Näytä koko versio sivusta : Treenauksen ulkopuolista elämää?
Miten saatte sovitettua yhteen treenauksen ja työn/opiskelun vaatiman ajankäytön? Tuolla jo toisessa keskustelussa viitattiin siihen että treenauksen viikkotunnit on kuitenkin aika vähän kaikkeen muuhun verrattuna. Olisikin hienoa jos treenauksen voisi nähdä siltä kantilta, että se on parasta omalle itselle omistettua laatuaikaa kaiken muun hälinän ja kiireen keskellä!
Hmm... priorisoinnista kai siinä enimmäkseen on kysymys. Aamulla kun repii ittensä riittävän aikaisin ylös, ehtii tekemään ennen töihin menoa aerobisen/lajivoiman tmv. jumpan. Sitten töiden jälkeen joko suoraan salille tai kodin kautta yhdessä miehen kanssa rautaa rankaisemaan. Yhdessä treenaaminen on jotenkin tosi motivoivaa, ei sitä toisen nähden ainakaan tule ikinä mitään einytmilläänjaksais-treenejä vedettyä. Viimeistään siinä kohti alkaa rauta olemaan kevyttä, kun toinen vähän kuittailee, että minnekäs se sisupussi susta oikein katosi, yritä nyt edes... ;)
Kun päivät istuu toimistossa niin kyllä välillä iltaisin on niin aivokuollut olo, että ei jaksais salille edes vääntäytyä. Sitten kun kuitenkin lähtee niin aina se osoittautuu paremmaksi vaihtoehdoksi kuin se, että olis vaan kasvattanut juuret sohvaan. :) Ei se sohva sieltä mihinkään katoa. Ja treenissä tulee kyllä aina tyhjennettyä päätä muista ajatuksista, usein keskittyminen sarjaan on niin intensiivistä ettei siinä enää työasiat ehdi mielessä pyörimään. Saati mitkään muutkaan asiat.
Minusta tuntuu, että kiireisinä ajanjaksoina; hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kun aikatauluttaa päivän valmiiksi ehtii tekemään, vaikka mitä. Silloin tosin ei jää aikaa "sosiaali"saleilulle, vaan on viuhdottava menemään enemmän tai vähemmän täysillä.
...Tosin liika aikataulutus vie elämästä spontaanisuuden...ja monesti, kun on aikatauluttanut päivänsä tuntuu, että päivä on jo aamulla valmiiksi eletty. Sitten taas vastapainoksi on otettava päiviä, joihin ei suunnittele mitään.
:thumbs: Olen samaa mieltä Faidran kanssa tuosta priorisoimisestas.
Selkeän aikataulun luominen auttaa asiaan, kuin asiaan. Ja paljon.
Onhan se välillä ollut pirun vaikeaa. On tullut nähtyä millasta on treenata kun käy töissä, tai on armeijassa tai sitten opiskelee.
Aina se on kuitenkin onnistunut yllättävän hyvin, jopa meikäläisellä armeija aikana. Opiskelu aikana oli hyvät ja huonot puolet ja sitten taas kun on töissä on ne hyvät ja huonot puolensa. Se on ainakin mulle tärkeää varsinkin kun on työ elämässä, että ehtii hyvin syömään duunissa, on lyhyt työmatka ja päivä duuni, jolloin unirytmi ei mee niin pahasti sekaisin. Kokemusta on 3-vuorotyöstä.
Tosin sitten taas panostaa voi touhuun monnella tavalla. Varsinkin kun alkaa olemaan tarkka safkojen, treenin ja levon suhteen, sosiaalista elämää unohtamatta + muut arkiaskareet, niin tuntuu välillä että vuorokaudessa saisi olla 10 tuntia lisää.
Itselleni treeni on välttämättömyys. Sen avulla jaksan tehdä töitä tai opiskella. Se on hyvää vastapainoa kaikelle muulle.
Täytyy vain löytää jokaiselle asialle oma paikkansa.
oon jokatoinen viikko illassa ja joka toinen aamu vuoros, nii on kyl hankala rytmittää syömisiä ja unenlaatua. Mutta jostain kumman syystä treeni kulkee. No mut aina ku töistä pääsee nii alkaa syöminen eli tankkailu.
Hullu inkkari
15.09.2007, 22:49
iltapäivällä neljän-viiden aikaan menen salille ja joka toinen päivä treenit on normaali tahti. Treenien jälkeen kun on loppuillan rento fiilis, niin kyseisen aktiviteetin saa kyllä mielellään mahdutettua päivän touhuihinsa. Välillä tekis mieli mennä hakemaan sitä fiilistä sieltä peräkkäisinäkin päivinä, mutta paras vaan levätä välillä.
Eihän tuota aikaa oikeesti arkipäivisin ainakaan itellä jää muuhun kuin työhön ja reeniin, illat on pyhitetty kotona olemiseen / parisuhteelle.
