offilla urheilijaa muistuttamaton "läskibulkkipossu", joka joutuu dieettaamaan kisoihin 20 kiloa ja yli puoli vuotta, mutta kuitenkin saisi sitä lihasta lisää?Ei siinä mitään absoluuttisia kalorimääriä tarvita, vaan ensinnäkin kokonaiskulutukseen suhteutettu maltillinen kaloriylijäämä. Ja toisekseen, ainakin omien kokemusteni perusteella pelkkä jatkuva plussakaloreilla oleminen ei ole kovinkaan hyvä tapa pysyä off-seasonilla siedettävässä kunnossa, vaan käytän itsekin säännöllisiä miinuskalorijaksoja pitkin treenikautta:
http://www.fast.fi/index.php?mid=501&a=show&id=242
Pitäiskö munkin sitten änkeä tänne kysymykseni, sen verran mielenkiintoista pohdintaa on taas kaisa saanu aikaseksi:) eli vaikka tämä ei kaisan blogiin liitykkään, niin kysyisin, että mikä olisi optimikaloriylijäämä noin suunnilleen lihasmassan kasvatukseen, uskoakseni keskivertoaineenvaihdunnan omaavalle 166cm ja 64kglle naiselle? vkossa tulee 4xpuntti, pari kovaa aerobista ja pari rauhallisempaa reipasta lenkkiä sekä työssäni kävelyä suht. runsaasti. Voiko tuota hulkin suosittelemaan kalorisyklitystä toteuttaa lyhyinäkin jaksoina, esim. alkuvko(jonne sijoittuvat kovimmat treenit)plussalla selkeästi ja loppuvkosta lievillä miinuksilla?
Siitä optimistahan täällä juuri olikin pohdintaa :D Mun täytyy ainakin sanoa, että en tiedä. Ohjattavilla tytöilläni on olleet kalorit kaikkea 1500 ja 2500 väliltä eikä yksikään heistä ole matkan varrella lihonut ohjeitani noudattamalla. Toisilla kiristymistä on tapahtunut samaan aikaan kun kropasta on tullut paljon enemmän "streamlined" (vähemmän rasvaa, enemmän lihasta), tällöin kalorit ovat olleet keskimäärin 1800-2200. Alle 1800 on menty vain harvojen (esim. todella lyhyiden ohjattavien) kanssa tai silloin kun ensisijainen tavoite on ollut polttaa rasvaa ja ainoastaan ylläpitää lihasmassaa. Jos tekisin sinun kokoisellesi ruokavalion, riippuisi kalorimäärä paljon myös tällä hetkellä syödystä määrästä. Useimpien kanssa aloitimme sillä, että ruokavalio puhdistettiin ja aterioiden ajoitukset laitettiin kuntoon. Kalorimäärä oli monilla sama minkä verran he olivat aiemminkin syöneet (laskin ruokapäiväkirjojen perusteella keskiarvon), ruoka-aineita vain vaihdettiin ja makroravinnejakaumaa säädettiin kehotyypin ja tavoitteiden kannalta sopivammaksi. N. 80% kohdalla ohjattavista jo tällä alkoi tulla tuloksia vauhdikkaasti. Suurimmalla osalla olettaisin tuon johtuvan siitä, että kun sitä-sun-tätä -ruokavalio muutetaan puhtaita ruoka-aineita ja runsaasti proteiinia sisältäväksi sekä ateriavälit ovat sen 2.5-3.5h, nousee kehon lämmöntuotto ja sitä kautta jo tuolla muutoksella keho polttaa enemmän energiaa kuin aikaisemmin. Epäterveellisen ruuan termogeeninen efekti on ymmärtääkseni huomattavasti pienempi kuin puhtaan, elimistöltä paljon käsittelyä vaativan ruuan vastaava.