Mutta jos ihan rehellinen olen, niin en mä arkisin muuta kaipaakaan. Tottakai elämänkumppani on nro1, mutta työ on välttämätöntä hoitaa. Ilman työtä ei mulla ole mahdollista harrastaa / tehdä ainakaan niitä asioita mistä pidän.
Koska varsinkin kilpailuun valmistavalla kaudella ( eli n. puolet vuodesta) menee melko tiukasti kellon mukaan ja rutiinisti, on mulla tapana tehdä aikalailla eri asioita tai ei mitään se toinen puolikas ja välttää aikatauluja sekä stressiä :D
Reenaaminen on kuitenkin kivaa, joten en nyt ihan sitä puoltavuotta tietenkään oo jumppaamatta. Mutta kyllä sellanen kuukausi kesällä saattaa mennä ihan muissa kuvioissa.
Kyllä 24 tuntia riittää hyvin kouluhommien hoitamiseen ja treenaamiseen sekä kaikki mitä siihen liittyy. Muuta nyt ei tarvitse tehdäkkään, niin ei tarvii päätä hakata seinään sen takia, että löytäisi aikaa muullekin, kun sitä hakataan jo aivan tarpeeksi muutenkin seinään.
Narraaja
16.09.2007, 18:14
Kyllä 24 tuntia riittää hyvin kouluhommien hoitamiseen ja treenaamiseen sekä kaikki mitä siihen liittyy. Muuta nyt ei tarvitse tehdäkkään, niin ei tarvii päätä hakata seinään sen takia, että löytäisi aikaa muullekin, kun sitä hakataan jo aivan tarpeeksi muutenkin seinään.
Helppoohan se tollasen geeni friikin on sanoa :evil: Meidän geenittömien pitää vaan treenata ja ajatella treenausta kahta kauheammin. :(
Kaikessa on vaan kyse omasta halusta ja ajankäytön suunnittelusta.
Helppoohan se tollasen geeni friikin on sanoa :evil: Meidän geenittömien pitää vaan treenata ja ajatella treenausta kahta kauheammin. :(
Ollaan siis samassa veneessä. :D
Unholan Urkuri
17.09.2007, 02:51
Meikäläisellä treenailun ulkopuolella vaikuttaa perhe, jonka keskiössä 10kk poika ja epäsäännöllinen 3-vuorotyö. Siinä on kyllä sellanen pirunnyrkki aukaistavaksi...Tossa kolmiossa treenailu on kyllä viimeinen prioriteetti, jonka vuoksi puntilla käydään vapaapäivinä tai viimeisenä illalla poitsun käytyä nukkumaan.
Alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin kuinka yhdistää asiat? Ite tosiaan kylmästi arvotan jutut. Lapsi tarvii vanhempiensa läsnäoloa, joten treenit kun muksu nukkuu, paskaa omaatuntoa vaan keräisin jos hoitoon/lapsiparkkiin muksua jatkuvasti omien treenien vuoksi raahaisin. Ja toisekseen, urheilu on meikäläiselle harrastus: jos ei ehdi/jaksa niin ei sitten ehdi/jaksa.
Meikäläisellä treenailun ulkopuolella vaikuttaa perhe, jonka keskiössä 10kk poika ja epäsäännöllinen 3-vuorotyö. Siinä on kyllä sellanen pirunnyrkki aukaistavaksi...Tossa kolmiossa treenailu on kyllä viimeinen prioriteetti, jonka vuoksi puntilla käydään vapaapäivinä tai viimeisenä illalla poitsun käytyä nukkumaan.
Alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin kuinka yhdistää asiat? Ite tosiaan kylmästi arvotan jutut. Lapsi tarvii vanhempiensa läsnäoloa, joten treenit kun muksu nukkuu, paskaa omaatuntoa vaan keräisin jos hoitoon/lapsiparkkiin muksua jatkuvasti omien treenien vuoksi raahaisin. Ja toisekseen, urheilu on meikäläiselle harrastus: jos ei ehdi/jaksa niin ei sitten ehdi/jaksa.
Riispektiä sulle ja niille, joilla ylipäätänsäkään on paukkuja reenamiseen lapsen hoidon ja vuorotyön jälkeen. Kyllä se itselläkin menee tietenkin perhe edelle, sitten kun sellaista on. Oma treenaaminen ei voi olla lapselta pois imo :)
sillon kun ei ollut autoa oli vähän vittumaista ku 4 asti kouluu ja sit siit kotii syömää ja sit salille jne. ei jääny oikee aikaa mihinkää muuhun ku oli 8 aikaa koton ni meni sit jo melkeen nukkuu.. mut auto on helpottaunut asiaa tosi paljon ku ei mee matkohin tuhottomasti aikaa mut rahaa menee kyl sitäki enemmän...
Mun on jotenkin hirveen vaikeeta kuvitella että esim. vuorotyö/lapsi tms. vaikeuttaisi jotenkin reenaamista. Eipä tuo puntivääntö kuitenkaan hirviän montaa tuntia viikosta ota ja näin aikaa jää yllinkyllin vielä kaikkeen muuhunkin.
Mun on jotenkin hirveen vaikeeta kuvitella että esim. vuorotyö/lapsi tms. vaikeuttaisi jotenkin reenaamista. Eipä tuo puntivääntö kuitenkaan hirviän montaa tuntia viikosta ota ja näin aikaa jää yllinkyllin vielä kaikkeen muuhunkin.
Tietty kerkeää jos katsoo pelkästään tuota puntinvääntöaspektia. Sitten kun lisätään soppaan lihashuolto, harjoitusten suunnitelmallisuus, ateroiden valmistus jne. niin saakin jo suunnitella ajankäyttöänsä aika tehokkaasti jos siinä vieressä tekee epäsäännöllistä kolmivuoroduunia ja yrittää olla mahdollisimman paljon läsnä vauvelin elämässä ja varmaan vaimollekin pitäisi olla aikaa.
Unholan Urkuri
19.09.2007, 13:41
Mun on jotenkin hirveen vaikeeta kuvitella että esim. vuorotyö/lapsi tms. vaikeuttaisi jotenkin reenaamista. Eipä tuo puntivääntö kuitenkaan hirviän montaa tuntia viikosta ota ja näin aikaa jää yllinkyllin vielä kaikkeen muuhunkin.
Ainaski omassa duunissa työajat on välillä mitä sattuu niin kovin säännön mukaista treenamista ei voi toteuttaa.
Tuo muksu-juttu... kysehän on oikeesti siitä kuinka haluu sille hommalle omistautua. Ite olen tosiaan arvottanut perhe-elämän ykköseksi; lapsen turvallisuus/säännönmukainen elämä on tärkeämpää kuin meikän muskle. Sitten siihen yhtälöön kun ynnää vaimon huomioimisen niin aikaa ei oikeesti ainaskaan mulle jää liikaa puntin nostoon, töiden jälkeen ei oikeesti voi lähteä omille menoilleen kun toinen on leikkinyt ja laulanut isomman osan päivää tooosi aktiivisen tenavan kanssa. Täytyy myöntää, kyllä miekin luulin, että treenaaminen perheellisenä olisi helpompaa, mutta näin sitä ihminen erehtyy. Ei sillä, että mittään vaihtaisi pois.
Kyllä siinä on välillä vähän miettimistä, mutta se on tosiaan vain järjestelykysymys. Suunnittelee aikataulunsa hyvin, niin no problemo.
Täytyisi varmaan rakentaa sali kotiin :rolleyes:
Kyllä siihen treeniin löytyy aikaa ja motivaatiota, mutta matkat onkin sitten toinen asia...
Välillä tätä opiskelijaelämää eletään päivä kerrallaan ja toistaiseksi on selvitty hengissä. Kalenteri on kyllä kätevä apu kaiken sovittamiseen
Opiskeluaikanahan treenit voi sovittaa helposti niille päiville, kun muutenkin tulee yliopistolla tmv. opinahjossa aikaa vietettyä. Luentotauoilla tai luentojen jälkeen kun kirmaa opiskelupaikan salille niin ei tule siitäkään hommasta luistettua. Samoin jos istuu esim. lukemassa tenttiin/opiskelemassa vaikka yo:n kirjastolla, niin 45min lukutauko ja siinä välissä pikainen, intensiivinen punttijumppa takuulla tekee pelkästään hyvää kropalle ja päälle. :)
Kunhan ei vaan mene krapulassa salille, jos sattuu olemaan vähän kosteampi opiskelutyyli! :D
Paitsi että hoksasin juuri, että Rekola on vain 18-vuotias - mahtaako hänen ikäisensä opiskelupaikassa olla salia...
Opiskeluaikanahan treenit voi sovittaa helposti niille päiville, kun muutenkin tulee yliopistolla tmv. opinahjossa aikaa vietettyä. Luentotauoilla tai luentojen jälkeen kun kirmaa opiskelupaikan salille niin ei tule siitäkään hommasta luistettua. Samoin jos istuu esim. lukemassa tenttiin/opiskelemassa vaikka yo:n kirjastolla, niin 45min lukutauko ja siinä välissä pikainen, intensiivinen punttijumppa takuulla tekee pelkästään hyvää kropalle ja päälle. :)
Kunhan ei vaan mene krapulassa salille, jos sattuu olemaan vähän kosteampi opiskelutyyli! :D
Paitsi että hoksasin juuri, että Rekola on vain 18-vuotias - mahtaako hänen ikäisensä opiskelupaikassa olla salia...
Kyllä tuolta sali löytyy, ja hieno onkin! Ongelma keskellä päivää treenaamisessa on vain minulla se, että mehut menee ihan täysin. Tulee sitten melkein nukahdettua kirjan päälle :lol: ja kynä tärisee hemmetisti kädessä kun käsitreenit on veivattu.
Fasiliteetit on kyllä ihan loistavat kuten jo totesin. Salikortti maksoi 20e 3 vuodeksi. Sillä hinnalla ei paljoa muualla treenailisi. Jotenkin se koulussa oleminen yliaikaa on kuitenkin piinaavaa, jossain muualla treenaaminen tuntuu enemmän "omalta ajalta".