En ole Hulkki, enkä tiedä kaipasitko minun ajatuksiani tähän aiheeseen, mutta sinun tilanteessa itse tekisin näin:
-määrittäisin tämän hetken kalorimäärän jota syön ja analysoisin mitä tämän hetken syömisillä painossa ja kehon koostumuksessa on tapahtunut viimeisen 1-2kk aikana
-puhdistaisin ruokavalion ja säätäisin aterioiden ajoitukset kuntoon, mikäli niissä on korjattavaa
-punnitsisin itseni, ottaisin mitat esim. vyötäröstä, navan kohdalta, hauiksesta, reidestä, lantiosta sekä mahdollisesti myös rasvaprosentin pihdeillä/Inbodylla
-jatkaisin tällä 3-4vk
-punnitsisin itseni, ottaisin mitat esim. vyötäröstä, navan kohdalta, hauiksesta, reidestä, lantiosta sekä mahdollisesti myös rasvaprosentin pihdeillä/Inbodylla
-vertaisin mittaustuloksia keskenään ja tekisin tavoitteisiin pääsemiseen tarvittavat muutokset (lisää ruokaa vaiko vähemmän ruokaa)
-tuloksien avulla pystyisin määrittämään, olenko ollut miinuksilla vai plussilla, paljonko, ja saavutinko sitä mitä tavoittelin... :)
Vaatii oma-aloitteisuutta, työtä ja itsensä tutkiskelua, mutta uskon että käyttämällä tuollaista tuloksiin perustuvaa analysointia pääsee pisimmälle. Tämä on siis se extremein tapa lähestyä asiaa (toisaalta myös todennäköisesti tehokkain ja säästää tulevaisuudessa aikaa tuskailulta ja pohdinnalta). Mun olis pitänyt tehdä tuo jo KAUAN sitten ihan tosissaan eikä vaan mutuilla, pohtia ja tehdä siirtoja eteen ja taakse pitämällä oikeasti kirjaa mitä olen tehnyt ja mitä on tapahtunut.
Tällä hetkellä en tee ohjauksia joten siksi kirjoitin mennessä aikamuodossa nuo alkusepostukset.. :)
Luin treenipäiväkirjaasi, ja pisti silmään...
millainen liike on takaolat alataljassa?
itse olen tehnyt takaolkapäitä lähinnä käsipainoilla istuen(etukumarassa) tai seisoen, joskus myös ristikkäistaljassa.
ja toi leuanveto (siinä kyykkytelineessä? ) on hyvä liike..itsellä ei tahdo omat voimat perinteisessä leuanvedossa riittää muutamaa sarjaa pidempään..täytyy kokeilla avustettua vetoa.
Hyvä päivis...saa motivaatiota omaan treeniin.
Tässä on TODELLA huonolaatuinen kuva tuosta. En viitsinyt laittaa blogiin, kun on niin suttuinen. Otin tuon jo pari viikkoa sitten kun tein Classic Gymillä samaa liikettä. Sama asia kuin takaolkapääsoutu, sen kun voi tehdä niin älyttömän monella tavalla... taljassa tangolla/narulla/kahvoilla, tangolla, smithissä...
http://www.fast.fi/easydata/customers/funcfood/files/blogikuvat/kaisa_takaolat_alatalja.jpg
http://www.musclemarket.fi/easydata/customers/funcfood/files/blogikuvat/kaisa_takaolat_alatalja.jpg
miss_ego
31.01.2008, 16:08
Niin onko toi leuanvetotapa joka löytyy Kaisan treenipäiväkirjasta normaalia kevyempi? Vastaotteella teen normaalisti 3x2 sarjoja (tosta on kai hyvä alottaa :D) mut myötäotteella ei mee yhtäkään.. :( Saliltakaan ei oikee löydy ketään avustamaan, eikä kyllä kotonakaan oo oikein ketään kenet raahaisin mukaan :evil:
Niin onko toi leuanvetotapa joka löytyy Kaisan treenipäiväkirjasta normaalia kevyempi? Vastaotteella teen normaalisti 3x2 sarjoja (tosta on kai hyvä alottaa :D) mut myötäotteella ei mee yhtäkään.. :( Saliltakaan ei oikee löydy ketään avustamaan, eikä kyllä kotonakaan oo oikein ketään kenet raahaisin mukaan :evil:
joo, se avustettu on kevyempi versio kuin ns. normaali leuanveto.