Kyllähän ihmisellä yleensä tärkeille asioille on aikaa. Kysymys on pitkälti siitä mitä todella haluaa.
Tietysti jos joutuu tekemään fyysisesti rasittavaa työtä yli kymmenen tuntia päivässä, kannattaa kysyä itseltään onko reeni tuollaisina päivinä sisukkuutta vai typeryyttä.
Salilla käynti ja nämä lihaksen kasvatustouhut ovat vain yksi pieni pala elämääni kuten töissä käynti. Käyn salilla n. 3 kertaa viikossa ja teen lyhyitä treenejä. Pyrin suorittamaan treenini nopeasti lyhyessä ajassa tehokkaasti sillä mielestäni pitkä harjoittelu ja salilla hengaaminen ovat ajan haaskausta. Nautin harjoittelusta ja viihdyn salilla, mutta en "asu" salilla. Tarvitsen salia pääsemiseen tavoitteisiini, mutta kuitenkin haluan, että aikaa jää myös muille harrastuksille ja tekemiselle. Töissä käyn, että saisin rahaa jonka kulutan sitten mm. ruokaan ja FAST lisäravinteisiin ;) Töissä on työni luonteen vuoksi helppo ruokailla lähes koska tahansa ja työ on fyysisesti suhteellisen kevyttä mikä tietysti sopii salitreenien kanssa. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että mulla on muutakin elämää! :thumbs:
tavoitteena olisi vapautua arjesta kokonaan ja saavuttaa korkea elintaso loppuelämäksi. loppuelämä voisi olla treenaamista, syömistä, relaamista sekä satunnaista (nais)sekoilua.
tavoitteena olisi vapautua arjesta kokonaan ja saavuttaa korkea elintaso loppuelämäksi. loppuelämä voisi olla treenaamista, syömistä, relaamista sekä satunnaista (nais)sekoilua.
Tuo kuulostaa aika hyvältä suunnitelmalta, meinaatko hankkia rahat työn kautta vai voittaa arpajaisissa? Onnellinen vanhuus on hyvä asia. :rolleyes:
vanhuus nyt ei oo hyvä asia, mut jos onnistuisin pysymään kohtuu siedettävän näköisenä ja terveenä miljonäärinä parikymmentä vuotta.
Useesti on tullut mietiskeltyä tuota ajan jakamista opiskelujen, koiran, treenien, töitten ja kodin kesken.
Kummasti sitä aikaa vaan järjestyy kun laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.
Itse oon kyl siinä mielessä aika hienossa asemassa, että työvuoroihin voin vaikuttaa todella paljon (teen siis 2-3 iltana viikossa töitä koulun ohessa), joten "vapaa"illat menee sitten salilla. Ihan hyvin koulun ja treenien/töiden välissä kerkee ruokaa tekemään ja koiran hoitamaan. Iso kiitos täytyy tietysti antaa avomiehelle, joka jaksaa lenkittää koiraa silloin kun mä oon töissä. Yksin jos kaikesta joutuisin huolehtimaan oisin aika hukassa.
Mulla helpottaa myös se, että kirjottelen itselleni viikko-ohjelman, jonka mukaan etenen. Kiirettä kuitenkin pitää ja täysin vapaita päiviä on harvoin, mutta hyvin on tähän saakka pärjätty.
Koulun puolesta alkavat työharjoittelut antaa nyt vähän lisähaastetta, sillä vuorotyötä joutuu tekemään. :D
Huvittaa vaan ajatella aikaa taaksepäin, sillä vielä parisen vuotta sitten mulla oli luppoaikaa enemmän kuin olis tarvinnu...ja nykyään oon aina menossa.
Aikataulujen kans on usein sumplimista..Arkipäivät menee koulussa ja kouluhommia riittäis enemmän kuin ehtii edes tekemään. Salilla käyn 4 krt/vko ja lisäksi lenkkeilen n. 3 krt/vko. Viikonloput ja joskus myös ke ja to teen yötöitä. Vapaa-aikaa ei juurikaan ole ja treenit suunnittelen etukäteen yleensä edellisellä viikolla. Olen huomannut, että se mistä joudun tinkimään on yleensä unen määrä.:( Hyvin usein tulee luettua yömyöhään, vaikka aamulla olisi kasiksi kouluun jne.. Sosiaalista elämää on koulussa, töissä ja salilla. Aina välillä huomaa kaipaavansa muutakin elämää tai ainakin sitä sosiaalista elämää varsinkin kun on sinkkuna, mutta ainakaan tällä hetkellä ei enempää aikaa yksinkertaisesti ole.
Jostakin on tingittävä:rolleyes:
Kyllähän tässä nykyään joutuu priorisoimaan reenit vähemmälle, kun on niin paljon tuota kaikkea muuta tekemistä. Vaan ehkä se 3 treeniä viikko vielä joskus irtoaa!