Itse olen tehnyt tähän asti ylätaljaa eteen erilaisin ottein, painoa säännöllisesti lisäten. Välillä mausteeksi leuanvetoja. Uskon, että vähitellen, harjoitellen vaik sitten 2-3 toistoa kerrallaan , nekin alkaa sujua.
Itellä sama probleema,yleensä yksin salilla. Jos joskus kaveri ollu mukana, pitäny jaloista kiinni = keventänyt normaalissa leuanvedossa.
Mäkin teen aina niin, että jos mieheni on samaan aikaan salilla niin hän auttaa nostamalla jaloista. Jos olen yksin, kevennän milloin mitenkin. Pitkään tein niin, että raahasin vinopenkin leuanvetotangon alle, asetin jalkaterät penkin yläreunaan ja kevensin vetoja auttamalla hiukan jaloilla, palauttaen liikkeen korostetun hitaasti alas. Leuanvetoteline on myös tosi hyvä apuväline, kunhan ei huijaa itseään ja kevennä painoa liikaa. Hulkin päiviksessä taisi olla kuva tuosta leuanvetotelineestä (ts. kevennetty leuanveto) nyt tammikuussa, vai olikohan se joulukuu. Räkkileuat on sitten kolmas tapa tehdä liike ja ainakin selkäjumista päätellen se oli tosi tehokas (kun tein sitä pari viikkoa sitten ekan kerran).
Mulla on kotona leuanvetotanko, joten siinä tulee rimpuiltua päivittäin. Aika hikistä, just saan kaksi leukaa yksin eikä nekään mitään tyylipuhtaita ole. Lisäksi mulla on tankoon ripustettuna sellaiset naruvekottimet (vähän niinkuin tämä (http://www.fitnessanywhere.smugmug.com/photos/229431660-S.jpg)) joiden kanssa pystyy tekemään vaikka minkälaisia vetoja eri kulmista ja muitakin liikkeitä, kuten punnerruksia. Tuon naruvempeleen kanssa joutuu käyttämään tosi paljon myös keskivartalon stabiloivia lihaksia, joten liike on kuitenkin aika paljon kokonaisvaltaisempi kuin leuanveto. Hauskaa tehdä sarja sinne tänne kun kävelee ohi. ;) Eikä ainakaan liikkeet lopu kesken... mm. täällä (http://www.ringtraining.com/pages/articles/100pushups.htm) 100 erilaista punnerrusliikettä joita noilla voi tehdä :lol:
Big Evil
01.02.2008, 01:26
Katselin tuota sumokyykkykuvaa blogista. Kannattaa olla tarkkana tekniikan kanssa, että liikkuvuus riittää polvien pitämiseen ulkona. Varsinkin leveällä asennolla polvien vatkaaminen on luultavasti erittäin pahasta.
Hmm, mitä tarkoitat "liikkuvuus riittää polvien pitämiseen ulkona"? Siis ettei polvet käänny eri suuntaan kuin varpaat? Tuo on mulle kaikista luonnollisin kyykkyasento ja pysyy erittäin tukevasti paikallaan, vaikka painoa olisi sen verran että saan just ja just kutosen. Haarakyykky on aina ollut jotenkin helppo => butt power! :lol:
Mitä lisäravinteita käytät tällä hetkellä? Onko palkkarisi nykyään ruokaa ja ProFX Zero Carbia?
Heh, täältä tuleekin sitten vähän listaa... mä olen ihan totaalinen lisäravinne-junkie, ollut siitä asti kun aloitin treenaamisen. Mua kiehtoo ihan hirveästi kaikki erilaiset tuotteet ja USA:ssa asuessamme kahlasin läpi hillittömän valikoiman kaikenlaisia sallittuja tuotteita palautusjuomista burnereihin ja pumppia lisääviin valmisteisiin. Ehkä tuo on hyväkin asia, ainakin tämän nykyisen työni kannalta. ;) Olen aina suorastaan lapsellisen innoissani uusista tuotteista. :lol:
Glutamiinia käytän sillon kun muistan, käytännössä 5-10g päivässä.