Täytyy myöntää, kyllä miekin luulin, että treenaaminen perheellisenä olisi helpompaa, mutta näin sitä ihminen erehtyy. Ei sillä, että mittään vaihtaisi pois.
:):) Olisit tullut kysymään multa, miten helppoo se on...:) No ei vaan...
Mulla on kolme muksua, nuorin 10kk iältään. Hankaluuksia treeniaikojen järjestämiseen tuo osaltaan myös työ ja miehen reissutyö. Kuitenkin -kuten täällä on todettu- kysymys on pitkälti vain ajankäytön hallinnasta. Kolme tai neljä kertaa viikossa olen pystynyt treeniä vetämään, se on elintärkeää yläkerrankin hyvinvoinnille!
Priorisointia priorisointia...kuten jo niin moni muukin on sanonut.
Itsellä keikkatyö, vaimo, 2 lasta ja 2 koiraa( <-ei ollu tärkeysjärjestys :p )
Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta mulla on aina ollut ja tulee aina olemaan treeni elämäni ykkös asia! Onnekseni olen saanut ymmärtävän vaimon, joka on sujut tämän asian kanssa..
Mul tulee viikkoon 4-5x punttia, 5-6x aerobista ja lisäks 2-3x sparrausta/tekniikka harjoittelua..
Täs on kyl kieltämättä paljon järjestelemistä ja jostain täytyy tinkiä.. mun kohdalla se tinkiminen on ollut kavereiden ja sosiaalisen elämän saralla! Sosiaalista elämää ei ole ja kavereita olen tän vuoden aikana nähny kerran 4 tunnin ajan viime kesänä..
Ja sallille en jää hengailemaan! Ne jotka eivät minua tunne saavat minusta varmastai melko negatiivisen kuvan: hiljainen, juro, sisäänpäin kääntynyt, epäsosiaalinen.. :D ..johtuu siitä että treenaan aina 100-lasissa en juttele kenenkään kanssa(ellei ole ihan pakko..) en lue lehtiä tms salilla, tiukka ja kova treeni ja sitten kotiin..
Mutta kukin tavallaan...
Toivottavasti kaikki onnistuvat priorisoimaan asiansa kuten heille parhaiten sopii! :thumbs:
Priorisointia priorisointia...kuten jo niin moni muukin on sanonut.
Itsellä keikkatyö, vaimo, 2 lasta ja 2 koiraa( <-ei ollu tärkeysjärjestys :p )
Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta mulla on aina ollut ja tulee aina olemaan treeni elämäni ykkös asia! Onnekseni olen saanut ymmärtävän vaimon, joka on sujut tämän asian kanssa..
Mul tulee viikkoon 4-5x punttia, 5-6x aerobista ja lisäks 2-3x sparrausta/tekniikka harjoittelua..
Täs on kyl kieltämättä paljon järjestelemistä ja jostain täytyy tinkiä.. mun kohdalla se tinkiminen on ollut kavereiden ja sosiaalisen elämän saralla! Sosiaalista elämää ei ole ja kavereita olen tän vuoden aikana nähny kerran 4 tunnin ajan viime kesänä..
Ja sallille en jää hengailemaan! Ne jotka eivät minua tunne saavat minusta varmastai melko negatiivisen kuvan: hiljainen, juro, sisäänpäin kääntynyt, epäsosiaalinen.. :D ..johtuu siitä että treenaan aina 100-lasissa en juttele kenenkään kanssa(ellei ole ihan pakko..) en lue lehtiä tms salilla, tiukka ja kova treeni ja sitten kotiin..
Mutta kukin tavallaan...
Toivottavasti kaikki onnistuvat priorisoimaan asiansa kuten heille parhaiten sopii! :thumbs:
Teen pvätyötä, pääasiassa 8-16. Treenitunteja viikkoon kertyy 6-10. Salilla käyn 4 kertaa viikossa vajaan tunnin kerrallaan. Muut on aerobista/lajivoimaa/hyötyliikuntaa.
Todellakin priorisointikysymys; mikä on itselle tärkeää, siihen on myös yleensä aikaa.
Pyrin treenaamaan sillä periaatteella,että salilla treenataan, kotona luetaan lehdet. Kavereita tapaa n. kerran kuukaudessa, lähinnä liikunnan merkeissä.
Lapsia ei vielä ole, mies vuorotyössä. "omaa aikaa " on siis melko paljon.
Silti uskon, että tulevaisuudessakin, kun (toivottavat) lapset täydentävät perhettä, aikaa jää myös liikkumiselle.
Teen pvätyötä, pääasiassa 8-16. Treenitunteja viikkoon kertyy 6-10. Salilla käyn 4 kertaa viikossa vajaan tunnin kerrallaan. Muut on aerobista/lajivoimaa/hyötyliikuntaa.
Todellakin priorisointikysymys; mikä on itselle tärkeää, siihen on myös yleensä aikaa.
Pyrin treenaamaan sillä periaatteella,että salilla treenataan, kotona luetaan lehdet. Kavereita tapaa n. kerran kuukaudessa, lähinnä liikunnan merkeissä.
Lapsia ei vielä ole, mies vuorotyössä. "omaa aikaa " on siis melko paljon.
Silti uskon, että tulevaisuudessakin, kun (toivottavat) lapset täydentävät perhettä, aikaa jää myös liikkumiselle.
niin...ja kun en esim. katso juurikaan tv:tä, aikaa on. Mitä sitä tekisikään, jos ei liikkuisi...
ja treenaamïsen ulkopuolinen elämä on mm. ruuanlaittoa, lukemista ja laulamista!
Treenaaminen ja liikunta useammassa eri muodossa on niinm iskostunut selkäpiihin että mieluimmin kysyisin että miten niin ei ehdi salillle? Miten niin ei voi olla ulkopuolista elämää vaikka treenaakin?
Kliseisesti minut liikunta ainakin pitää energisenä ja virkeänä, jolloin aikaa ja innostusta riittää moneen muuhunkin. Treeneissä tapaa ja näkee uusia ja vanhoja kavereita ja samalla tulee hoidettua myös ihmissuhteita (ei tietenkään kaikkia mutta joitakin). Lisäksi treenit voi hyvin ujuttaa heti luentojen jälkeen tai väliin tai ennen, jolloin ne ovat vain helppo jatkumo päivän muihin toimiin. Minun tekisi mieli myös kysyä että mitä ihmiset sitten tekevät jos eivät harrasta mitään? Minun elämä on paljon mielekkäämpää kun saan tehdä itselleni kivoja asioita. Lisäksi olen aina parhaimmillani kun tekemistä on, eli en pääse siihen tylsyyden ja tekemättömyyden tyhjään tilaan, josta on vaikea kammeta pois :D
Joku mainitsi aikatauluttamisen, jonka puolesta minäkin liputan. Jos ei muuten onnistu niin hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Meesucky
31.10.2007, 15:46
Aika hyvin pystyy treenaamaan, kun en ole töissä tai opiskele, joten voin keskittää kaiken energiani treenaamiseen.
Itse asun reilun 13 kilometrin päässä keskustasta ja salista, joten välillä hankaluuksia aiheuttavat kyytiongelmat. Arkisin menee kahdeksan linja keskustaan ja iltapäivisin kahden linja sieltä tänne, joten koetapa siinä sitten hyödyntää sitä paljon puhuttua joukkoliikennettä. Porukoista riippuvaisia siis vielä ollaan.
Lisäksi paikkakunnan ainoan salin aikataulut ovat jokseenkin syvältä: tiistaisin ja torstaisin treenaaminen blokkautuu suuren osan illasta vievän naisten vuoron takia, lauantaisin sali onkin sitten kiinni ja sunnuntaisin auki ainoastaan pari tuntia. Plus arkisin 12.00 - 14.30 välillä treenailu jää pois, kun ei satu omistamaan omia avaimia gymille. Treenaan tosin maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, joten asia ei hankaloita suuresti normaalia elämää, mutta treenipäiviä on tarpeen vaatiessa vaikea muutella sulavasti.
No, jos tässä ensi vuoden mittaan pääsisi muuttamaan vaikka omaan asuntoon keskustan pintaan, niin vähän helpottaisi. Nykyisellään tahtovat nuo päivät venyä kohtuullisen pitkiksi, kun pitää opiskelukin hoitaa.
Itse teen epäsäännöllistä kolmivuorotyötä, jossa aikataulujen järjestäminen on välillä hankalaa, varsinkin yövuorojen osalta. Yövuorot ovat 11h mittaisia, ja sitä on usein niin väsynyt niiden jälkeen että salille meneminen voi tuntua ylivoimaiselta. Yövuorojen jälkeen rytmin kääntäminen takaisin normaaliin tuottaa myös vaikeuksia. Nooh itsepähän olen alani valinnut:) Työ haittaa selkeästi harrastuksia.
Mutta niinkuin aikaisemmin on tullut jo ilmi, niin priorisointia. Kyllä sitä ihan hyvin ehtii treenaamaan, pitämään sosiaalista elämää yllä jne..
Rautateemu
07.11.2007, 02:32
Itse teen epäsäännöllistä kolmivuorotyötä, jossa aikataulujen järjestäminen on välillä hankalaa, varsinkin yövuorojen osalta. Yövuorot ovat 11h mittaisia, ja sitä on usein niin väsynyt niiden jälkeen että salille meneminen voi tuntua ylivoimaiselta. Yövuorojen jälkeen rytmin kääntäminen takaisin normaaliin tuottaa myös vaikeuksia. Nooh itsepähän olen alani valinnut:) Työ haittaa selkeästi harrastuksia.
Mutta niinkuin aikaisemmin on tullut jo ilmi, niin priorisointia. Kyllä sitä ihan hyvin ehtii treenaamaan, pitämään sosiaalista elämää yllä jne..