BCAA:ta käytän jatkuvasti enkä siitä luovu oikein mistään hinnasta. :) Otan sitä ennen treeniä ja sen jälkeen. Sen tehoon uskon, koska sen hyödyistä on tehty niin paljon tutkimuksia. Niissä on mm. todettu BCAA-lisän säästävän rasvatonta massaa ja polttavan enemmän rasvaa miinuskaloreilla ollessa (verrattuna placebo-ryhmiin). Lisäksi sillä on vaikutuksia treenin jälkeisiin lihaskipuihin (vähentää DOMS:ia) ja sen on todettu kiihdyttävän proteiinisynteesiä (=lihasmassan rakennus).
40% EGCG vihreä tee -uute mulla on nyt myös testissä, se kun on yksi tuotteista jotka seuraavaksi on tulossa meiltä kauppoihin. Tuollaista vahvaa versiota ei taida toistaiseksi Suomen markkinoilla ollakaan. Muista vaikutuksista en sen kohdalla osaa vielä sanoa, kuin että tuntuu nostattavan sopivasti aggrea salilla ja hiki ainakin puskee treenissä tuplamääränä pintaan - sexyä, hoho! Tutkimuksissa sillä on kyllä osoitettu olevan merkittäviä vaikutuksia, joten niitä odotellessa. ;)
Joskus otan AC-C:tä ennen treeniä, mutta viime aikoina en ole niin tehnyt kun kalorien tiputuksen jälkeen se tuntuisi syövän vähän liikaa päivittäisestä energiamäärästä. Jossain vaiheessa otan taas Burnerin ja Pump+:n mukaan, mutta en halua käyttää ihan kaikkia keinoja tässä vaiheessa joten säästelen niitä edemmäksi. Niiden tehoon luotan myös, koska ainesosista on tutkimustuloksia niiden toimivuudesta. :)
Palautusjuomana käytän useimmiten Zero Carbia. Usein alan juomaan sitä jo treenin loppupuolella. Proteiinijuoman lisäksi syön 1-2 hedelmää riippuen nälän/heikotuksen määrästä tai heti kotiin päästyäni riisikakkuja+pilttiä tai puuroannoksen. Malto ja muut nopeat hiilarit isoina määrinä saa mut voimaan todella pahoin (ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa kun olen oksentanut heikotuksen iskiessä, lievä kammo runsashiilarisista palkkareista...). Jos käytän jauhemuotoista palkkaria niin silloin se on oikeastaan aina HT-R kahvin tai suklaan makuisena. Siinä on sopivat suhteet: 50g proteiinia ja 28g hiilaria per 100g. Lisäksi siinä on glutamiinia ja kreatiinia. HT-R:ää pidän sitä yhtenä mulle sopivimmista tuotteista ja sitten kun kyllästyn himoitsemaan Zero Carbia (sitä on toistaiseksi saatava joka päivä :D), siirryn taas käyttämään HT-R:ää jatkuvasti. Sitä otan yleensä 60-75g annoksen riippuen millaisen treenin olen tehnyt ennen palkkarin hörppäämistä.
Tunnin sisällä palkkarista syön useimmiten jo treenin jälkeisen aterian, joka sisältää hiilarilähteenä joko puuroa, bataattia tai jotain täysjyväviljaa. Lisäksi tietysti joku vähärasvainen proteiininlähde, niitä vaihtelen sen mukaan mitä tekee milloinkin mieli.
Välipalaproteiinina käytän Zero Carbia tai Whey3:sta. Zero Carb kulkee yleensä aina repussa mukana, joten en ikinä joudu tilanteeseen että mulla ei olisi seuraavaa ateriaa mukana. Se on niin näppärä välipala. :) Whey3:sta käytän kun olen kotosalla. Teen usein jäisistä marjoista, soijamaidosta, sokerittomasta siirapista ja Whey3:sta blenderissä smoothien tai jäätelöä. Tuo on tämänhetkinen suosikki-iltapala ja syön sitä välillä kyllä välipalanakin.
Kaisa pisti nyt kyllä pahan haasteen. Näytti moni tarttuvan proteiinipatukka-syöttiin :kuola: Minäkin heti yllytettynä läksin mukaan tohon treenipäiväkirja osioon. Sähköpostis on kohta tukossa! :D
Noo, hyvän jakaminen ei kai koskaan ole ollut pahasta, vai? :) Taitaa tosin palkka hävitä tililtä ennätysnopeaan jos päiviksiä aukeaa samaa tahtia loppukuukauden ajan! :lol:
Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa -kirjassa oli maininta (s. 229), että lihasmassan maksimaalinen lisäys viikossa olisi 0.5kg, josta kehon lihasproteiinin lisääntyminen olisi n. 20% eli 15 grammaa. Hmm. Voikohan tuosta vetää mitään johtopäätöksiä ylikaloreiden tarpeen suhteen...? Naisilla maksimaalinen kasvu tuskin voi olla ihan tuota luokkaa :D
Ymmärsinköhän luvut oikein vai tuliko siellä päässä ajatuskatko, eikös 20% 0,5kg:sta ole 0,1kg eli sata 100g eikä suinkaan 15g.
Edit: Ensimmäinen onnistunut quottaus:D
Edit 2: Vai tarkottiko toi 15g että per päivä? Tulipas paljon edittejä:D
Big Evil
01.02.2008, 20:45
Hmm, mitä tarkoitat "liikkuvuus riittää polvien pitämiseen ulkona"? Siis ettei polvet käänny eri suuntaan kuin varpaat? Tuo on mulle kaikista luonnollisin kyykkyasento ja pysyy erittäin tukevasti paikallaan, vaikka painoa olisi sen verran että saan just ja just kutosen. Haarakyykky on aina ollut jotenkin helppo => butt power! :lol:
Aika lailla, ja nimenomaan etteivät polvet käänny sisään, eli juuri lantion/takareisien/pakaroiden liikkuvuus mahdollistaa polvien pitämisen linjassa, eli huomattavan ulkona. Tuosta selvinnee paremmin, kohdasta 6:30 alkaen:
http://www.youtube.com/watch?v=wY4gwVlO_k0
Tietysti alkuperäisestä kuvasta on vaikea havainnoida, kunhan varoitin.
Kiitos Big Evil, hyvä huomio joka tapauksessa. Kurkkasin videonkin - siinä on tosiaan paljon loistavaa asiaa (kannattaisi jokaisen katsoa tuo joka kyykkäilyä harrastaa). Pitää kiinnittää ensi kerralla vielä selvemmin huomiota tuohon asiaan, vaikka mielestäni olenkin tähän saakka aina tehnyt kyllä oikein koska leveä kyykkyasento on todella luontevan tuntoinen. Mut silloin kai sitä usein tekeekin virheitä, kun on niin varma jostain. ;)
Edit 2: Vai tarkottiko toi 15g että per päivä? Tulipas paljon edittejä:D
Joo, siis nimenomaan 15g per päivä. Hyvä kun kysyit, jäi pikkasen epäselväksi tuossa mun tekstissäni. 15g per päivä kuulostaa ihan järjettömän vähältä! :D Mutta jos sattuisi niin onnekkaasti, että vuoden jokaisena päivänä kykenisi rakentamaan sen 15g proteiinimassaa lisää, niin vuoden lopussa tuo olisi kuitenkin 5475g eli 5.5kg proteiinimassaa lisää. Se on jo aika hiton paljon, koska painon muutoksena tuo tarkoittaa 27375g = 27.4kg lisää vuoden aikana (lihasmassaa = proteiinimassaa+sitoutunutta nestettä+rasvoja+hiilihydraatteja ks. s. 204 kirjasta). Mitenkähän tuo mahtaa onnistua... vai ymmärsinkö jotain väärin?! Teoria on toki aina teoriaa, mutta silti. Luin tosiaan tuosta samaisesta kirjasta tätä juttua ja insinöörinä oli pakko tietenkin laskea mitä siitä tulee numeroina. ;)
Nams! Patukka tuli tänään meidän lattialle! Kiitoksii kovasti. :)
Hih :) Ekat 10 patukkaa lähti eilen postiin! Hyvin on päiviksiä auennut, olen aika yllättynyt!