Teen myös epäs. 3-vuorotyötä, ja meillä on töissä 14 tunnin yövuorot, mutta välillä 00-05 voi ottaa yleneensä hyvin lunkisti. Tosin yövuoroja on vain n. 3-4 kuukauteen. Nyt kuitenkin kisojen jälkeen on pari viimeistä yövuoroa tuntunut ihan perhanan raskaalle, ja muuten on ollut väsynyt olo. Tosin treenit on kulkenut hyvin, eikä niitä mielellään jätä väliin. Bodaukessa kuitenkin voi kehittyä varsin hyvin 4-5 tunnin treenillä viikossa, missäsä muussa kilpalajissa pääsee noin helpolla treenien suhteen? Itse pysrin tekemään muutakin kuin bodaussalitreeniä (vedot, loikat, lihaskunnot), mutta nyt kantapääkivun takia en ole tehnyt kuin puntitreenit. Tuntuu laiskalta treenata 3 treeniä 5:ssä päivässä.. ehäpä yläkropan lihaskuntoa voisi ruveta tekemään lisäksi.
Bodauksessa kuitenkin voi kehittyä varsin hyvin 4-5 tunnin treenillä viikossa, missäs muussa kilpalajissa pääsee noin helpolla treenien suhteen?
Tämä on todella tärkeä pointti ja korostaa entisestään sitä seikkaa että varsinkin tavallisilla punttailijoilla asioitten priorisointi ratkaisee loppupeleissä. Muistan kun kävin itse kovimman opiskelurevityksen aikaan kahdessa palkkatyössä samaan aikaan ja tunnit ei meinanneet riittää edes kunnolliseen nukkumiseen. Mutta kyllä siitä sai silti sen 2-4 tuntia viikossa salihommiin kun vain järjesti aikataulut sillä tavalla. Tosin se on sanottava että jos joutuu käymään treeneissä ennen työvuoroa niin tehot kärsii, joko treeneissä tai liian kovasti tehdyn treenin jälkeen duunissa. Itse valitsin aina sen että tein treenit kevyemmin näinä päivinä. Olisi liian noloa mennä työpaikalle nukkumaan treenien jälkeen. :p
Meesucky
07.11.2007, 07:38
Tämä on todella tärkeä pointti ja korostaa entisestään sitä seikkaa että varsinkin tavallisilla punttailijoilla asioitten priorisointi ratkaisee loppupeleissä. Muistan kun kävin itse kovimman opiskelurevityksen aikaan kahdessa palkkatyössä samaan aikaan ja tunnit ei meinanneet riittää edes kunnolliseen nukkumiseen. Mutta kyllä siitä sai silti sen 2-4 tuntia viikossa salihommiin kun vain järjesti aikataulut sillä tavalla. Tosin se on sanottava että jos joutuu käymään treeneissä ennen työvuoroa niin tehot kärsii, joko treeneissä tai liian kovasti tehdyn treenin jälkeen duunissa. Itse valitsin aina sen että tein treenit kevyemmin näinä päivinä. Olisi liian noloa mennä työpaikalle nukkumaan treenien jälkeen. :pTuossa alkaa tulla sitten yksilölliset erot esille. Eli kuinka tehokkaasti kukin voi sen 2-4 tuntia bodata salilla, kun se on ainoa vapaa-aika töiden ja opiskeluiden viedessä kaiken muun ajan.
Bodaukessa kuitenkin voi kehittyä varsin hyvin 4-5 tunnin treenillä viikossa, missäsä muussa kilpalajissa pääsee noin helpolla treenien suhteen? Itse pysrin tekemään muutakin kuin bodaussalitreeniä (vedot, loikat, lihaskunnot), mutta nyt kantapääkivun takia en ole tehnyt kuin puntitreenit. Tuntuu laiskalta treenata 3 treeniä 5:ssä päivässä.. ehäpä yläkropan lihaskuntoa voisi ruveta tekemään lisäksi.
Tämä on mielestäni hyvä pointti. Esimerkiksi 17v taitoluistelijat voivat parhaimmillaan treenata tuon 5h päivässä 7 päivänä viikossa(=35h).
3-vuorotyö (öitä vkloppuisin), tunnin työmatka, 4/vko salia, koira ja julkisilla mennään. Hyvin kerkee.
Yleensä iltavuoroja ja viikonloppu -öitä joten treenit MA, TI, TO ja PE aamupäivisin / päivisin. Ei siinä paljoa muuta kerkeä, mutta siihen on tottunut niin tavallaan tuntuu hyvältä olla menossa koko ajan.
Pieni kiire pitää virkeenä ja illalla uni maittaa. Ja ennenkaikkea ne hetket kun pääsee sohvalle kylmä pepsi max -lasi kädessä <3.
ikävästi tää kuntosaliharjoittelu syö aikaa pleikkarin pelaamiselta.
Taitaa olla vähän niin joka lajissa, että jos haluaa kovalle tasolle niin treenausta on 2 krt päivässä. Helpostihan tuossa menee vaikka se 4 tuntia...
Itellä treenielämää joskus hankaloittavat kaksi pientä lasta ja yliopisto- opiskelu, mutta juuri tuo treenaaminen pitää järjen päässä ja kehon virkeänä! Eipä sitä muuten jaksais. Onneksi asun kuitenkin 10 min kävelymatkan päässä salilta, ja 30 min kävelymatkan päässä yliopistolta.
pöösällä oikea asenne:thumbs:
Propofol
02.03.2008, 19:10
Kyllähän ihmisellä yleensä tärkeille asioille on aikaa. Kysymys on pitkälti siitä mitä todella haluaa.
Tietysti jos joutuu tekemään fyysisesti rasittavaa työtä yli kymmenen tuntia päivässä, kannattaa kysyä itseltään onko reeni tuollaisina päivinä sisukkuutta vai typeryyttä.
Voin kertoo kokemuksesta et ei sisu riitä, akka on aika loppu työpäivän jälkeen ja ei ole typerää myöntää sitä... ja eiks se lepokin oo aika tärkeetä :) ???... 10 tunnin päivävuoro tai 14 tunnin yövuoro ja fyysisesti raskasta... treenit vapaapäivinä kun niitä on viikossa 2-4, kyllä sillon ehtii rehkiä...
Itsellä työ on 3-vuorotyötä,ts. viikonloput yleensä aina vapaat.
Ainoa hankaluus on oikeastaan iltavuoron aikaan, kun pitäis jaksaa ihtensä repiä sängystä jo 8 aikaan että kerkee reenailla ennen töihin menoa(iltavuoro alkaa klo.14.00). Vaatii meikäläisellä ainakin parikin tuntia heräämisestä ennenkuin kroppa suostuu edes jotain lihasvoimaa vaativia liikkeitä kunnolla tekemään..
Viikonloput menee yleensä palautuessa(4 reeniä viikkoon) viikon töistä ja reeneistä.
Rautateemu
14.08.2008, 11:06
Ainoa hankaluus on oikeastaan iltavuoron aikaan, kun pitäis jaksaa ihtensä repiä sängystä jo 8 aikaan että kerkee reenailla ennen töihin menoa(iltavuoro alkaa klo.14.00). Vaatii meikäläisellä ainakin parikin tuntia heräämisestä ennenkuin kroppa suostuu edes jotain lihasvoimaa vaativia liikkeitä kunnolla tekemään..
Vaatii vaan totuttelua lähteä suoraan punkasta treenaamaan. Multa onnistuu kohtuullisen hyvin miltei suoraan herättyäänkin puntit (mut mä oonkin heikko). Aerobiset vieläkin paremmin.
Tuli oltua viikko etelässä:rock:, ja vietettyä miltei treenin ulkopuolista elämää:D. Mitä nyt aamukävelyllä ja pikkujumpissa käytiin aamulla, jotta pääsee ylös punkasta paremmin. Sekä yhdet Pohjoismaalaiset "olympialaiset" piti käydä voittamassa Suomelle, lajeina rantalentis, köydenveto, jalkapallo ja vesipallo:sweat:
Itse teen jaksotyötä joka käsittää 4 x12,5 tunnin työpäivää ja sitten 6 päivää vapaata. Päivä ja yövuorot vuorottelevat eli ensin 4 päivää->6 vapaata->4 yötä->6 vapaata.
Yritän hieman säätää treenipäivien kanssa siten etten treenaisi kuin yhden kerran per työhuki. Tosin se harvemmin onnistuu vaikka käyn salilla kolme kertaa viikossa.
Päivävuorojen(0930-2130) aikaa kun treenaan niin herään aamulla 0515.
Siitä aamupala huiviin jonka olen tehnyt edellisenä iltana valmiiksi ja salille.
Yövuorojen aikaan taas heräilen siinä klo 15-16 väliin ja ulkoilutan koiran jonka jälkeen safkaa naamariin.
Kun ruoka on laskeutunut niin salille.
Vapaapäivinä treenaan aina aamupäivällä.
honkakuikelo
15.08.2008, 23:01
Kun en reenaa salilla, olen joko punnitsemassa bodyruokiani kotivaa'alla, syömässä niitä, venyttelemässä, nukkumassa tai jos oikein innostun olen täällä kirjoittelemassa muscle forumille.
Kun en reenaa salilla, olen joko punnitsemassa bodyruokiani kotivaa'alla, syömässä niitä, venyttelemässä, nukkumassa tai jos oikein innostun olen täällä kirjoittelemassa muscle forumille.
Äijähän kuulostaa aivan eräältä isolta&vihreältä moderaattorilta..:lol:
MassFuture
20.08.2008, 21:36
Mie oon koululainen , kymppioppilas.. Elämäni sijoittuu pitkälti auttamiseen ja kannustamiseen. Muita asioita reenin ulkopuolella on kone-elämä ja musiikki elämä.
vBulletin® v3.8.4, Copyright ©2000-2012, Jelsoft Enterprises Ltd.