Hei Kaisa.
Viimesimpään blogimerkintääsi liittyen: Miten ihmeessä teet ranskalaisen käsipainoilla vinopenkissä? Ja onko kyseessä tällöin siis yksi 20 kg :eek: käsipaino vai molemmissa käsissä omat? :confused:
Voisiko tästä saada valokuvaa. Kiitokset loistavasta blogista, siitä on saanut likkakaverin ohjelmaankin hyviä vinkkejä. :rock:
Harmi, ei ole eiliseltä kuvaa tuosta... yleensä olen nimittänyt sitä vaan ojentajapunnerrukseksi vinopenkillä, mutta en oikein tiedä mikä sen nimi on joten pistin nyt noin.
Liike on tällainen, paitsi että itse en laita penkkiä noin jyrkkään kulmaan ja käytän ainoastaan yhtä käsipainoa kahden sijaan:
http://www.exrx.net/AnimatedEx/Triceps/DBInclineTricepsExtension.gif
Minulla tuo liike tehtynä istuen sattuu olkapäihin ja vinopenkillä tehtynä taas mitään kipua ei tunnu. Otan siis yhden käsipainon peukaloiden ja etusormien väliin. 20kg on liian pieni sarjapaino mulle - pystyisin tekemään huomattavasti isommilla, mutta painon nostaminen alkuasentoon tuntuu sen verran riskialttiilta yksin että teen yksin salilla ollessani pidempää sarjaa pienemmällä painolla.
Kiva jos olet saanut vinkkejä tyttöystävän ohjelmaan! Kannustahan häntäkin liittymään forumille, täällä alkaa olla jo hyvä porukka treenaavia likkoja kasassa! Voisinkin alkaa vähitellen pistää jonkin sortin mimmimiittiä pystyyn.... hmmmmm! :)
Minulla tuo liike tehtynä istuen sattuu olkapäihin ja vinopenkillä tehtynä taas mitään kipua ei tunnu. Otan siis yhden käsipainon peukaloiden ja etusormien väliin. 20kg on liian pieni sarjapaino mulle - pystyisin tekemään huomattavasti isommilla, mutta painon nostaminen alkuasentoon tuntuu sen verran riskialttiilta yksin että teen yksin salilla ollessani pidempää sarjaa pienemmällä painolla.Nyt on kyllä pakko epäillä todella voimakkaasti, että olet tehnyt tuossa tekstissäsi ajatusvirheen. Nyt nimittäin sanot, että teet 20-kiloisilla käsipainoilla tuota liikettä - yksi käsi kerrallaan. Käsipainoliikkeissä nimittäin on yleinen tapa merkitä sarjapainoksi sen yksittäisen käsipainon koko - tehtiin liike sitten yksi tai kaksi kättä kerrallaan.
Ööh, siis häh - teen liikkeen niin että pidän kahdella kädellä kiinni yhdestä käsipainosta. Enhän missään kohti ole puhunut käsipainoista vaan nimen omaan yhdestä käsipainosta (joka painaa 20kg)?
Nyt on kyllä pakko epäillä todella voimakkaasti, että olet tehnyt tuossa tekstissäsi ajatusvirheen. Nyt nimittäin sanot, että teet 20-kiloisilla käsipainoilla tuota liikettä - yksi käsi kerrallaan. Käsipainoliikkeissä nimittäin on yleinen tapa merkitä sarjapainoksi sen yksittäisen käsipainon koko - tehtiin liike sitten yksi tai kaksi kättä kerrallaan.
Mä ymmärsin niin, että liike suoritetaan yhdellä 20kg:n käsipainolla kahdella kädellä siitä kiinni pitäen..;)
Aa, no sittenhän asia on selvä. Tuossa asianhaaran aloittaneessa Mr. J:n postissa vain puhuttiin ranskalaisesta käsipainoilla, eikä ranskalaisesta käsipainolla. Edellinen kun on juuri tuollainen käsipaino per käsi -versio, ja jälkimmäinen yhdellä käsipainolla molemmilla käsillä tehtävä versio. :piis:
Aa, no sittenhän asia on selvä. Tuossa asianhaaran aloittaneessa Mr. J:n postissa vain puhuttiin ranskalaisesta käsipainoilla, eikä ranskalaisesta käsipainolla. Edellinen kun on juuri tuollainen käsipaino per käsi -versio, ja jälkimmäinen yhdellä käsipainolla molemmilla käsillä tehtävä versio. :piis:
Nimenomaan juuri näin. Tuossa blogimerkinnässä liike oli merkitty näin: Ranskalainen punnerus vinopenkillä kp 20kg x 12, 10, 10, jonkia takia halusinkin varmistuksen siitä, onko ko. liikettä tehty käsipäinoilla vai ainoastaan yhdellä kp:lla.
Mutta summa summarum: Kaisan vastaus oli hyvä ja tyhjentävä, kiitos siitä.:thumbs:
miss_ego
13.02.2008, 13:37
Kaisa pyyteli tuolla blogissaan palautetta. Itse tykkään lukea niin reenijuttuja, ravintoasioita ja tarinoita reenielämän ulkopuoleltakin, eli kaikkia niitä, joita tähän mennessä Kaisan blogista löytyy. Sanoisin et jatka samaan malliin, mä ainakin tykkään kovasti ! Olis kiva nähä joskus myös joskus joltain päivältä reenit+syömiset kellonaikoineen... :)
Kiva kuulla että kirjoitukset viihdyttää :) Hmm, mielestäni kirjoittelen aika useinkin noita ruokapäiviksiä! Viimeksi taitaa olla tammikuun viimeisessä päivityksissä päivän sapuskat. Varmaan melkein joka kuun jossain kirjoituksessa on esimerkkiruokailut. Kellonaikoja tosin ei tuolla ole - mutta syön AINA 2.5-4h väleillä, eli syön klo 6-21 välisenä aikana kaikki ateriani tasaisin väliajoin. Treeni ei muuta ruokailuja mitenkään muuten kuin niin, että treeniä ennen otan aminohapot yms. ja treenin jälkeen otan välittömästi palautumisjuoman. Samoin kysymys-vastauspalstalta (http://www.fast.fi/index.php?mid=502) löytyy useampiakin esimerkkipäiviä, mm. kisadieetiltä ja samoin treenikaudelta. :)
mun mielestä, Faidra, sun tyyli kirjoittaa on tosi hyvä, ihan kuin jutustelisit kaverille. Sen myötä on aina ollut ainakin itselle helppo lueskella läpi noita sun blogin juttuja, ja aina mielenkiinnolla luen eteenpäin kun huomaan että uutta on irronnut!
Erityisesti on kiva lueskella sun ahaa-elämyksiä ruuan suhteen, varsinkin kun itse syön samaan tyyliin. On myös mielenkiintoista, kun poimit muualtakin asiaa (esim.amerikkalaisilta nettisivuilta tms. mitä sulla on ollut) ja linkität aina niitä mielenkiintoisempia juttuja. sitä kautta olen löytänyt tieni monille mielenkintoisille sivustoille :thumbs:
Musta on mukavaa, kun kirjoitat avoimesti omasta elämästäsi, etkä esim. "vain" treeneistä. On myös ihailtavaa, että et häpeile ns. epäonnistumisia ts. niitä juttuja, joissa asiat eivät ehkä aivan ole menneet suunnitelmien mukaan. ja sun asenne on niin aurinkoinen, että se tarttuu ihan sun juttuja lukemalla!
tiivistettynä siis komppaisin miss_egoa, sun blogia on ollut mielenkiintoista ja kivaa seurailla, ja kirjoitat niin monipuolisesti kaikenlaista, etten kyllä osaa sanoa mitä enää kaipaisin :rolleyes: Myös se on ollut tosi mukavaa, kun olet niin tiiviisti päivitellyt, melkein joka päivä sieltä jotain löytyy. Joten älä turhaan pahoittele, jos joskus venähtää- eiköhän se oo ihan ymmärrettävää! :)
vBulletin® v3.8.4, Copyright ©2000-2012, Jelsoft Enterprises Ltd.